Keskustelu on pysynyt pääosin tosiasialinjalla, mutta ensimmäisiä merkkejä keskustelun luisumisesta periaatteelliseksi tai uskon asiaksi on nähtävissä. Tämä on harmi, sillä jos tunteet saavat vallan, niin henkilökohtaisilta tappioilta ja mainemenetyksiltä ei voida välttyä kävi hankkeessa niin tai näin.
Tosiasioita ovat:
- hienoa, että museoalalle investoidaan ja että se nähdään ehdottomasti tulevaisuuden alana
- hanke ei vaaranna muita toimijoita, jos se toteutuu julkaistujen suunnitelmien mukaiseesti
- jos hanke toteutuu suunnitelmien mukaan, se muuttaa museoiden toimintaympäristöä myönteiseen suuntaan - yksityinen rahoitus herää viimeinkin huomaamaan museotoiminnan tärkeyden ja mahdollisuudet
- tavoitteet pääsylippu- ja museokauppamyynnin sekä kumppanuusrahoituksen osuudesta ovat erittäin kunnianhimoiset - investoinnin pitäisi nostaa heti avaamisensa jälkeen tulotason nykyisestä Helsingin taidemuseon noin 370 000 eurosta 7 miljoonaan euroon
- tuloarvion toteutuminen edellyttää, että Guggenheimia ei mielletä julkiseksi palveluksi, jossa asiakkaiden maksuhalukkuus pääsylipusta on tällä hetkellä keskimäärin 2,5 euroa tavoitellun 12 euron sijaan
- jos hanke toteutuu, muttei suunnitelmien mukaan, se on riski, jonka museosektori kestää erittäin huonosti
Perustukoot Guggenheim-päätös tosiasioihin. Säästetään tunteilut aikaan, jolloin mahdollisesti saamme niille aiheita näyttelyistä tai muusta toiminnasta.
Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
Mihin tietoon perustuu asiakkaiden 2,5 euron maksuhalukkuus? Eikö tuo summa ole tilastollinen pääsymaksutoteutuma? Tekeillä olevan Suomen museoliiton kyselyn mukaan maksuhalukkuus on 4-7 euroa, ja saman summan olivat halukkaita maksamaan myös lokakuussa Helsingin kirjamessuilla asiakaskyselyyn vastanneet henkilöt.
VastaaPoista