Museokortti saapuu Suomeen vuonna 2015

Tekstiä on päivitetty 10.12.2014 ja 5.1.2016

 

Hollannissa myydään miljoona Museokorttia vuodessa. Suomen museoliitto rakentaa esimerkin innoittamana omaa Museokortti-järjestelmää.

Museokortin ensimmäinen prototyyppi on jo valmistettu.

Mikä on Museokortti?

Ostopäivästä vuoden voimassa oleva Museokortti on henkilökohtainen pääsylippu, jolla voi vierailla suomalaisissa museoissa niin monta kertaa kuin tahtoo: vaikka joka päivä. Suomen museoliitto rakentaa ja organisoi Museokortti-järjestelmän. 

Ensi vaiheessa 54 euroa (1.1.2016 alkaen 59 euroa) maksavan Museokortin voi ostaa kaikkien museoiden tiskeiltä, Museot.fi -verkkopalvelusta ja Suomen museoliitosta. Seuraavassa vaiheessa jakelukanavat laajentuvat esimerkiksi hotelleihin, ravintoloihin, kioskeihin sekä linja-auto-, juna- ja lentolippuja myyviin organisaatioihin.

Miksi Museokorttia tarvitaan?

Museot tarvitsevat enemmän pääsylippu- ja myyntituloja. Se edellyttää kävijämäärien ripeää kasvua. Markkinointi- ja viestintäresurssien vähäisyys on museoalan iäisyysongelma, jonka korjaamisessa Museokortti auttaa. Se mahdollistaa museoiden valtakunnallisen yhteismarkkinoinnin, -viestinnän ja -myynnin. 

Näkyvyys kasvattaa kävijämääriä ja auttaa museoita saamaan huomiota. Museokortti myös madaltaa museovierailun kynnystä, sillä kortti valmiina taskussa on helppo poiketa museossa.  

Kuinka Suomen museoala hyötyy Museokortista?

Kun museot ja niiden palvelut saavat lisää näkyvyyttä, museoissa vierailee enemmän myös normaalin pääsylipun ostavia ihmisiä. Kasvavat asiakasmäärät tarkoittavat enemmän tuloja sekä yksittäisille museoille että koko museoalalle.

Museokortti-suunnitelmia esiteltiin Savonlinnassa järjestetyssä Suomen museoliiton vuosikokouksessa. Vastaanotto oli innostunutta: kyselyyn vastanneista 90 prosenttia suhtautui suunnitelmiin myönteisesti.

Entä mitä hyötyä kortista on yksittäiselle museolle?

Museo saa myyntitiskilleen kiinnostavan, taloudellisesti kannattavan lipputuotteen, lisää kävijöitä ja uudenlaista näkyvyyttä. Museot voivat myös osittain siirtää markkinoinnin ja viestinnän tehtäviään Museokortti–järjestelmän ylläpitäjälle.

Resurssimme ovat pienet. Millaista vaivaa Museokortista meille aiheutuu?

Järjestelmään liittyminen ja sen ylläpito on helppoa. Museokortti ei aiheuta museoille suoria kuluja tai muuta vaivaa. Museot saavat palvelun käyttöönsä ilmaiseksi, avaimet käteen periaatteella. 

Kortti ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut toteutetaan Suomen museoliiton organisoimana ja rahoittamana. Museon on sitouduttava myymään Museokorttia ja hyväksymään Museokortti museokäynnin maksuvälineenä. Se edellyttää, että henkilökunta tuntee kortin ja osaa vastata mahdollisiin kysymyksiin.

Järjestelmässä mukana olevat museot kertovat tiloissaan ja verkkosivuillaan Museokortista. Markkinointimateriaalit ja koulutustilaisuudet ovat museoille ilmaisia.

Millaisella tekniikalla Museokortti toteutetaan?

Museokortti on fyysinen, luottokorttia muistuttava lippu. Kortin voi ladata uudelleen joko verkkokauppojen kautta tai museon lipputiskillä. Myöhemmässä vaiheessa otetaan käyttöön myös älypuhelimella toimiva sovellus.

Yhtenäistä kassajärjestelmää ei tarvita. Riittää, että uusi myyntituote lisätään olemassa olevaan kassajärjestelmään. Korttien luku- ja latauslaitteet toimittaa Suomen museoliitto avaimet käteen -periaatteella. Järjestelmä toimii museoissa, joissa on internet-yhteys.

Kun museokäynti ”maksetaan” aiemmin ostetulla Museokortilla, käteinen ei vaihda omistajaa. Lukulaite välittää tiedon vierailusta Suomen museoliiton ylläpitämään tietojärjestelmään samaan tapaan kuin luottokortilla maksettaessa tieto välittyy luottoyhtiölle. Suomen museoliitto tulouttaa yksittäisille museokohteille Museokorteilla maksetuista vierailuista noin 60 prosenttia kertalippujen hinnasta.

Kuinka kortin myyntihinta (59 e) jakautuu?

Jokaisesta myymästään Museokortista museo tienaa normaalin aikuisen pääsylipun hinnan ja saa noin kahden euron myyntiprovision. Kun kortin omistaja myöhemmin vierailee missä tahansa järjestelmään kuuluvassa museossa, kyseinen museo tienaa 60 prosenttia normaalista aikuisten pääsylipun hinnasta.

Kortista saatavat myyntitulot jakautuvat museoille ja järjestelmän ylläpitäjäorganisaatiolle. Yksittäisen museon tuloihin vaikuttaa sen myymien korttien määrä, Museokortilla tehtyjen museovierailujen määrä ja museon tavallisen pääsylipun hinta.

Loppuosa tuloista käytetään Museokortin ja museoiden markkinointiin sekä järjestelmän ylläpitämiseen. Jakoprosentit tarkentuvat käytännön kokemusten myötä.

Kenelle Museokortteja aiotaan markkinoida?

Mikä olisikaan parempi joulu- tai syntymäpäivä- tai liikelahja kuin Museokortti? Yritys- ja lahjatavaramarkkinoista voi Museokortin ansiosta kasvaa merkittävä uusi tulonlähde suomalaisille museoille. 

Kortin pääasiallinen kohderyhmä ovat asiakkaat, jotka tällä hetkellä ostavat normaalin pääsylipun ja vierailevat museoissa vuosittain vähintään viisi kertaa. Museokävijä 2011 -tutkimuksen mukaan ryhmään kuuluu noin 200 000 suomalaista, noin viidennes nykyisistä museokävijöistä. Merkittävä osa heistä on yli 40-vuotiaita ylempään toimihenkilö- ja tuloluokkaan kuuluvia.

Mitä taloudellisia riskejä museoilla on järjestelmään liittymisestä?

Rakennamme järjestelmää, koska tiedämme, että sen museoille aiheuttamat taloudelliset riskit ovat erittäin vähäiset. Mahdollisuudet sen sijaan ovat suuret. 

Suurin osa museokävijöistä ostaa perinteisen kertalipun myös tulevaisuudessa. Museokävijä 2011 -tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että korkeintaan viidennes asiakkaista kuuluu potentiaaliseen Museokortin hankkijaryhmään. 

Huonoimman mahdollisimman skenaarion toteutuessa museo ei saisi yhtään uusia tuloja Museokorttien myynnistä, mutta viidennes kävijöistä — Museokortin käyttäjät — tuottaisivat vain 60 prosenttia normaalien kertakäyntien hinnasta. Se tarkoittaisi, että pääsylipputulot vähenisivät noin kahdeksan prosenttia.

Onko Museokortilla kansainvälisiä esikuvia? Kuinka ne ovat menestyneet?

Kaikki museot kattavia museokortteja on esimerkiksi Hollannissa ja Sveitsissä. Molemmissa maissa kortteja myydään yli miljoona kappaletta vuodessa, joten ne ovat valtavia menestyksiä. Kaupunkikohtaisia Museokortteja on olemassa Euroopassa ja Suomessa.

Suomen museoliiton järjestelmää on suunniteltu Hollannin Museumkaart:n esimerkin innoittamana. Siihen perustuu myös arvio Museokortin hinnan jakautumisesta museoiden ja järjestelmän ylläpitäjän välillä.

Mikä on FMAC?

Museokortti-järjestelmän ylläpito sopii taloushallinnon ja toiminnan näkökulmasta huonosti Suomen museoliiton yhdistyspohjaiseen toimintaan.

Sen vuoksi liitto on perustamassa yhtiötä, jolle Museokortin hallinnointi siirretään jo perustamisvaiheessa tai pian sen jälkeen. Yrityksen työnimi on FMA Creations Oy eli FMAC. Yhtiössä päätäntävalta on Suomen museoliitolla.

Koska Museokortit otetaan käyttöön?

Museoliiton hallituksen on tarkoitus tehdä päätös kortin perustamisesta ja ylläpidon organisoimisesta syyskuussa. Tavoitteena on, että mukaan lähtevät kaikki Suomen museoliiton jäsenmuseot. 

Suurimmat museot — esimerkiksi Kansallismuseo — ovat jo tehneet alustavan myönteisen päätöksen järjestelmään liittymisestä. Jos järjestelmään saadaan riittävästi museoita syksyn aikana, Museokortti on käytössä toukokuussa 2015.

Kuulostaapa hyvältä! Mitä meidän pitää nyt tehdä?

Seurata Suomen museoliiton viestintää ja varautua vastaamaan tärkeään kysymykseen myönteisesti. ”Liittyykö museonne Museokortti –järjestelmään?”

Minulla on vielä kysymys…

Uudet asiat herättävät uusia ajatuksia. Museokortin herättämiin kysymyksiin, pohdintoihin ja ideoihin vastaa pääsihteeri Kimmo Levä. Ottakaa yhteyttä etunimi.sukunimi@museoliitto.fi, 040 - 166 28 16 tai kommentoikaa tämän blogin kommenttipalstalla.