Guggenheim Helsinki -hanke puhuttaa. Toistaiseksi julkisuudessa ovat olleet esillä lähinnä matkailualan ja elinkeinoelämän edustajat, eivät niinkään museoalan ammattilaiset. Museo-lehti selvitti verkkokyselyllä, mitä museoalalla työskententelevät ajattelevat suunnitellusta uudesta taidemuseosta.
Suuri osa vastaajista (71 %) ei toivo Guggenheim-hankkeen toteutumista. Perustelut ovat pääosin taloudellisia. Uuden museon ei haluta tulevan mukaan jo ennestään niukoille julkisen rahoituksen apajille. Osa pitää Guggenheimia myös laskevana trendinä, eikä kävijäennusteita pidetä uskottavina. Monet vastaajat tuovat myös esiin Amos Rexin uudisrakennuksen ja pääkaupunkiseudun isot taidemuseot, joilla on jo nyt kiinnostava kansainvälinen ohjelma. Osa ei-vastaajista kuitenkin kirjoitti, että kokonaan omalla rahoituksella toimiva museo olisi tervetullut.
Museota toivoo Helsinkiin 29 % vastaajista. He puolestaan uskovat museon tuovan uutta kulttuurielämää Helsinkiin, virkistävän taidemuseokenttää sekä tuovan alalle sopivasti kilpailua, joka kannustaa muitakin museoita kehittämään toimintaansa. Uuden museon toivotaan tuovan alalle uusia työpaikkoja sekä lisäävän museoiden kiinnostavuutta. Kyllä-vastaajien mukaan on hienoa huomata, että museo on nostettu suomalaisen matkailun kärkihankkeeksi. Museolla nähdään myös laajoja taloudellisia, positiivisia vaikutuksia.
Kyselyssä vastaajat kertoivat kyllä tai ei -kantansa lisäksi asuinalueensa ja museotyypin, jossa työskentelevät. Jonkin verran muita myönteisemmin hankkeeseen suhtautuvat helsinkiläiset kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa asuvat. Helsingissä asuvista ei-vastauksen valitsi noin 66 %. Muualla Suomessa asuvista ei-vaihtoehdon valitsi 72 %. Pääkaupunkiseudulla Helsingin ulkopuolella asuvista museoalalla työskentelevistä hanketta vastustaa 76 prosenttia vastaajista.
Vastaajan työpaikan mukaan eriteltynä myönteisimmin hankkeeseen suhtautuvat taidemuseoissa työskentelevät sekä vaihtoehdon ”muu museoalan työpaikka” valinneet. Molemmissa ryhmissä ei-vastauksia annettiin noin 62 %. Hankkeen vastustajia puolestaan on eniten kulttuurihistoriallisissa museoissa työskentelevien joukossa. Heistä 79 % kuuluu ei-vastaajiin.
Museo-lehden kysely toteutettiin 27.1.-1.2.2016. Vastaajia etsittiin Museoposti-sähköpostilistalla sekä museoalan sisäisen keskusteluryhmän ryhmän kautta Facebookissa. Kyselyyn vastasi 455 museoalalla työskentelevää. Museoalalla työskentelee Suomessa noin 2 640 henkilöä (Museotilasto 2014, Museovirasto). Alla olevat lainaukset ovat vastaajien perusteluja mielipiteelleen.
EI
”So last season! Eihän tuollaisia menneen maailman museokomplekseja enää todellakaan 2010-luvulla kannata pykätä pystyyn. Katse tulevaan!”
”Pitää panostaa jo olemassa oleviin museoihin. Yksityisrahoituksella Guggenheim-museo voi tulla Suomeen.”
”Onko järkeä maksaa kalliista brändistä tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa Suomen muut museot ajetaan ahdinkoon ja jopa alas?! Ja kun eihän se ole edes museo (ei omia kokoelmia), vaan oikeampi termi olisi taidegalleria.”
”Hanke on aivan liian kallis ja kävijätavoitteet suorastaan utopistisia. Pelkään, että museo ei tule saamaan alkuviehätyksen jälkeen tarpeeksi kävijöitä. Korkeatasoisia taidemuseoita on Helsingissä jo monta ja kohta uutena toimijana myös Amos Rex.”
”Suomessa on jo tarpeeksi museoita ja hyviä sellaisia. Guggenheim veisi Helsingin aiemmat museot kilpailutilanteeseen, jota ei Suomessa ole juuri totuttu hallitsemaan. Guggenheim edustaa museon ja gallerian välimaastoon sijoittuvaa taidelaitosta, mikä lienee tulevaisuuden valossa todellisuutta Suomessakin. Miksi edellä kuvattu toimija ei voisi olla joku uusi suomalainen brändi-yhtiö?”
”Jos perustelut Guggenheim-museolle ovat lähinnä matkailulliset ja arkkitehtooniset, eikö sitä voisi rakentaa esimerkiksi Poriin? Porin taidemuseo on jo tällä hetkellä Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia ja tinkimättömimpiä taidemuseoita. (…) Miksi vahvistaa jo entisestään vahvaa pääkaupunkia matkailullisesti, kun hyvää voi jakaa muuallekin?”
”Museo ilman omia Suomen ja Pohjolan alueeseen linkittyviä kokoelmia jää irralliseksi yhteisöstä, se on kuin laiva joka tulee muualta ja haluaa pysyvän sijan kauniissa empirekeskustassa.”
”Johdonmukainen harhaanjohtava tiedottaminen, ylimitoitetut tuotto-odotukset, olemassa olevan museokentän kehittämisen ohittaminen.”
”Uudet avaukset museoalalla ovat sinänsä tervetulleita, eikä toiminnallinen, kävijämäärä- tai tulokilpailu estä uusien museoiden perustamista. "Helpompi perusta kuin pyörittää" on kuitenkin hyvä ohjenuora, kun suunnitellaan toiminnan rahoitusta ja asetetaan kävijämäärätavoitteita myös pitkällä aikavälillä. Guggenheim-brändi on nähdäkseni väljähtynyt ja hyötyyn nähden ylikallis.”
KYLLÄ
”Hanke tuo kulttuuria, alan työpaikkoja, energiaa ja nostetta Helsinkiin ja sitä kautta koko Suomeen.”
”Tuo lisää säpinää ja näkyvyyttä museokentälle. Varmistettava vain, ettei vie resursseja jo toimivilta museoilta eli museon rahoituspohja pitää kunnolla selvittää.”
”Uusi, mielenkiintoinen ja tunnettu museo ei syö muilta museoilta kävijöitä, vaan rikastuttaa museo- ja kulttuurielämää ja näin tuo kävijöitä muihinkin (ainakin pääkaupunkiseudun) museoihin.”
”Periaatteessa uuteen pitää suhtautua positiivisesti. Onhan se erinomaisen hyvä asia, että Suomen matkailun "kärkikohde" on nimenomaan museo. Pelottava asia on oikeastaan nyt vain se, kuinka suomalaisten mielikuva saadaan käännettyä positiiviseksi. Negatiivinen mielikuva koko hankkeesta tuo vähän mustan pilven koko museoalan ylle.”
”Turismin kannalta se olisi erinomainen vetonaula. Elävöittäisi lisäksi Helsingin satama-aluetta.”
”Keneltä museo olisi pois? En ymmärrä, miksi hanketta vastustetaan tunteen perusteella tai sillä, että meillä on tarpeeksi museoalan osaamista ja laadukkaita näyttelyitä. On kyllä, mutta oletettavasti kilpailu panisi kaikki museot skarppaamaan näyttelyissä, viestinnässä, palvelussa ja myös osaamisessa. Turha on tuudittautua siihen, että kaikki museoalan tekeminen ja osaaminen olisi Suomessa aivan tapissa. Hyvä vaan, että maailma tulee lähelle, kun kaikilla ei ole varaa tai halua lähteä maailmalle!”
”Kaikki hankkeet, jotka lisäävät keskustelua kuvataiteesta, ovat alalle hyväksi. Uuden toimijan tullessa kaikki vanhemmat instituutiot joutuvat tsemppaamaan. Uhka voi syntyä vain siitä, että pelätään ettei itse pärjätä.”
”Museoiden laajoja taloudellisia vaikutuksia ei oikein vielä ymmärretä: uskon nimekkään museon olevan taloudellisesti järkevä investointi niin Helsingin kuin koko Suomenkin näkökulmasta. Ylipäätään kaikki museoihin liittyvät keskustelut ja investoinnit tuovat kentälle hyvää. Hanke on rakennettava niin, että se tukee elinkeinojen ja kulttuuritoimijoiden kehittymistä mahdollisimman hedelmällisellä tavalla. Eli tavoitteet kirkkaiksi toimialat ylittävällä yhteistyöllä!”
”Kilpailu ei ole pahitteeksi. Hanke lisää tiedotusvälineiden, uusien kävijöiden, matkailijoiden ja päättäjien kiinnostusta kaikkia museoita kohtaan, ei vain Guggenheimia kohtaan. Hanke olisi piristysruiske koko museokentälle. En usko, että hankkeen vuoksi Suomen muiden museoiden sponsorirahoitus tai valtion ja kuntien rahoitus museoille vähenisi. Rahojen väheneminen johtuu valtion ja kuntien tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteesta ja jo aiempina vuosina tehdyistä säästöpäätöksistä. Guggenheim-hankkeen yrityksiltä ja yksityisiltä saama raha ei itsestään selvästi tulisi siirtymään Suomen muulle museokentälle, jos hanke ei toteudu.”
Tuuli Rajavuori
Kirjoittaja on Suomen museoliiton viestintäpäällikkö
Juttu on julkaistu osittain Museo-lehdessä 1/2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti