torstai 21. syyskuuta 2017

Vähän kaikkea vai paljon jotain?


Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kirjoittaa valinnoista. Nyt jos koskaan museoiden olisi syytä miettiä painotuksiaan ja tehdä valintoja.



Museoiden toimintaympäristön muutoksessa sekä museoiden tehtävät että työmenetelmät arvioidaan uudelleen. Molemmissa ryhmissä variaatioiden määrä on kasvamassa.

Museoiden tehtäväkentässä perinteisten kulttuuripoliittisten tavoitteiden rinnalle on tullut sosiaali-, koulutus- ja elinkeinopoliittisia tehtäviä. Näiden lisäksi museoilta odotetaan aikaisempaa aktiivisempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Työmenetelmissä analogisten menetelmien rinnalle on tullut digitaalisia työkaluja, ja museopalveluiden on oltava kivijalan lisäksi saavutettavissa internet- ja mobiilikäyttöliittymillä. 

Variaatioiden lisääntyminen merkitsee joko valintoja tai huomattavaa lisäresursointia. Vaihtoehtona on myös se, että jaamme nykyiset resurssimme entistä laajemmalle.

Nykyinen rahoitusnäkymä ei rohkaise valitsemaan resurssien kasvattamista. Todennäköisimmät strategiset vaihtoehdot ovat siis joko nykyisten resurssien jakaminen entistä laajemmalle (tehdään vähän kaikkea) tai sen valitseminen, mihin resurssit suunnataan (tehdään paljon jotain).

Museot eivät toimi tyhjiössä. Palvelujemme käyttäjät voivat aina valita, mihin aikansa ja rahansa käyttävät. Tämä kilpailutilanne tarkoittaa käytännössä sitä, että ”tehdään vähän kaikkea” on strategisena valintana riskipitoinen. Asiakas-/käyttäjävalinta kohdistuu yleensä markkinoiden parhaiden joukossa olevaan toimijaan. Tätä asemaa eivät koskaan saavuta ”vähän kaikkea” -organisaatiot. Rohkaisen siis valintaan ja sen mukaiseen resurssien käytön ja kehittämisen painottamiseen.

Kun valitsemme tehtävää, meidän on ensin valittava toimialamme. Jos esimerkiksi näemme tulevaisuutemme ennen muuta kulttuurimatkailuorganisaationa, meidän on keskityttävä olemaan sillä toimialalla parhaiden joukossa sekä tilojemme, osaamisemme että palvelujemme suhteen. Käytännössä tämä valinta myös tarkoittaa, että lähdemme kohti liiketoiminnallista ympäristöä, jossa julkisen hallinnon rakenteissa kiinni oleva organisaatio ei pärjää.

Kulttuurimatkailutoimialalla meidän on unohdettava taloudellista voittoa tavoittelematon luonteemme ja ”ti–pe 8–16” -palvelukonseptimme ja keskityttävä vauraamman puoleisen väen tarpeisiin. Kohderyhmien huomion saamme tavoittelemalla valtakunnallista näkyvyyttä.

Jos taas näemme, että tulevaisuutemme on esimerkiksi ensisijaisesti koulutussektorilla, meidän on keskityttävä olemaan paras oppimisen paikka tilojen ja osaamisen osalta.  Tämä valinta tarkoittaa, että olemme vahvasti julkinen palvelu ja mahdolliset rakennus- ja muut investointimme määräytyvät koulujen sijainnin mukaan. Tämä valinta myös tarkoittaa sitä, että olemme ennen muuta paikallinen toimija, joka tarjoaa palveluitaan ma–pe 8–16.

Työmenetelmien osalta päävalinta tehdään digitaalisten ja analogisten menetelmien välillä. Näkymä on ollut jo vuosia se, että kaikki digitalisoituu. Asiakkaiden odotukset verkko- ja mobiilipalvelujen tasosta alkavat olla jo melko korkealla tasolla. Tässä toimintaympäristössä valinta, joka kohdistuu kivijalkapalvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen digitaalisten palvelujen kustannuksella, on erittäin riskipitoinen.

Tehtäväkentän ja työmenetelmien monipuolistuminen edellyttää myös valitsemaan, miten määrittelemme museomme toiminnan. Kulttuurimatkailu- tai koulutoimialalla ei kokoelmatyötä välttämättä tarvita.

Liikkeelle valinnan harjoittelussa voi lähteä vaikka tekemällä valintoja seuraavista vaihtoehdoista:

- 

 Paikallinen vai valtakunnallinen?

-  Varattomille vai vauraille?

-  Enemmistölle vai vähemmistölle?

-  Analogisesti vai digitaalisesti?

-  Julkinen palvelu vai business?

-  Vaikuttava vai toteava?

-  Subjektiivinen vai objektiivinen?

-  Tallentamista vai tutkimista vai esittämistä?


Harjoittelutehtävän reputtaa, jos valinta on “kaikkea tätä suurelle yleisölle”. Menestystä tuleviin vaativiin valintoihin.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Luova museo ideoi, kokeilee ja jakaa - yhdessä muiden kanssa


Suomen museoliitto oli partnerina kolmivuotisessa Creative Museum -projektissa, joka on juuri tullut päätökseensä. Tässä kirjoituksessa Museoliiton projektikoordinaattori/koulutussuunnittelija Pauliina Kinanen ja projektisuunnittelija Janne Tielinen tiivistävät projektin tulokset ja opit.


Creative Museum -projekti lähti liikkeelle tarpeesta vastata museoiden muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin, jotka edellyttävät museoilta ja niiden työntekijöiltä rohkeutta luoda uusia kumppanuuksia, testata erilaisia tapoja työskennellä yleisöjen kanssa sekä jakaa kokemuksia ja käytäntöjä.

Projekti vahvisti ajatusta siitä, että innovatiivinen ja luova museo on vaikuttava museo.
Käsitys luovasta museosta tiivistyi projektin kuluessa kolmeen pääteemaan: Connecting to Communities, Spaces for Yes ja Strategies for Success. Nämä pääteemat voi kiteyttää viiteen ohjenuoraan:



1. Verkostoidu rohkeasti
Luovan teknologian hyödyntäminen esimerkiksi museoiden näyttelyissä tai palveluissa edellyttää avoimuutta ulkopuolisia toimijoita kohtaan. Sopivien toimintatapojen ja museon näkökulmasta oleellisen osaamisen kartoittaminen kannattaa aloittaa tutustumalla ilmiöihin ja potentiaalisiin tekijöihin. Etsi ihmisiä ja yhteisöjä, jotka inspiroivat, ota rohkeasti yhteyttä ja mene käymään.

2. Altistu maker-kulttuurille
Creative Museum -projektissa erityisenä huomion kohteena olivat maker-yhteisöjen ja museoiden välinen yhteistyö. Maker-kulttuurissa (suomennettuna värkkääminen tai itse tekemisen kulttuuri) painottuvat erityisesti tekemisen ja kokeilemisen kautta oppiminen. Maker-yhteisöt ovat vapaasti toimivia ja epämuodollisia harrastajayhteisöjä, joiden jäseniä innostaa ja yhdistää kiinnostus esimerkiksi (digi)teknologiaan ja oman osaamisen jakamiseen.

Maker-kulttuurille voi altistua parhaiten vierailemalla esimerkiksi Maker Faire -tapahtumissa ja makerspace-tiloissa tai ottamalla suoraan yhteyttä paikalliseen maker-verkostoon.

Creative Museum -projektin viimeinen tapaaminen järjestettiin Lyonissa. Pääsimme mukaan Museomix Summer Campille ja vierailemaan lyonilaisessa UrbanLabissä, joka on innovoinnille ja kokeiluille omistettu paikka ja verkosto. UrbanLabissä on kehitetty esimerkiksi Paperzoom-sovellus, joka havainnollistaa lisätyn todellisuuden avulla historiallisia kerrostumia ympäristössä.

3. Ole se, joka sanoo kyllä
Yhteistyön aloittaminen ja museon avaaminen yhteisölähtöiselle kehittämiselle edellyttää avointa suhtautumista uutta kohtaan. Aloite voi olla yksinkertaisesti se, että sanoo kyllä kokeiluille, ideoille, teoille ja avauksille, jotka ovat toteutettavissa pienellä vaivalla. Myönteinen suhtautuminen avaa keskusteluyhteyden ja antaa yhteistyökumppaneille paremmat lähtökohdat ymmärtää museoiden toimintatapoja ja tapoja hyödyntää esimerkiksi kokoelmia, näyttelyitä ja museon tiloja.

4. Kokeile
Creative Museum -projektissa korostettiin kokeilujen merkitystä osana luovan museon kehittämistyötä. Kokeilujen avulla voi testata ideoiden toimivuutta pienessä mittakaavassa ja oppia epäonnistumistenkin kautta. ”Fail early, fail fast, fail forward.” – J. Maxwell, Failing Forward: Turning Mistakes into Stepping Stones for Success.

Creative Museum -projektin päätöskonferenssin työpajassa etsittiin leikkimielisesti rajoja museossa toimimiselle. “Pretend to lick the object”. Olisko museokävijän sallittua teeskennellä nuolevansa museo-objektia?




5. Kohti luovaa museota
Jotta onnistuneet kokeilut eivät jää yksittäisiksi teoiksi, juurruta luova työskentelytapa osaksi museon toimintakulttuuria ja strategiaa. ”Uudenlainen museo on ympäristöltään kannustava, jatkuvasti kävijöiden mukaan muuttuva tila, jossa museoammattilaiset jakavat, kokeilevat, inspiroivat ja houkuttelevat kävijöitä historian, nykyhetken ja tulevaisuuden pariin.” – Diane Dubray, We Are Museums.

Käytännön esimerkkejä näistä ohjenuorista ja työkaluja niiden toteuttamiseen löytyy Creative Museum -projektin julkaisusta Toolkit. Iloksemme voimme myös todeta, että projekti saa jatkoa: The Making Museum jatkaa työskentelyä Museomix-tapahtumakonseptin ja maker-yhteistyön parissa.

Creative Museum -projektin tuloksia ja kirjoituksia projektista:
Analysis of selected best practices from Europe
Recommendations - Building a Creative Museum
Adieu the Creative Museum project by Jenny Siung
The Creative Museum – Using the creativity of communities in culture by Jasper Visser

Kirjoittajat ovat Suomen museoliiton projektikoordinaattori/koulutussuunnittelija Pauliina Kinanen ja projektisuunnittelija Janne Tielinen.