tiistai 23. lokakuuta 2012

Henkilökunta markkinointiviestinä

Museomme arvo on iloinen ja reipas asiakaspalvelu. Kuva: Plugi

Mikä on henkilökunnan rooli markkinoinnissa? Kimmo Levä pohtii, miten henkilökunta voi vaikuttaa museon brändiin.

Museot pitävät yhtenä keskeisimmistä menestymisen esteistä tai haasteista sitä, että markkinointiresurssit ovat liian vähäiset. Mainostoimistoalan etujärjestölehti Markkinointi & Mainonta nosti uusimmassa numerossaan (17/2012) esiin yritysten ja yhteisöjen henkilökunnan keskeisen roolin markkinoinnissa sekä erityisesti brändin rakentamisessa.

Puheenvuorossaan ”Henkilöstö on paras kampanja” markkinoinnin asiantuntija Jukka Hakala toteaa vetovoimaisen brändin rakentamisen siirtyvän yhä selkeämmin ulkoisesta viestinnästä ja kampanjoinnista yhteisön sisäisiin toimenpiteisiin.

”Yrityksen henkilöstö on paras mahdollinen kuviteltavissa oleva kampanja. Yrityksen jokainen henkilö on osaltaan rakentamassa tai tuhoamassa brändiä. Jotta työntekijät voivat toimia yrityksensä innostuneina brändilähettiläinä, heidän on ymmärrettävä mikä on yrityksen suurempi tarkoitus, miksi työtä tehdään ja miten juuri heidän työnsä palvelee tätä kokonaisuutta”, toteaa Hakala ja jatkaa modernin viestintäjohtajan ensisijaisen tehtävän olevan luoda työntekijöille suotuisat edellytykset viestiä itse.

Jos museoiden markkinoinnissa lähdetään siitä, että henkilöstö on keskeisin markkinointiresurssi, emme voi valittaa markkinointirahojemme vähyyttä. Museot käyttävät melko tarkkaan puolet rahoistaan palkkoihin ja muihin henkilöstömenoihin. Keskeinen kysymys on, millaista markkinointia henkilöstöresursseillamme saamme. Mitä henkilöstö ja johto museostaan viestivät? Miten museo ja sen palvelut näyttäytyvät heidän kauttaan?

Selvää on, että tyytymätön henkilöstö ja johto ovat negatiivinen viesti, joka tekee tyhjäksi muut markkinointitoimenpiteet. Jos henkilöstömedia viestii, että museomme on mätä, ei sitä muilla medioilla korjata - ei ainakaan siten, että sillä olisi pitkäjänteistä kestoa. Jos henkilöstömedian viesti on positiivinen mutta moniääninen, teho on olematon, joskaan ei kovin vahingollinen. Jos henkilöstömedia viestii sekä sanoillaan että kehollaan yhteisistä tavoitteista ja arvoista, ääni on vaikuttava ja tulosta syntyy.

Henkilöstömedian markkinointiviestiä voi testata seuraavilla kysymyksillä:
  1. Mitä museomme pitää saada aikaan ja mikä on minun tehtäväni tässä kokonaisuudessa?
  2. Millaisen kuvan minä annan organisaatiostamme ja palveluistamme?
  3. Parantaako antamani kuva mahdollisuuksiamme menestyä asiakastyössä, myynnissä ja muussa markkinoinnissa?
  4. Onko antamani kuva samanlainen kuin muilla?
  5. Onko antamani kuva yhtenevä tavoitteidemme ja arvojemme kanssa?
  6. Onko antamani kuva yhtenevä markkinointi- ja viestintämateriaaleissa kerrotun kanssa?
Jos vastauksia oli vaikea löytää tai vastasitte vähintään kerran ”Ei” kysymyksiin 3–6, löysitte tärkeän kohteen, joihin markkinointinne kehittämistä kannattaa seuraavaksi kohdentaa. Tämä kehittäminen ei ainakaan ole rahasta kiinni.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto

5 kommenttia:

  1. Loistavaa tekstiä! Ylpeys omasta työstä ja omasta työpaikasta kantaa hedelmää.

    VastaaPoista
  2. Museoissa tosiaan kannattaa ottaa klisee "henkilöstö on tärkein voimavara" tosissaan.

    VastaaPoista
  3. Kyllä, hyvää tekstiä, mutta miten henkilöstö voi olla paras markkinoija, jos sitä ei arvosteta? Työn ilo ja hyvä henki työyhteisössä tulee jokaisen henkilön arvostuksesta. Vain silloin voi odottaa, että museon tai muun organisaation henkilöstö viestii samaa kuin markkinointi- ja viestintämateriaai.
    "Jotta työntekijä voi kantaa vastuuta työyhteisöstä, sen on oltava hänelle läheinen. Työpaikalla jokaisella tulee olla tunne siitä, että hänen työtään arvostetaan." Tämän viisauden on lausunut Helsingin yliopiston dosentti Elisa Juholin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa kirjoitat Anonyymi. Jokaisen työpanos on yhtä tärkeä, titteleistä tai koulutuksesta huolimatta. Kokonaisuus muodostuu osista. Tyytymättömistä ei ole markkinoijaksi millään alalla.

      Poista
    2. Työn arvostaminen on tyytyväisyyden perusta. Tämä tarkoittaa että jokainen arvostaa sekä omaa että toisen työtä. Aina näin ei ole. Lienee turhan usein myös niin, että oman työn vähäinen arvostaminen projisoidaan toisten näkemyksiksi.

      Poista