Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä osallistui NEMOn vuosikokoukseen 15.–18.11. Konferenssin puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa museoiden laajentuvaa yhteiskunnallista roolia.
Euroopan museoliittojen vuosittainen konferenssi ja NEMOn (Network of European Museum Organisations) vuosikokous pidettiin 15.–18.11.2018 Maltan pääkaupungissa Vallettassa. Konferenssin teema oli Museums out of the Box – The cross over impact of museums. Konferenssissa oli mahdollista kuulla lukuisia esityksiä aiheen keskiöstä ja sen ympäriltä kaikilta Euroopan kolkilta.
Suomesta keskustelujen alustajina olivat Mikko Myllykoski Heurekasta ja Kalle Kallio Työväenmuseo Werstaalta. Myllykosken aiheena oli museon ja tiedekeskuksen toiminta tieteen tekemisen rajapinnassa. Kallio puolestaan esitteli Suomen uuden museopoliittisen ohjelman ja siihen liittyvän valtionosuusuudistuksen sisällön sekä kertoi, kuinka nämä museoiden tulevaisuutta määrittävät dokumentit ja uudistukset saatiin aikaan.
Merkittävää oli, että museopoliittiseen ohjelmaan listattu tavoite Suomesta Euroopan ajankohtaisimpien museoiden maana näytti sopivan myös muulle Euroopalle. Ohjelman ja osallistujien näkökulmasta konferenssi vei tätä tavoitetta mukavasti eteenpäin. Konferenssin monipuolinen ohjelma kuitenkin myös osoitti konkreettisesti, että aseman saavuttamisen eteen riittää työtä tehtäväksi.
Suomen museoliiton vuodelle 2023 ulottuvan museoiden toimintaympäristöanalyysin otsikko on ”Museo määrittyy uudelleen”. Maltalla kuultujen esitelmien ja käytyjen keskustelujen perusteella näin on todellakin tapahtumassa. Konferenssin itsestään selvä lähtökohta oli, että museot ovat hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä merkittävässä roolissa. Tältä osin museot ovat jo tulleet ulos kulttuuripoliittisesta boxista muille yhteiskuntapolitiikan alueille.
Toteutumassa oleva kehitys ei kuitenkaan merkitse sitä, että museoiden perustehtävä kulttuuriperinnön tallentamisessa, tutkimisessa ja esittämisessä olisi menettämässä merkitystään. Konferenssissa puhunut Irlannin kansallismuseon johtaja Lynn Scarff totesikin osuvasti, että museot ovat ennemminkin laajentamassa boxiaan kuin hyppäämässä jostain vanhasta pois. Museoiden kannalta on kuitenkin aikaisempaakin tärkeämpää, että toiminnan mittaamiseen ja vaikuttavuuden osoittamiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota.
Keynote-puheenvuorossaan Museums, markets and eudaimonia Maltan yliopiston taloustieteen professori Marie Briguglio vakuutti, että vaikeudesta huolimatta museoiden on mahdollista osoittaa merkityksensä ihmisten hyvinvoinnille mittaamisen kautta. Mittaamisessa bruttokansantuote ei ole lähtökohta, koska se kertoo vain markkinoiden toiminnasta. Hyvinvoinnin mittaamisessa talouden rinnalla muuttujina ovat mm. sosiaalinen tilanne, ympäristö, terveys ja kulttuuri.
Mittaaminen ei luonnollisestikaan onnistu, jos edellä mainituista muuttujista ei kerrytetä dataa. Ja datan kerääminen on professori Briguglion mukaan mahdollista, jos niin vain päätetään tehdä. Tämän perusteella Museovirastossa kehitteillä oleva ja NEMOn konferenssissa keskusteluissa ollut Euroopan laajuinen MOI! – Museums Of Impact -hanke on enemmän kuin ajankohtainen.
Konferenssin avauspuheenvuorojen yhteydessä esiintyneen EU:n kulttuurikomissaari Tibor Navracsicsin puheen perusteella museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden yhteiskunnallisen merkityksen kasvu on huomioitu EU:ssa. Hän totesi, että huolimatta siitä, että EU:n tulevassa rahoituskehyksessä on merkittäviä säästöpaineita, kulttuurin rahoitusta kasvatetaan huomattavasti. Jos esitys toteutuu, ensi vuosikymmenen aloittavalla rahoituskaudella EU:n kulttuuribudjetti kaksinkertaistuu nykyisestä. Tämä epäilemättä rohkaisee osaltaan myös kansallisten budjettien kasvattamiseen, mistä onkin jo saatu viitteitä.
***
Minulle yksittäisistä puheenvuoroista uutta näkökulmaa avasi belgialaisen Peter Aertsin esittelemä taidemuseo S.M.A.K:in hanke, jossa taide oli laitettu esille ja keskusteluun musiikkifestivaalien konseptilla. Tavoitteena oli erityisesti nuorten aktivoiminen kulttuurin käyttäjiksi. Tulokset olivat jo ensimmäisenä vuonna huikeat. Neljän päivän taidefestivaalin yleisökeskiarvo oli 66 000 kävijää päivässä.
Museoiden edunvalvontatyön näkökulmasta kiintoisa kokeilu oli toteutettu Englannin museoliitossa. Museums Association oli vienyt museot päiväksi parlamenttiin, jossa parlamentin jäsenet olivat arkisen työnsä yhteydessä päässeet tutustumaan museoiden toimintaan ja kuulemaan museoiden työntekijöiden näkemyksiä. Tämä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu Kutsu poliitikko museoon -viikon kylkeen myös meillä Suomessa.
NEMOn konferensseissa on usein kuultu esitelmöitsijöitä hollantilaisesta Rijksmuseumista. Sen edustajat eivät koskaan ole tuottaneet pettymystä – eivätkä tuottaneet tälläkään kertaa. Nyt museon yleisö- ja koulutuspalveluista vastaava johtaja Annemies Broekraarden muistutti siitä, että jos jotain päätetään tehdä, se kannattaa tehdä sitten kunnolla. Tässä mm. malliksi, miten kävijätavoitteiden ylittymistä kannattaa juhlistaa.
Vuonna 2019 NEMOn konferenssi pidetään Tartossa Viron kansallismuseossa 7.–10.11. Päivämäärät kannattaa varata kalentereihin jo nyt.
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti