Avoin aineisto etsii käyttäjää
Suomalaisia kulttuuriaineistoja on tarjolla vapaaseen käyttöön enemmän kuin koskaan. Silti moni museo uskoo, että arkistojen uumenista löytyisi käyttökelpoista materiaalia vielä enemmän. Museot kaipaavat kipeästi tietoa siitä, millaisia aineistoja kulttuurin käyttäjät haluaisivat hyödynnettäväkseen. Huolena on, että käyttäjät eivät osaa kysyä vielä digitoimattomien aineistojen perään. Toinen museoiden murhe on, että vähemmän tunnetut laadukkaat aineistot jäävät niin sanottujen hittikokoelmien varjoon. Mistä siis apu, jos museot eivät tiedä mitä tarjota ja käyttäjät eivät tiedä mitä pyytää?
Hack Your Heritage!
Hackathon on hakkerointimaraton-tapahtuma, joka kokoaa joukon innostuneita ihmisiä muokkaamaan avoimista aineistoista esimerkiksi ohjelmistoja ja sovelluksia – tai taidetta! Kaikki tapahtuu lyhyen ajan sisällä, intensiivisesti ja yhteistyössä ahkeroiden: ideoidaan sovelluksia ja tehdään niistä demoja kokeiltavaksi. Ennen kaikkea hackathonit toimivat sosiaalisina alustoina, jotka tuovat yhteen eri alojen ammattilaisia tai muuten vain intohimoisia harrastajia. Suomalaisen Hack4fi-tapahtuman formaatti seurasi Tanskassa järjestetyn Hack4DK-tapahtuman toimivaa mallia.
Hack4fi-kulttuurihackathonin aloitusviikonloppu järjestettiin 6.–8.2. 2015. Sitä seurasi kahden kuukauden työstöperiodi, joka huipentui päätösgaalaan Kansallisarkistolla 26.3.2015. Viiden suomalaisen museon sähköiset museopalvelut eli SÄMPLE-hanke avasi tapahtumaa silmällä pitäen kokoelmistaan aineistoja kulttuuriaineistoista innostuneiden käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Vapriikin kuva-arkiston koordinoimassa hankkeessa mukana olivat Vapriikin lisäksi Työväenmuseo Werstas, Suomen metsämuseo Lusto, Postimuseo sekä Gallen-Kallelan museo. Museoista viimeksi mainittu osallistui tapahtumaan ja inspiroitui järjestämään oman Gallen-Kallela-hackathonin. Seuraavassa Gallen-Kallelan museon väki jakaa hackathon-kokemuksiaan ja rohkaisee muitakin museoita mukaan.
Hackathonien intiimi henki
Hack Your Heritage -tapahtuman työstöperiodin aikana museoita ja arkistoja rohkaistiin järjestämään omia hackathoneja tai muita kulttuuriaineistoja hyödyntäviä tempauksia. Gallen-Kallelan museo vastasi tähän toiveeseen ja Gallen-Kallela-hackathon järjestettiin 20.–21. helmikuuta 2015 museon tiloissa, Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ja rakennuttamassa Tarvaspään ateljeelinnassa.
Helsingissä Aalto-yliopiston Media Factoryssa järjestetty kolmipäiväinen Hack4fi-tapahtuman aloitusviikonloppu keräsi noin 40 osallistujaa, kun taas Gallen-Kallelan museossa Tarvaspäässä hackathonia vietettiin hyvässä hengessä pienemmällä kokoonpanolla. Museon ensimmäinen hackathon keräsi kahdeksan osallistujaa, joiden lisäksi paikalla oli kuusi henkilökunnan jäsentä, työpajan vetäjä ja opastuksen vetäjä. Pieni ryhmäkoko mahdollisti intiimin yhdessäolon ja ilmapiirin, jossa tultiin tutuiksi ja uskallettiin kysellä ja keskustella rohkeasti.
Yhdessäolon rentous oli toki silmiinpistävää myös Hack4fi-viikonlopussa, ja rento meininki onkin tärkeä ehto verkostoitumistavoitteen toteutumiselle. Suureen tapahtumaan ei kuitenkaan osallistunut niin paljon GLAM-organisaatioita kuin toivottiin. Organisaatioita tai niiden edustajia olisi kaivattu paikalle keskustelukumppaneiksi ja vastaamaan esimerkiksi avattuja aineistoja koskeviin kysymyksiin.
Ainutlaatuista ja intiimiä tunnelmaa luo hackathoneihin osaltaan myös se, että niissä usein ollaan organisaatioiden kuten museoiden tiloissa normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Tämä sallii kurkistuksen kulisseihin, mikä luo suotuisat olosuhteet uteliaisuudelle ja helpottaa kanssakäymistä. Gallen-Kallelan museon projektityöntekijä
Satu Rantala painottaakin museon asiantuntevan henkilökunnan ja julkaisemattomien aineistojen välittömän läsnäolon hyötyä ja merkitystä. Näin mahdollisiin aineistoja koskeviin kysymyksiin löytyy helposti ja nopeasti vastaus, ja osallistujat pääsevät tutustumaan aineistoihin paremmin. Aineistot jäävät
Rantalan mukaan paremmin mieleen, mikä taas voi lisätä aineiston mainetta kulttuuritiedon käyttäjien piirissä.
Käytännön vinkkejä
Onnistunut hackathon ei vaadi suuria investointeja. Gallen-Kallelan museon
Satu Rantalan mukaan ratkaisevia seikkoja on kaksi: toimiva muonitus ja luotettava internetyhteys. Ensiksi mainitun merkitys tapahtuman onnistumisen kannalta voi helposti unohtua, mutta
Rantalan mukaan säännöllinen kutsu välipalalle on erittäin tärkeää, koska kulttuuriaineistojen parissa työskentely vie helposti mukanaan. Hän myös huomauttaa, että henkilökunnan, Wikipedia-kouluttajan ja tietoliikennejärjestelyjen lisäksi muonitus oli Gallen-Kallelan museon hackathonin ainoa välitön kuluerä.
Entä työskentely sitten? Hackathonin idea on aineistojen työstäminen yhdessä, joten työskentely toteutetaan usein työryhmissä. Ryhmät voi muodostaa vapaasti, sillä osalla osallistujista saattaa olla mielessä jo valmiiksi ajatus siitä, mitä he haluavat tehdä, ja osa taas liittyy siihen ryhmään, jossa kaivataan juuri omaa osaamista.
Satu Rantala kertoo, että Gallen-Kallelan museon hackathonissa moni osallistujista kaipasi ohjausta ja opetusta, mutta muutamat halusivat myös tehdä omia projektejaan. “Tärkeää on tarjota sisällöllistä apua ja hankkia paikalle esimerkiksi Wikipedia-kouluttaja, jos se on alusta, jolla pääasiassa toimitaan. Wikipedia on hyvä alusta erityisesti ‘ei-koodareille’. Kannattaa selvittää mitä taitoja ihmisillä on, eikä rajata etukäteen. Gallen-Kallela-hackathonissa oli muun muassa elokuvantekijä ja sukututkija,” neuvoo
Rantala.
Hackathoneissa voidaan osallistujille tarjota myös “träkkejä” (tracks) eli johdattavia teemoja, joiden perusteella projekteja voi ryhtyä ideoimaan. Hack4fi-tapahtumassa esitettyjä träkkejä olivat mm. Challenge Storytelling, Herätä eloon! ja Video Poetry Marathon. Näihin johdattaviin teemoihin ei kannata kuitenkaan liikaa jäädä kiinni, vaan suhtautua niihin juuri ideointia johdattelevina ehdotuksina. Lopullinen työn tulos saattaa olla jotain aivan muuta!
Hack4fi-tapahtumassa Suomen Merimuseo ehdotti yhdeksi träkiksi kokoelman mustavalkoisten kuva-aineistojen värittämistä. Lopulta toiveesta kehkeytyi kuitenkin jotain aivan muuta, kun yksi työryhmä rakensi Merimuseon kuvien joukossa olleen hytti-interiöörin ja fiktiivisen omapäisen Kerttu-neidin ympärille kokonaisen matkustajatarinan hyödyntäen värejä ja animoituja ja äänitehostettuja kohteita. Tätä matkustajatarinaa voisi hyödyntää esimerkiksi oppimateriaalina vanhoihin risteilijöihin tutustumiseen, tai soveltaa sitä jonkin muun sisältöteeman käyttöön. Tarina löytyy jutun lopussa olevasta Hack4fi-linkistä nimellä “Kerttu’s journey” ja se julistettiin Hack Your Heritage! -tapahtuman voittajaksi päätösgaalassa 26.3.2015.
Työryhmien välistä tiedonkulkua ja prosessien avoimuutta edistävät erilaiset ryhmätyön mahdollistavat verkkopalvelut, kuten Google Drive. Aalto-yliopistolla järjestetyssä Hack4fi-aloitusviikonlopussa kehitteillä olevat projektit olivat kaikkien työryhmien nähtävissä Google Docs -palvelussa ja niihin voi tutustua myös Hack4.fi-sivustolla. Valmiit projektit puolestaan löytyvät Trello.com-palvelusta.
Varman voiton tilaisuus
Hackathoniin osallistuminen ja sen jälkeen oman tapahtuman järjestäminen on
Satu Rantalan mukaan selventänyt myös Gallen-Kallelan museon omia tavoitteita. Museo suunnittelee hackathonien tai wikityöpajojen ottamista osaksi vakituista toimintaansa. Tästä Gallen-Kallelan museolla saatiin erittäin positiivisia kokemuksia omassa hackathonissa.
Rantalan mielestä aineistojen yhteisen työstämisen tapahtumat ovat järjestävälle kulttuuriorganisaatiolle varman voiton tilaisuuksia. Niissä aineistot saavat runsaasti huomiota. Ihmiset luovat aineistoista täysin uudenlaisia tuotoksia, jotka edelleen leviävät ja lisäävät kiinnostusta museon aineistoihin.
Hackathoneissa osallistujat ja organisaatio voivat oppia toisiltaan. Museot saavat palautetta käyttäjiensä tarpeista aineistojen suhteen, ja käyttäjät puolestaan pääsevät näkemään sellaisia aineistoja, jotka vielä odottavat avaamista.
Satu Rantala uskoo, että tämä herättää konkreettista kysyntää aineistoille ja auttaa museota perustelemaan aineistojen digitoinnin ja avaamisen merkitystä myös rahoittajille. “Avoimista aineistoista on tulossa normi! Käyttäjiä kyllä on, jos avoimia aineistoja olisi tarjolla. Ja hackathonit ovat hieno tilaisuus esitellä aineistoja henkilökohtaisesti käyttäjille”, rohkaisee
Rantala.
Hack Your Heritage! -tapahtuman tuloksia pääset ihailemaan osoitteessa:
https://trello.com/b/dMecvs6g/hack4fi-hack-your-heritage
Gallen-Kallelan museon kotisivut löytyvät osoitteesta
http://www.gallen-kallela.fi/
Hack Your Heritage! -tapahtuman verkkosivut
http://hack4.fi/
Minna Turtiainen ja Satu Rantala (Gallen-Kallelan museo) sekä Susanna Haavisto