tiistai 8. marraskuuta 2016

Kuka voittaa ja mitä, jos Guggenheim ei toteudu?


Ei kukaan. Ei mitään. Näin vastaa kysymykseen Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Guggenheimin tukisäätiö teki viime viikolla uuden esityksen museon toteuttamiseksi. Esityksessä yksityisen rahoituksen osuus oli kasvanut yli 66 miljoonaan euroon. Lisäksi tukisäätiö sitoutui museon ylläpitoon rakennusvaiheen jälkeen.

Esityksen mukaan Helsingin kaupunki osallistuu museon investointiin 80 miljoonalla eurolla, takaa tukisäätiön 35 miljoonan euron lainan sekä osallistuu kiinteistön ylläpitokustannuksiin 6,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallinnollisesti Helsingin kaupungin rooli rajoittuu museokiinteistön omistamiseen. Uutta oli myös se, että Amerikkaan rahaa lähetetään aikaisempia suunnitelmia vähemmän. Guggenheim-säätiö on alentanut lisenssimaksuaan 10 miljoonaa dollaria.

Yksityisen rahoituksen osuus on noussut korvaamaan nollaan euroon pudonnutta valtion investointirahoitusta. Ministeri Grahn-Laasosen hätäisen lupauksen perusteella museo saa valtion rahaa valtionosuusrahoituksena 1,3 miljoonaa euroa vuodesta 2021 eteenpäin.

Esittelyssä julkistetut yksityiset rahoittajat edustavat niitä tahoja, jotka aluetaloudellisten tutkimusten mukaan tekevät rahaa museotoiminnalla. Yksityinen rahoitus on poikkeuksellisen suuri ja toteuttaa ensi kertaa näkyvästi niitä tavoitteita, joita Suomen museoliittokin on museoiden talouden vahvistamiselle ja rakenteiden muuttamiselle asettanut.

Nyt on avautunut ikkuna, joka toivottavasti mahdollistaa rahoitusrakenteen tuulettamisen koko museoalan eduksi. Tältä osin on onnetonta, että Guggenheim-esimerkki nostaa esiin uhan, että rahoitusrakenne alkaa toisesta päästä lahota kohti nollasummaa, kun kaupunki ja erityisesti valtio ovat omalta osaltaan vähentäneet osuuttaan yksityisen rahoituksen tahdissa.

Guggenheimin tukisäätiön esitys on hyvä ja epäilemättä paras tähänastisista. Tältä osin on hieman vaikea ymmärtää sitä nihkeyttä, jolla esitystä on julkisuudessa käsitelty. Minunkin haastatteluistani on melko järjestelmällisesti jätetty pois ne myönteiset arviot, joita olen erityisesti yksityisen rahoituksen osalta antanut. Poliitikoista äänessä ovat olleet lähinnä ne, jotka ovat kaivautuneet kielteisine kantoineen niin syvälle poteroihinsa, ettei niistä pää nouse pinnalle, vaikka jalkojen alle kertyisi miten paljon vaikuttavuusarvioita, uusia esityksiä ja yksityistä rahaa.

Hankearvioinneissa ja niihin liittyvissä keskusteluissa on kummallista se, että hankkeen kannattajilta ja toteuttajilta odotetaan tutkimusta ja selvitystä toisensa perään. Hankkeen vastustajilta ei odoteta tasaveroisessa keskustelussa kuin tunne- ja ennakkoluulopohjaista mölinää tyyliin ”ei rahaa Guggenheimille”.

Reilua olisi, että myös vastustajien argumenttien odotettaisiin perustuvan selvityksiin, joissa arvioitaisiin, mitä saavutetaan jos Guggenheim-hanke ei toteudu. Tasapuolisuuden nimissä olisi saatava vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten Guggenheimille luvatut valtion ja kaupungin rahat siirtyvät sosiaalitoimeen vanhusten, vähäosaisten, asunnottomien tai muiden syrjäytyneiden tukemiseen?
2. Miten hankkeelle luvattu yksityinen rahoitus siirtyy muiden museoiden, taiteilijoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden iloksi?
3. Miten Etelärannan tontti saa parkkipaikkaa parempaa käyttöä ja millä rahalla?
4. Miten hankkeelle luvattu 1,3 miljoonan euron valtionosuus siirtyy muille museoille ja millä perusteilla?

Ennen paremman tutkimuksen valmistumista esitän jokaiseen edellä esitettyyn kysymykseen vastauksen: Ei mitenkään.

Niin Guggenheim-hankkeen yhteydessä kuin muussakin toiminnassa meidän on valittava, ohjaako toimintaamme enemmän voiton mahdollisuus vai tappion pelko. Voiton mahdollisuus ohjaa tekemiseen, tappion pelko tekemättömyyteen. Tällä hetkellä meillä ei sen enempää museoalana kuin kansakuntanakaan ole varaa tekemättömyyden riskiin.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

38 kommenttia:

  1. Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Guggenheim on mahdollisuus ei uhka

    VastaaPoista
  2. Muutama pohdinta Kimmon esittämiin neljään kohtaan.

    1. Guggenheimille luvatut rahat ovat joko uutta velkaa tai pois jo jostakin muusta esim niiltä vanhuksilta. Veroja nostamalla valtio voi kerätä uutta rahaa, mutta kituva kansa tuskin haluaa verojensa nousevan uuden museon takia.

    2.Miksi yksityisten tahojen rahojen pitäisi tippua taideväen syliin jos hanke ei toteudu? Osa noista yksityisistä tahoista on kuitenkin valtion omistamia yrityksiä. Asiaa sivuten esim Viking Line saa vuosittain valtiontukea noin 20-25 milj€ ja maksaa veroja noin 3 milj€ ja tavallaan osallistuu töhönkin hupiin veronmaksajien rahoilla.

    3. Tontille kyllä löytyy käytttöä. Arvoasuntoja, puistoa etc. Siitä olisin vähien huolissaan.

    4. Ministeri Grahn-Laaksonen ei sanonut onko tuo 1,3 milj€ uutta lisäsijoitusta museoiden budjetteihin vai tuleeko se nykyisten museoiden budjeteista pois.

    Kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteista. Tosiaan mitä halusin nostaa keskusteluun on se, että kaikki selvitykset viittaavat siihen, että hanke lisää verotuloja ja taloudellista hyvinvointia, mutta ilman sen parempia tutkimuksia monesti todetaan, että se vähentää rahaa joistain muista kohteista.

      Yleensä myös todetaan, että hankkeen yksityinen rahoitus ohjautuisi tosille kulttuuritoimijoille, jos Guggenheim hanke ei toteudu. Näin ei tosiaankaan kävisi, mutta toinen kysymys luonnollisesti on, pitäisikö edes. Kulttuurin rahoitustilanteen tietäen voin vain todeta, että ainakin tarvetta olisi.

      Minäkään en yksityisautoilijana ole niin huolissani tontista, mutta yllättävän vaikeaa tontille on näyttänyt olevan löytää arvoistaan käyttöä.

      Ministeri Grahn-Laasosen viestissä todettiin erikseen, että kyse on lisärahoituksesta.

      Poista
  3. Guggenheim kutsuu pytinkejään mieluusti museoiksi, mitä ne eivät suinkaan ole. Guggenheim toimii pikemmin kuten galleria eli liikeyritys, ei sillä ole museaalisia velvoitteita kuten museoilla yleensä. Museo vain kuulostaa hienommalta siinä vaiheessa, kun halutaan valtion tai kaupungin rahaa amerikkalaisen bisneksen hyväksi.

    Teemu Mäen huomiot asiasta ovat myös hyvät.

    "Guggenheim on nimellisesti non-profit, mutta käytännössä tuottoisa brändi. Silti säätiö on nykyään talousvaikeuksissa, sillä se on epäonnistunut pörssisijoituksissaan niin pahasti, että Solomon G:n muinoin kaivosteollisuudella luoma pesämuna on lerpsahtanut. Säätiö on myös tuhlannut viime vuosikymmeninä paljon rahaa, ei niinkään taiteeseen vaan oman organisaationsa palkkioihin ja huikentelevaan tyyliin, jota luksus-brändin julkisivun ylläpito vaatii. Rahapulan vuoksi G. ei enää juurikaan jaa apurahoja tieteelle ja taiteelle, vaan päinvastoin pyytää lahjoituksia ja yrittää tehdä kokoelmillaan rahaa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteista. Hankkeelle luvattu valtionosuusrahoitus edellyttää, että toiminta on aitoa museotoimintaa sisältäen näyttelytoiminnan, tallennuksen ja tutkimuksen. Uskon, että näin asia myös on, kun ministeriö on alustavasti VOS-rahoituksen luvannut ja Guggenheimin tukisäätiö on luvannut rahoituksen vastaanottaa ja sen kriteerit täyttää.

      Guggenheim-säätiön taloustilanteesta minulla ei ole tietoa ja siten en pysty siitä keskustelemaan.

      Poista
    2. Museoon kuuluvat lähtökohtaisesti myös karttuvat kokoelmat. Maksammeko jatkossa siis jenkkisäätiön ylläpitokulujen lisäksi myös sen kokoelmien kartuttamisesta (jäisikö jotain Suomeen?) vai kutsummeko hanketta rehellisyyden nimissä näyttelytilaksi. Itse sisällöstä - design/arkkitehtuuri/taide? vaikenemisen soisi viimeistään tässä vaiheessa päättyvän.

      Poista
  4. Juuri nämä ihmiset, joilla on valtava kokonaisnäkemys mielestään kaikesta ovat ongelma. ELI. Onko museovirastolla käytössä Windows-tietokoneet? Niistä Uudenmaan-läänin asukkaat maksavat jo lisenssejä. Laitta Kimmo Levä julkiseen jakoon paljonko vuosittain. Jopa ihmiset, jotka eivät edes käy museoissa. Lisenssejä lisenssien perään viitaten: "– Uutta oli myös se, että Amerikkaan rahaa lähetetään aikaisempia suunnitelmia vähemmän. Guggenheim-säätiö on alentanut lisenssimaksuaan 10 miljoonaa dollaria, Levä huomauttaa." lausuntoon, niin kenelle nämä kaikki lisenssimaksut, mikäli Windows on käytössä ja Guggenheimin suhteen menevät? Sitoutuneella virassa olevalla tyhmyydellä on lyhyet jäljet. Pystyvätkö nämä instanssit ostamaan Etelärannan tontin kansan HEILLE maksamillaan rahoilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehdys ja kiitos blogini lukemisesta. Pieni korjaus eli edustan Suomen museoliittoa, en Museovirastoa.

      Poista
  5. 1. Toivottavasti eivät mitenkään. Niiden pitäisi siirtyä talouden tasapainottamiseen ja veroasteen laskemiseen. Näiden myötä kansantaloutemme tervehtyy ja sen jälkeen sitä kakkua on enemmän jaettavaksi.
    2. Siitä päättäköön kyseisten rahojen omistajat. Koska he ovat niin avokätisiä ja jaloja, niin he varmasti keksivät kulttuurikohteita, joita rahoillaan tukevat.
    3. En tiedä, mutta se ei ole syy antaa tonttia Guggenheimille ilman korvausta. Kaikella on hintansa ja tuon tontin markkinahinta on takuulla isompi kuin Guggenheimin tapauksessa on suunniteltu.
    4. Ei mitenkään eikä sen pidäkään. Kts. kohta 1.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentoinnista ja keskustelun jatkamisesta. Tosiaan mielestäni kiinnostavaa on, että hankelaskelmat ja muut vastaavat selvitykset museoalan taloudellisista vaikutuksista ovat plus-merkkisiä eli toiminta parantaa taloudellistakin hyvinvointia ja siten jaettavaa yhteistä kakkua. Se, ettei näin olisi, siitä tutkimusta ja selvitystä ei ole. Säästökin on luonnollisesti mahdollista, mutta harvoin johtanut lähtökohtana vaurastumiseen.

      Yksityisen sektorin avokätisyyttä ei tähän mennessä ole liikaa ollut ja uhka on, että jos tähänkää ei tartuta, vanha meininki jatkuu.

      Etelärannan tontti on tosiaan hakenut arvoistaan toimintaa, myynti ja hyvän hinnan saaminen ei oletettavasti olisi tai olisi ollut ongelma.

      Poista
  6. Itse olen alusta lähtien ihmetellyt miksi juuri Guggenheim. Siksi kun heillä oli ehdotus, eikä muuta jakseta tutkia? Haluaako Helsinki juuri taidetta? Maailmassa on lukemattomia kansainvälisiä brändejä. On muita museoita, jotka laajentuvat maailmalle. On tiedekeskuksia, akvaariokeskuksia, luonnontieteellisiä museoita, legolandeja ym ym. Entä voisiko paikalle rakentaa jotain suomalaista? En vain ymmärrä miksi noin tärkeän paikan vuoksi ei järjestetä mitään idea/konseptikilpailua. Lopulta Guuggenheim voi olla ihan hyvä. Ajopuuna mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Epäilemättä on niin, että muitakin museoita tai toimintoja alueelle voisi toteuttaa, mutta Guggenheim on paras ja pisimmälle tutkittu ja edistetty hanke esitetyistä. Itseasiassa en nyt muita muistakaan. Sitä en minäkään tiedä, ovatko mahdollisesti tulevaisuudessa käynnistyvät hankkeet nyt esitettyä parempia, hieman Nykäsmäisesti voisi todeta, että ehkä ovat ehkä ei.

      Poista
    2. "...Guggenheim on paras ja pisimmälle tutkittu ja edistetty hanke esitetyistä. Itseasiassa en nyt muita muistakaan."

      Niin, oliko niitä muita? Ilmeisesti asiassa on kiinnittäydytty ensimmäiseen vastaan tulleeseen ideaan, sen sijaan, että oltaisiin strategisesti mietitty mitä alueelle halutaan, luvattu rahoitusta (kuten nyt Guggenheimille) ja pyydetty ideoita/ehdotuksia, joita ruodittaisiin ja valittaisiin kaupungin/kaupunkilaisten kannalta paras vaihtoehto. Ts. ollaanko tässä ohjaksissa/tiedetäänkö mihin kaupunkia ollaan kehittämässä vai rationalisoidaanko touhu jälkikäteen, kun ollaan poijun lailla ajelehdittu tähän tilanteeseen...

      Poista
    3. En tosiaan muista juuri tälle tontille muita ideoita. Vastarannalle ideoitiin ja kehitettiin muistaakseni Armi-keskusta, jossa olisi useita museoita yhdessä. Ongelma on, että tällä hetkellä ja pitkään ennen Guggenheim-hanketta vaihtoehtona on se, ettei tehdä mitään. Nyt liikkeellä on sitoutunutta väkeä ja jos he eivät työssään onnistu, ei tontille ihan heti uusia yrittäjiä tule, paitsi tilanteessa, jossa Helsingin kaupunki päättää toimia ideoinnissa ja niiden toteuttamisessa vieläkin suuremmalla aktiivisuudella (ja rahalla). Kaikkineen on vaikea kuvitella, että millään prosessilla kaavailulle tontille saadaan toimintaa ja toimija, jonka puolesta kaikki hurraisivat, koska hyvän pahin vihollinen on aina paras.

      Poista
  7. Helsingin identiteetin kannalta Guggenheim on täysin vieras elementti. Se ei tarjoa meille erilaistumisen mahdollisuutta, joka kaikkien markkinoinnin oppikirjojen mukaan olisi strategisesti erittäin tärkeää. Eli menetämme mahdollisuuden toteuttaa Helsingin vetovoimaa aidosti lisääviä asioita, joita muualta ei löydy. Tällaisia mahdollisuuksia varten Helsingin parhaat paikat tulisi säästää. Tällainen olisi esimerkiksi Vrau Maria hylky. Tarvittavaa osaamista ja kokemusta asian toteuttamiselle ei tarvitse hakea pitkältä. Hienoja vetonauloja löytyy varmasti muitakin, kun vaivautuu asiaa pohtimaan.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kommentista. Helsingin identiteetin kannalta hanketta on perusteltu siltä osin, että se vahvistaa Helsinkiä taidekaupunkina. Onko se identiteetti, joka halutaan rakentaa/ylläpitää on helsinkiläisten edustajien välityksellä päätettävä. En osaa sanoa, miltäosin Wrau Maria helsinkiläistä identiteettiä vahvistisi, mutta sen nostaminen ja esille laittaminen olisi epäilemättä maailmanluokan hanke ja Vasa-museon menestys tähän rohkaisisi. On myös niin, että käymieni keskustelujen perusteella venäläisillä olisi myös halukkuutta asiaa eteenpäin viedä, mutta Suomen puolella hankkeen käynnistämiseen on suhtauduttu varauksella. Varsinaisen hankkeen käynnistämiseen tai edes sen suunnitteluun käydyt keskustelut eivät ole johtaneet tai edes tähdänneet. Taloudelliset ja nostoon liittyvät kohteen tuhoutumisen riskit näyttäytyvät suurilta. Olen aikaisemmassa blogissani (http://museoliitto.blogspot.fi/2015/07/guggenheim-naq.html) arvioinut Guggenheim hankkeen roolia Suomalaisella museoknetällä kulttuurin tallentamisen, tutkimisen ja esittämisen näkökulmasta.

    VastaaPoista
  9. Jos mietitään sitä, mikä museo Helsinkiin tarvittaisiin ulkomaisten turistien (ja siten matkailu- ja verotulojen) näkökulmasta, kyseessä ei olisi ulkomainen franchise-taidemuseo vaan aidosti Suomen ulkomailla arvostettua historiaa esittelevä museo - Talvisota-museo. Talvisota on brändi joka Suomella on omasta takaa, myyttinen pienen kansan taistelu olemassolostaan diktatuuria vastaan. Englanninkielisissä maissa se on asia joka Suomesta tunnetaan, jos ei sitten mitään muuta. Tämä tulee jatkuvasti vastaan esimerkiksi amerikkalaisten kanssa keskustellessa.

    Aihe kiehtoisi Katajanokalle tulevia suurten risteilyalusten matkustajia varmasti. Jos katsotaan vaikkapa kansainvälistä TripAdvisor-matkailusivustoa, yksi Helsingin kaikkein pidetyimmistä ja parhaiten arvioiduista museokohteista on pikemminkin pieni Mannerheim-museo kuin vaikkapa Kiasma. Kävijöitä on toki vähemmän, mutta museon koko onkin huomattavasti pienempi ja sijainti syrjäisempi.

    Sotamuseot yleensä ovat Euroopan pääkaupungeissa suosituimpien museoiden joukossa. Tällä hetkellä Helsingissä ei kuitenkaan käytännössä ole edes yleistä sotamuseota kun aiemmin Sotamuseon käytössä olleet kiinteistöt on otettu siltä pois eikä uusia ole tiedossa. Moni Suomen asemasta idän ja lännen välissä kiinnostunut ulkomainen turisti jää nyt lehdellä soittelemaan etsiessään maamme sotien ja maanpuolustuksen historiasta kertovaa kohdetta.

    Eikö siis sille paikalle jolle ulkomaista Guggenheimiä suunnitellaan olisi parempi rakentaa uusi, moderni ja innovatiivinen sotamuseo - nimeltään Talvisotamuseo, The Winter War Museum, talvisodan historia kärkenä sekä sotilaiden että siviilien näkökulmasta, kokemuksellisesti? Toki osuudet muista sodista ja laajemmasta kotimaisesta puolustuslaitoksen historiasta kuuluisivat samaan kokonaisuuteen ja museossa olisi yleisesti panostettu uudenlaisiin kerronnan tapoihin ja kriittiseen historiantutkimukseen. Museossa voitaisiin myös esitellä Suomen uniikkia geopoliittista ja -strategista asemaa erilaisten vaihtuvien näyttelyiden kautta, Suomen olojen ja haasteiden tunnetuksi tekemiseksi.

    Museon edestä lähtisivät vesibussit Suomenlinnaan, jonka museokohteet ja mm. sukellusvene Vesikko uudelleenprofiloitaisiin Talvisotamuseon brändin liitännäiskohteiksi. Synergiaedut suositun Suomenlinnan merilinnoituksen kanssa olisivat mittavat.

    Tuloksena olisi leimallisesti suomalainen, kansainvälisesti kiinnostava kohde jollaista ei varmasti löytyisi mistään muualta ja jonne turistit olisi helppo houkutella.

    Jätän tämän ilman innovaatiorahaa tehdyn ehdotuksen tänne ihan ilmaiseksi.

    VastaaPoista
  10. Tervehdys ja kiitos hyvästä ideoinnista. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Talvisota ja sota-/puolustushistoriamme kokonaisuudessaan sekä Suomen geopoliittisen aseman esittely kaipaisi ja erityisesti ansaitsisi nykyistä paremman esilläpidon. Sotamuseon tilanne on kaukana hyvästä ja tästä aiheesta olen aikaisemmin kirjoittanutkin blogissani "Eikö sotahistoriassamme ole mitään tallentamisen ja kertomisen arvoista" (http://museoliitto.blogspot.fi/2016/06/eiko-sotahistoriassamme-ole-mitaan.html). Olen useissa tilanteissa ulkomailla myös huomannut saman, että Talvisota on todella tunnettu brändi. Hanke vaatisi ehdottomasti eteenpäin viemistä, mutta lienee kuitenkin niin, että jos Guggenheim ei toteudu, se ei tätä ideaa eteenpäin vie. Nyt tarvitaan Guggenheim Helsinki -tukisäätiön kaltainen sitoutuneiden ihmisten ja oranisaatioiden joukko tämän idean taakse. Hyviä tontteja Helsingistä epäilemättä löytyy Etelärannan parkkipaikan lisäksikin.

    VastaaPoista
  11. Niitä Kimmon mainitsemia selvityksiä hankkeen positiivisista vaikutuksista olisi kiva lukea. Missä ne ovat? Jos hanke on niin kannattava, niin miksi Guggenheim-säätiö ei itse osallistu toimintaan niin, että sijoittaa vaikka jonkun summan toiminnan ylläpito- ja muihin kustannuksiin sovittua korvausta vastaan? Tämä olisi loogista, jos he pitävät Guggenheim-museota kannattavana sijoituskohteena. Nyt säätiö jää pelkän lypsäjän rooliin. Heille maksettavaa lisenssimaksua on armollisesta laskettu 10 miljoonaa, mutta Kimmo ei kerro paljonko koko summa tulee tämän jälkeen olemaan. Myöskään kokoelmapolitiikasta hän ei puhu yhtään mitään. Millaisia näyttelyitä brändillä saataisiin mitä ei muuten saada ja kuinka vetovoimaisia ne olivat. Julkisuudessa on puhuttu keskittymisestä designiin, mitä pelkkänä sanana kaikki eivät osaa edes tavata saati tietää mitä se oikein tarkoittaa. Jos museota ajatellaan liikeyrityksenä, niin selkeät temaattiset rajoitukset eivät lisää sen vetovoimaisuutta, vaan päinvastoin. Ne houkuttelevat yleisöksi designista jo kiinnostuneita ihmisiä, kun tavoitteena pitäisi olla sellaiset, jotka eivät taiteesta kauheasti tiedä. Kuinka herättää niiden kiinnostus, jotka eivät taidemuseossa juurikaan käy? millaisia näkökulmia ja aiheita voimme tarjota, jotka laajaa herättävät mielenkiintoa ja uteliaisuutta? Ehkä tätä on jo pohdittukin, siitäkin olisi kiva lukea.

    VastaaPoista
  12. P.S. Koska vastauksia ei ole vielä tullut, niin voin tässä väärinymmärrysten välttämiseksi selventää erityisesti yhtä seikkaa. "sovittu korvaus" Guggenheim-säätiön osallistumisesta museon ylläpito- ja muihin kustannuksiin voisi olla vaikka tietty prosentti pääsylipuista ja oheistuotteista seuraavan 10 tai 20 vuoden ajalta. Jos Yhdysvalloissa Suomen hanketta oikeasti pidettäisiin tuottavana, niin totta kai he pyrkisivät samoille apajille, mitä eivät siis nyt tee. Tällainen yhteistyö paitsi tekisi museon rahoittamisen Suomessa helpommaksi myös voisi vaikuttaa Yhdysvaltojen Guggenheim-säätiön osallistumista näyttelyiden ideointiin ja tekoon. Heidän etunsahan se vain olisi mitä enemmän pääsylipputuloja saataisiin. Nyt he keskittyvät rahastamaan tähtitieteelisellä 20 miljoonan lisenssimaksulla (joo, nykyinen summa selvisi toisaalta näillä sivuilla) ja kauppaamalla konseptia, minkä tuottavuudesta ei ole takuita - ei ainakaan jos näyttelypolitiikka rajataan liian tiukaksi

    VastaaPoista
  13. Tervehdys ja pahoittelut vastauksen viipymisestä. Tutkimuksia tosiaan on museoiden ja kulttuuripalvelujen kannattavuudesta tehty meillä ja muualla. Tässä muutama:

    * OECD: The Impact of Culture on tourism (2009)
    http://www.oecd.org/cfe/tourism/theimpactofcultureontourism.htm

    * Vaasan yliopisto: Museoiden aluetaloudellinen vaikuttavuus (2013)
    http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-503-9.pdf

    * Itä-Suomen yliopisto: Kulttuurimatkailun vaikuttavuusindikaattorit (2015)
    http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm20.pdf?lang=fi

    Guggenheim Helsinki -hankkeen selvitykset on luettavissa tukisäätiön verkkosivuilla: http://www.guggenheimhki.fi/uutiset/

    Kuten mainittu, kaikkien tehtyjen tutkimusten ja selvitysten tulema on sama: museot ovat taloudellisesti kannattavia. Museotalouden dilemma on se, että museotoiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa sitä ylläpitävälle organisaatiolle. Parhaan kuva asiasta saa yllämainitusta, Vaasan yliopiston, tekemästä tutkimuksesta, jossa todetaan, että museoiden aikaan saamasta rahaliikenteestä/kulutuksesta alle 4% jää museon kassaan. Hotellien osuus on n. 21%, ravintoloiden 20%, liikennevälineiden 19% ja kauppojen 11%. Näiden toimijoiden kautta museotoiminta generoi kunnille ja valtiolle enemmän verotuloja, kuin nämä tahot museoihin investoivat.

    Edellä mainitun vuoksi esittämäsi talousmalli ei toimi museoalalla. Sen sijaan hienoa on, että ensikertaa matkailu- ja ravintola-ala, vähittäiskauppa ja liikenneyhtiöt ovat osoittaneet vahvan tahtonsa investoida oman toimintansa kehittämiseen museoiden kautta.

    Mahdollisesti rakennettavan museon lisenssimaksujen kehityksestä, niiden vastineena saadusta palveluta, kokoelma- ja näyttelypolitiikasta tai muista asioista sinun on kysyttävä suoraan Guggenheim Helsingin tukisäätiöltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kimmo Levä väistelee olennaiset faktat: Se brändimaksu on alennuksen jälkeenkin 20 miljoonaa. Ja se ei sisällä mitään muuta - nätttelyt rahteineen ja vakuutuksineen laskutetaan erikseen, hinta-arviota EI ole esitetty. Markkinoinnista vastaa... Kuka muu kuin Helsingin veronmaksajat. Sitä Viljanen on luvannut runsaasti, sekin ilman kustannusarviota. Ja jos lipputulot ei toteudu, lisätään markkinointia tai korotetaan lipun hintaa. Kuva rahoittaa gäpin? Helsinkiläiset. Gugge ei vastaa mistään muusta kuin nyt armottomasta lobbauksesta ja hankkeen toteutuessa (Luoja siltä varjele!) näyttelyistä (onko se designia vaikka puhutaan taidemuseosta?!) Ja siitä eri korcauksesra. Mitä me maksetaan? Kaikki, tontti mukaan lukien, ja verovapaus. Mitä saadaan: Oikeus käyttää kyseenalaisen brändin nimeä ja sitoumus ostaa Guggelta kalliita näyttelypalveluita. Haloo!!! Eihän me voids olla umpi-idiootteja?! Eihän???

      Poista
  14. Nyt herää kyllä kysymys siitä, että millä tavoin hanketta on päättäjille perusteltu. Onko esimerkiksi kukaan ravintola- ja hotellialan johtaja kirjoittanut päättäjille selvitystä siitä, kuinka paljon näyttelyt ovat houkutelleet heille uusia asiakkaita? Vastauksestasi saa sellaisen käsityksen,että museo kuin museo tuottaa hotelleille ja muille, mutta et kerro lainkaan tulosten maantieteellisestä kattavuudesta. Kuinka paljon vaikka pieniin paikallismuseoihin tullaan pitkän matkaan takaa, yövytään hotelleissa ja käydään kaupassa? Aluekohtaisia eroja on pakko olla olemassa, mutta ehkä nekin selviävät ehdottamistasi teoksista. Jos muuten matkailu- ja muut alat ovat osittaneet kiinnostuksensa, niin silloinhan Guggenheim-säätiö voi tehdä jonkinlaisen diilin heidän kanssaan! Ehdottamani malli voisi hyvinkin toimia pitkällä aikavälillä. Guggenheim-säätiö voisi hyvinkin saada omaansa takaisin, jos he saisivat vaikka kaikki pääsylipuista ja oheistuotteista kertyneet tulot 10-5 vuoden ajalta. Kuinka paljon he sitten kustannuksiin tätä vastaan osallistuisivat on neuvottelukysymys. Mutta kun he eivät itse ole valmiita sijoittamaan tähän mitään, rahastamaan vain ja vakuuttelemaan hankkeen kannattavuutta! Se tässä eniten arveluttaa! Ja eikös niitä lisenssimaksuja pidä vielä maksaa joka vuosi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tosiaan lukea tutkimukset, joista lähetin linkin. Museoiden aluetaloudelliseen vaikuttavuuteen vaikuttaa niin kuin arvelitkin paljon se, mitä palveluja museon lähialueella on tarjolla. Museoiden aluetaloudellien vaikuttavuus -tutkimuksen (2013) mukaan jokainen museokävijä sai liikkeelle rahaa 32-49 euroa. Ne paikkakunnat, joissa museon lähellä ei ole esim. hotellia tai hyvää ravintolaa, hyötyvät museoista taloudellisesti muita vähemmän. Kun ihmiset käyttävät museovierailujensa yhteydessä paljon rahaa esim. hotelleissa ja ravintoloissa, valtion ja kuntien niiltä saamat verotulot kasvavat. Tätä kautta museot generoivat valtion ja kuntien kassaan enemmän rahaa, kuin nämä tahot museoita tukevat. Tältä osin on perusteltua, että julkinen taho on mukana museoiden rahoituksessa. Minullakaan ei ole mitään sitä vastaan, päinvastoin, että mainitut yksityisen sektorin tahot ottaisivat vieläkin suuremman kopin museoiden rahoittamisesta, mutta Guggenheimin rahoitusratkaisu on hyvä alku uudella tiellä.

      Erilaisista rahoitusmalleista ja lisenssimaksuista on hyvä keskustella Guggenheimin tukisäätiön kanssa.

      Poista
  15. Jo pelkkä kiivastempoisen pääkaupungin rauhoittaminen joiltakin ylipursuavilta hankkeilta riittää perusteeksi jättää monien muidenkin kaupunkien hylkäämä, vanhanaikaiseksi käyvä G-heim ottamatta. Olemme vielä nilkkojamme nyöten siirapissa sen kanssa!
    Muitakin syitä on. Erikoisesti ihmettelen joidenkin vihreiden intoa ilmaston lisätuhoamiseen turismivirran kasvattamisella, samoin näiden mukanaan tuomaa höttökulutusta. Tätä voisivat muutkin valtuutetut joskus ajatella. Kasvu kuten tiedetään tarkoittaa nykymaailmassa tuhoa.

    Museot eivät meiltä lopu, en ole minäkään kaikkia nähnyt vaikka olen puolittain alan ihminen ja museoikäinenkin jo ;-) Keskittykää koulutukseen! hh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy todeta sinulle historian professoriani mukaillen. Hän kysyi minulta opiskeluaikanani "Oletteko jo lukenut Karmasovin veljekset?" Jouduin toteamaan, että en. Professori onnitteli minua todeten, että minulla on todella hieno elämys kokematta. Hienoa siis, että sinullakin vielä riittää uusia museoita koettavaksi.

      Mitä tulee Suomen museoliiton toimintaan, niin jatkamme edelleen keskittyen koulutukseen, mutta myös viestintään ja edunvalvontaan.

      Poista
    2. Kimmo, kirjat valitaan miljoonien joukosta eivätkä ne maksa juuri mitään. Jos olisin kysynyt Eino Jutikkalalta tästä G-heimista, että miten hänen mielestään siihen pitäisi suhtautua niin luulenpa, että hän olisi torjunut sen ja torjunnan pääsyy olisi ollut, ah!, ei sen rumuus sinänsä, vaan epäsointu minkä se olisi aiheuttanut tuossa paikassa johon sitä suunnitellaan.

      Mutta sinänsä tuo vertauksesi on tietysti tolkuton kun ajatellaan rahamäärää jonka Guggenheim-prosessi tulee viemään Suomessa, maassa joka jo nyt on ottanut itselleen maan ulkopuolelle suunnattuja vastuita hyvinkin parin miljardin euron verran, samaan aikaan kun maan jukinen velka on 2/3 BKT:stä. hh

      Poista
  16. Valitettavasti yksityistä rahaa ei ole luvassa G-hankkeeseen tuota paljon hehkutettua 66,4 Meuroa. Käytännössä Helsinki ja valtio maksaisivat museon kiinteistöosakeyhtiön 35 M€:n lainan. Yhteiskunnan tukirahat kierrätettäisiin G Hgin Tukisäätiön kautta näennäisinä osavuokrina. Lisenssimaksu 18,4 M€ on luettu hämäävästi investoinniksi. Tukisäätiön omistusosuus olisi alussa 16 % (15 M€/80 M€). Mikä olisi Tukisäätiön osuus, kun Hki ostaisi Tukisäätiön osuuden jossakin vaiheessa? Taitaisi käydä niin, että yksityisen rahan määrä supistuisi hyvin pieneksi. G-säätiöiden kassa vieläpä lihoisi. Helsingin kassa laihtuisi 20 vuodessa yli 300 M€. Tämä on helppo päätellä museon talousarviosta ja suunnitelmasta. Helsinkiläiset vastustavat tällaista puhallusyritystä. Solomon R. G -säätiön pitäisi olla tyytyväinen, jos se saisi rakennuttaa museon Helsinkiin omin varoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. En osaa ottaa kantaa näihin laskelmiin. Mitä tulee museon perustajaorganisaatoon, olen ymmärtänyt, että museon ylläpidosta vastaa itsenäisesti Tukisäätiö, joka maksaa lisenssimaksua oikeudesta käyttää Guggenheim -museon brändiä ja siihen liittyviä palveluja niin kauan kuin Tukisäätiö lisenssistä maksaa - ensivaiheessa 20 vuotta. Tämän jälkeen museo jatkaa Guggenheimina tai jonain muuna museobrändinä. Näin ollen Solomon R. Guggenheim säätiö ei varsinaisesti ole perustamassa Helsinkiin museota.

      Poista
    2. Käytännössä helsinkiläinen perhe maksaisi G Helsinki -museon kustannuksia 80 €/vuosi 25 vuoden ajan, 2.000 €. On väitetty, että G on museoalan Rolls Royce. Pikemminkin se on ränsistynyt Cadillac. G Bilbao on miljoonalla käynnillä/vuosi maailman taidemuseoiden kävijätilastossa sijalla 70. Solomon R. G -säätiö hyötyisi huikeasti Helsingin imagosta. Se voisi järjestää rahoitusta tähän museohankkeeseen Guggenheim Partners -pankista. Ongelmaksi jäisivät sijoitukselle vaadittavat tuotot. Kuka maksaisi ne? Ei kukaan mielellään. Siksi tarvitaan nämä G-säätiöt junailemaan investointirahat ja toiminta-avustukset Helsingiltä ja valtiolta. G-selvityksen mukaan Hgin galleria-kentässä on aukko. Onko se Etelärannassa? Kohta saamme taas nähdä eriskummallisia performansseja, kun G:n pääjohtaja piipahtaa Suomessa.

      Poista
    3. On tosiaan niin, että niin Guggenheim kuin muutkin museot ovat omistajilleen taloudellisesti kannattamattomia, mutta aluetaloudellisesti kannattavia. Tämä dilemma tosiaan estää sen, että museo-organisaatiot itsessään pystyisivät koskaan tuottamaan osinko tai muuta sijoitustuloa. On myös niin että museoalan käytännöt ja etiikka lähtee aina siitä, että jos ylijäämää/voittoa syntyy, se on käytettävä museotoiminnan kehittämiseen ei museon omistajien rikastuttamiseen.

      Poista
    4. On varmasti totta, että museot ovat omistajilleen kannattamattomia. Juuri siksi tässä G Helsinki -hankkeessa museokiinteistön omistus pyritään siirtämään Helsingille, sen 400.000 veronmaksajalle. Mahdollinen aluetaloudellinen kannattavuus jakautuisi hyvin epätasaisesti. Jotkut nettoaisivat paljon, ja suurin osa kansalaisista maksaisi viulut. Guggenheimin tapauksessa aluetalouskin jäisi roimasti tappiolle. Tämän vuoksi G Helsinki -hanke on erityisen huono. Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Guggenheimin kansainvälisyyttä toitotetaan kovasti kertomatta, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Guggenheimin erinomaisuus on etupäässä sen oma hokema. Paljon puhetta, vähän villoja.

      Poista
    5. Kiitos Tero täsmällisistä faktoista. Niitä Milttonilta, Pajuselta, Viljaselta ja muilta tämän puhallusyrityksen operatiivisilta toimijoilta ei meinaa saada - ymmärrettävää sinänsä - nyhtämälläkään ulos. Mitähän Museoliitolle on luvattu.

      Poista
  17. Levä tai joku muu voisi todellakin avata nuo laskelmat. Nythän ketjusta selviää ainoastaan, että Helsingin vastuut nousevat ainakin 121,5 miljoonaan € ja valtion 1,3 milj. €. Siis verinmaksajien rahaa. Yksityisestä rahoituksesta kerrotaan vain kokonaissumma, josta iso osa tulee veronmaksajien omistamilta yrityksiltä/tahoilta. Tulopuolelta ei ole näkynyt laskelmia siitä, kuinka paljon Helsinki ja valtio saavat välillisä verotuloja - edes arviota. Jos jollakulla on kunnon laskelmat, niin miksi niitä ei esitetä julkisuudessa? Valitettavasti kaupunginvaltuutetut ovat niin idiootteja, etteivät edes ymmärrä kysyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankkeesta tehdyt selvitykset löytyvät osoitteesta http://www.guggenheimhki.fi/. Niissä on myös laskelmat verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista.

      Poista
    2. Rakennusliikkeet tässä nettoavat, se on selvää, ja he ovatkin hanketta ajamassa. Mikä mahtaa olla rakentamisaikaisen työllistämisen ja verokertymän nettovaikutus, sitä ei ole arvioitu. Siinä tulee huomioida mm. virolaisten rakentajien perheille kohdentuvat tulonsiirrot. Hotelli- ja ravintolabisnes saisivat varmaan lisäbuustia, ja ovatkin ajamassa hanketta. Mutta miksi helsinkiläinen veronmaksaja kantaisi kaikki riskit, ja miksi pitää koko ajan sumuttaa faktoissa. Ryhtiä, valtuusto!

      Poista