maanantai 5. toukokuuta 2014

Olavinlinnan historiaa ja tulevaisuutta

Museogaala järjestetään Olavinlinnan upeissa puitteissa 22.5.2014 osana Museopäivien ohjelmaa. Intendentti Jouni Marjamäki kertoo linnan pitkästä historiasta matkailukohteena. Viime vuosina Olavinlinnassa on kiinnitetty huomiota erityisesti venäläisiin matkailijoihin ja kohteen saavutettavuuteen.

Tokkopa Olavinlinnan perustaja Erik Akselinpoika Tott osasi vuonna 1475 linnaa perustaessaan aavistaa, minkälaisen tulevaisuuden kulttuurimatkailukohteen hän loi Ruotsin silloiseen itäiseen maakuntaan. Suomen matkailukartalle Olavinlinnan tähti syttyi hiljalleen 1840-luvulla, jolloin entisaikojen raunioitunut linna alkoi kiinnostaa matkailijoita. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 muutti Savonlinnan Saimaan vesiliikenteen solmukohdaksi. Kaupunkia on kuitenkin vielä 1870-luvulla luonnehdittu vaatimattomaksi majapaikaksi vilkasliikenteisen vesireitin varrella.

Yleisötyöntekijänä minua on aina kiinnostanut tieto siitä, että Olavinlinnaan palkattiin vartija jo vuonna 1865 huolehtimaan vierailijoiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Linnan nähtävyyskäyttöä parantavia korjauksia tehtiin 1870-luvulla, ja korjaustöiden lomassa juhlittiin linnan 400-vuotisjuhlia vuonna 1875. Kyseisissä korjaustöissä mm. Paksun bastionin toinen kerros kunnostettiin ”tanssisaliksi”, jonka kiinteissä penkeissä on edelleen nähtävissä kaiverrettuja rakkaudenosoituksia tanssimassa käyneiltä pariskunnilta 1800-luvun lopulta.

Kävijämäärät eivät kuitenkaan olleet kovin huomattavia, vaan esim. 1890-luvulla Olavinlinnassa vieraili vuosittain noin 1200–1400 henkilöä. Viimeistään linnan peruskorjaus 1959–75 ja Savonlinnan oopperajuhlien vakiintuminen vuodesta 1967 lähtien jokakesäiseksi tapahtumaksi nostivat Olavinlinnan pysyvästi Suomen kulttuurimatkailun kärkikohteeksi.  

Kulttuurimatkailussa olemme tehneet viime vuosina tiivistä yhteistyötä venäläisten kanssa. Äskettäin päättyi kolmivuotinen suomalais-venäläinen kulttuurimatkailun ja linnayhteistyön kehittämishanke Linnasta linnaan. Hanke sai rahoituksen Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista ja yhtenä tavoitteena on ollut edistää toistemme kulttuurien ymmärtämystä. Meille Olavinlinnassa on ollut tärkeää oppia hahmottamaan venäläisten asiakkaiden toiveet ja odotukset linnakäynniltään. Hankkeen aikana on venäläisten asiakkaiden määrä noussut Olavinlinnassa voimakkaasti – ulkomaalaisista kävijöistä jo noin 70–80 % on venäläisiä.

Hankkeen tutustumismatkoilla Venäjälle olemme havainneet, miten lapsenkengissä matkailu on monessa Venäjän linna- ja linnoituskohteessa, vaikka kohteissa käy jo nyt paljon venäläisiä matkailijoita. Palvelut kohteiden ympärillä ovat vähissä, kohteelle ei välttämättä löydy kunnon tietä, yleisövessojen tilanne on huono, kohteet ovat välttävässä kunnossa ja muuta kuin venäjänkielistä on saatavilla harvakseltaan. Olemme käynneillämme tarkoituksella pyytäneet englanninkielisiä opastuksia ja muita palveluja, jotta näiden palvelujen tärkeys ymmärrettäisiin Venäjällä. Ulkomaalaiset vieraat eivät saavu kohteeseen, jollei palvelua ole saatavilla heille ymmärrettävällä kielellä.

Koko linnoitusverkostolla rajan molemmin puolin on tulevaisuudessa mahdollisuus nousta vetovoimaiseksi nähtävyyksien ketjuksi, jos rajanylitys helpottuisi, kulkuyhteydet kohenisivat, linnojen palvelut paranisivat ja yleensäkin esteet matkailulle madaltuisivat. Savonlinnasta on yllättävän lyhyt matka linnunteitse Viipuriin tai Käkisalmeen. 

Linnasta linnaan -hanke päättyi huhtikuussa, mutta verkosto elää edelleen. Linna- ja linnoitusverkostosta on tehty serminäyttely, joka kiertää sekä Suomen että Venäjän linnoituskaupunkeja. Kierto lähti liikkeelle Olavinlinnasta, jossa näyttely oli esillä huhtikuun ajan. Toukokuun ajan näyttely on iloksemme esillä Savonlinnan uudessa pääkirjastossa Joelissa, joka esteettömänä rakennuksena tarjoaa kaikille mahdollisuuden näyttelyyn tutustumiseen.  

Tämän vuoden kehittämistoimintamme painopisteenä on linnan esteettömyyden ja tiedollisen saavutettavuuden parantaminen. Ainutlaatuisena säilynyt vuolaan virran ympäröimä linna aiheuttaa esteettömyyden kannalta päänvaivaa – etenkin avattavan ja veden liikkeitä myötäilevän ponttonisillan esteettömyys on osoittautunut hankalaksi suunnitella ja kalliiksi toteuttaa. Tässä vaiheessa saamme tehtyä esteettömän reitin kahteen pohjakerroksen tilaan, joihin rakennamme saavutettavan näyttelyn sekä lasten toiminnallisen työpajan. Vuoden kestävä ”Olavinlinnan saavutettava näyttely ja lasten työpaja” -hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta ja rahoittajaviranomaisena toimii Etelä-Savon maakuntaliitto. Saavutettavan näyttelyn ja työpajan avaaminen parantavat huomattavasti palvelutarjontaamme tulevaisuudessa.

Jouni Marjamäki
Kirjoittaja työskentelee Suomen kansallismuseossa Olavinlinnasta ja Hämeen linnasta vastaavana intendenttinä 

Ilmoittautuminen Savonlinnan Museopäiville täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti