 |
| Kuva: Joensuun museot |
Neliosainen blogisarja esittelee Vuoden museoviestintäteko -palkinnon finalistit. Kolmantena vuorossa on Joensuun museot.
”It will be like a Karelian Wikipedia” – mitä olikaan tullut luvattua? Siinä riitti pohtimista, kun palasimme Petroskoista Joensuuhun.
Venäjän Karjalan museoiden kanssa pidetyssä palaverissa aiheena oli ollut yhteistyö, erityisesti sähköisessä muodossa. Takana oli yhdessä toteutettu näyttely amerikansuomalaisista Neuvostoliitossa ja sen myötä yhteinen kokemus esineiden kuljettamisesta rajan yli. Tullimääräykset ja loputon papereiden täyttäminen oli koetellut turnauskestävyyttä rajan kummallakin puolella, joten kaipasimme yhteistä tietoteknistä rajapintaa.
Edessä oli kahden Karjalan museoiden yhteinen EU-projekti, Euregio Karelia Museum Hypertext -hanke, joka toteutettiin vuosina 2013–2014. Sen osana synnytettiin Open Karelia, aivan ensimmäinen suomalaisten ja venäläisten yhteinen kulttuuritietokanta, joka päivittyy reaaliajassa ja palvelee yhteisiä etuja rajan molemmin puolin. Synnytykseen osallistuivat Pohjois-Karjalan museon kanssa Karjalan tasavallan kansallinen museo sekä museoita niin Sortavalasta, Karhumäestä ja Kostamuksesta kuin Ilomatsista, Outokummusta ja Lieksastakin.
Yhteinen kulttuuriperintö esille yhdessä
Te kysytte luonnollisesti: mikä on Open Karelia? Kyseessä on museotietojärjestelmä, johon on syötetty museoiden kokoelmiin kuuluvia esineitä ja valokuvia kahta Karjalaa yhdistävien teemojen mukaisesti. Meillä on Venäjän Karjalan kanssa yhteistä kulttuuriperintöä, niinpä Open Karelian teemoiksi valittiin kansankulttuuri, kivi ja arkkitehtuuri, sota, liikenneväylät ja kaivosteollisuus.
Pohjois-Karjalan museo on syöttänyt esinetietoja Open Kareliaan osin manuaalisesti, osin museossamme käytettyä Musketti-tietojärjestelmää hyödyntäen. Yhteistyössä Suomen kansallismuseon / Museoviraston kanssa on Muskettiin saatu rakennettua rajapinta, jonka avulla aineistoa voidaan syöttää Open Kareliaan myös luetteloitaessa objekteja Muskettiin. Lisäksi Open Karelia on joustava tietoalusta, johon voidaan syöttää tekstin ja valokuvan ohella liikkuvaa kuvaa ja äänitiedostoja. Kokoelmatietojen syöttäminen järjestelmään aloitettiin viime vuonna, ja tällä hetkellä tarjolla on tiedot noin 2000 objektista. Käyttöjärjestelmän kielinä ovat suomi, venäjä ja englanti.
Uusia työkaluja museotyöhön, lisäulottuvuuksia asiakaskokemukseen
Pohjois-Karjalan museolle Open Karelia ei ole pelkkä kokoelmanhallintajärjestelmä, vaikka itänaapurissa sitä sellaisena käytetäänkin. Meille järjestelmä on ennen kaikkea asiakkaille suunnattu avoin tietojärjestelmä: se tarjoaa työkaluja museoiden henkilökunnalle sekä näyttely- ja pedagogiseen toimintaan että museon houkuttelevuuden ja interaktiivisuuden lisäämiseen. Open Karelian hakutoiminnoilla asiakas voi etsiä paitsi yksittäisiä esineitä myös löytää tietoja vastaavista esineistä, jotka sijaitsevat muissa tietokantaan kuuluvissa museoissa.
Jokainen tietokantaan syötetty objekti saa oman tulostettavan QR-koodin, mikä helpottaa näyttelytoimintaa, kun koodin avulla voidaan jakaa lisätietoa yksittäisistä esineistä, ilmiöistä tai vaikkapa äänitiedostoista. QR-koodeja asiakas voi lukea joko älypuhelimella tai tabletilla, käyttöjärjestelmästä riippumatta. Jos museokäynnillä ei ole mukana omaa vempelettä, on asiakkaalla mahdollisuus lainata tabletti museosta. Museovierailun jälkeen kohteisiin pääsee tutustumaan lisää internetissä. QR-koodeja onkin jo hyödynnetty koulujen opetuksessa. Eikä tässä vielä kaikki – järjestelmä mahdollistaa vieläpä ääniopastuksen, jossa museokävijä voi itse valita reittinsä ja kuunnella infoa kiinnostavista esineistä.
Open Karelia alkoi poikia sovelluksia jo synnytysvaiheessaan. Museum Hypertext -hankkeen puitteissa Pohjois-Karjalan museoon kehitettiin Open Karelian pohjalle nyt pilottivaiheeseen asti valmistunut Virtual Sortavala -sivusto, joka esittelee Sortavalan kaupungin kulttuurihistoriallista perintöä Ruotsin ajoista nykypäivään suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Virtual Sortavalan tuottaminen toimikoon esimerkkinä suomalais-venäläisen yhteistyön haasteista. Luvatun graafisen suunnittelijan loistaessa poissaolollaan joutui museomme projektikoordinaattori kommunikoimaan suoraan venäläisen it-neron kanssa. Menikin oma aikansa ennen kuin kommunikaatio alkoi todella pelata ja päästiin kunnolla asiaan.
Sivuston kehitystyö onneksi jatkuu, jotta saamme suuren yleisön nähtäville lisää upeaa aineistoa, kuten valokuvia, filmejä, arkistoaineistoa ja muistelmia, joita on saatu sekä Suomesta Sortavala-yhdistyksiltä että venäläisiltä yhteistyökumppaneilta Karjalan Tasavallan arkistosta ja Kansallisesta museosta, Pohjois-Laatokan alueellisesta museosta Sortavalasta sekä yksityisiltä henkilöiltä molemmin puolin rajaa.
Hyödyllinen rajapinta Pohjois-Karjalan museolle
Open Karelian myötä Pohjois-Karjalan museossa on ruvettu miettimään asiakasta jo luettelointivaiheessa: kuinka esinetiedot syötetään yleistajuisella ja ymmärrettävällä tavalla ja kielellä. Tähän saakkahan on kokoelmatiedot syötetty Muskettiin ns. sisäisellä periaatteella, eli tiedot on suunnattu museohenkilökunnan omaan käyttöön. Järjestelmä tukee museota tallennusvastuunkin osalta. Meillehän kuuluu Pohjois-Karjalan maakunnan lisäksi suomalaisajan Laatokan pohjoispuolisen alueen tallennusvastuu, joka periytyi Joensuun kaupungin vastaanotettua vuonna 1950 Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon (1883–1939) kokoelmat.
Erittäin antoisaksi ja opettavaiseksikin on museossamme koettu kahden Karjalan museoammattilaisten välinen yhteistyö. Open Karelian kehittämisen myötä olemme tutustuneet toisiimme ja toistemme työkulttuuriin, jakaneet tieto-taitoa sekä käyneet rakentavia keskusteluja museotoiminnan arjesta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Hankkeen aikana huomasimme käyvämme tiheämmin Petroskoissa kuin Helsingissä, mutta onhan sinne Joensuusta jopa satakunta kilometriä lyhyempi ajomatka kuin maamme pääkaupunkiin!
Yhteistyö jatkuu Museum Hypertext -hankkeen jälkeenkin. Open Karelian kehittämistä tullaan jatkamaan, samoin sen hyödyntämistä museotoiminnan arjessa. Tavoitteena on myös saada lisää museoita mukaan uuteen innovatiiviseen museotietojärjestelmään.
Onnistuneen projektin kunniaksi päätimme Pohjois-Karjalan museossa ilmoittautua mukaan Vuoden viestintäteko –kilpailuun: Karelian Wikipedia is in progress.
Tarja Raninen-Siiskonen ja Tanja Rovio-Murto
Kirjoittajat työskentelevät Joensuun museoissa museonjohtajana ja vt. amanuenssina.
Kirjoittajat työskentelevät Joensuun museoissa museonjohtajana ja vt. amanuenssina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti