maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tehdään Museokortista kaikkien aikojen kesähitti

Lähes 10 000 myytyä Museokorttia seitsemässä viikossa on huima suoritus. Kesäsesongilla kannattaa varmistaa, että Museokortti lyö läpi lomakansan. Kaikki mahdollisuudet todelliseen kesähittiin ovat olemassa.



Kaupparatsujen työ on raskasta. He joutuvat tyrkyttämään tuotteita, joita asiakas ei pohjimmiltaan tarvitse. Museokortti-kauppias on toisessa tilanteessa: kuka ei tarvitsisi uusia taide-elämyksiä, kokemuksia, sivistystä ja sukellusta kiinnostavaan kulttuurihistoriaan? 

Museokortti on saanut hienon vastaanoton koko kolmiyhteydeltä, eli museokävijöiltä, museoiden edustajilta ja medialta. Lähes 10 000 myytyä Museokorttia seitsemässä viikossa on huima suoritus. Teillä, meillä, kaikilla osallisilla on nyt hyvä syy taputella toisiamme selkään. Kyseessä on hyvin ansaittu tyytyväisyys.
  
Koko museoalan näkökulmasta Museokortin menestys on merkittävä asia. Meidän kaikkien kannattaa yhdessä varmistaa, että kortti jatkaa voittokulkuaan ja lyö läpi lomakansan kuin miljoona volttia. Samalla on tilaisuus tehdä suomalaista museohistoriaa. 

Museoliiton mystery shopperit, eli salaiset Museokortti-agenttimme — toisin sanoen oma henkilökuntamme — kävivät ostamassa itselleen omat kortit museoiden tiskeiltä. 

Jokaisessa kohteessa osattiin myydä Museokortti oikein asiallisesti ja fiksusti. Siitä kymmenen pistettä. Monessa paikassa asiakas jäi tosin siihen käsitykseen, että väliaikainen Museokortti sulkeutuu pysyvästi, jos asiakas ei kirjaudu käyttäjäksi kahden viikon kuluessa. 

Tämä tieto vaatii täsmennystä: asiakasnumero sulkeutuu kuukauden kuluttua, jos kirjautumista ei ole tehty. Mutta se herää henkiin välittömästi sen jälkeen, kun asiakas on kirjautunut käyttäjäksi. 

Kirjautumattomalla asiakasnumerolla siis pääsee museoon kuukauden ajan. Ja jos kirjautuminen unohtuu, sen voi tehdä vaikka puolen vuoden kuluttua. (Julkisesti kehotamme kirjautumaan mahdollisimman pian, vähintään kahden viikon kuluessa, jotta asiakkaat ehtivät saada varsinaisen muovisen Museokorttinsa ajoissa.)

Salaiset Museokortti-agentit antoivat palautetta siitä, että Museokortin oma-aloitteinen tarjoaminen saattaisi kaivata kehittämistä. Kysyttäessä Museokortti osattiin hienosti myydä, mutta sitä ei satunnaiselle kävijälle itsenäisesti pääsylippuvaihtoehtona tarjottu.


Ajatuksia Museokortin kauppaamisesta

1. Kun asiakas saapuu lipputiskille, riittää Museokortin esille tuomiseksi riittää yksinkertainen kysymys:  ”Otatko kertalipun vai Museokortin?” Jos asiakas ei ole vielä kuullut Museokortista, hän luultavasti tiedustelee: ”Mikä on Museokortti?” Sen jälkeen tarjoutuu mukava mahdollisuus kertoa lisää — ja mahdollisesti tehdä kaupat. Jos Museokortti on asiakkaalle jo valmiiksi tuttu, kysymys toimii hyvänä muistutuksena ja kannustimena.

2. Melkein jokaiselle kävijälle Museokortti olisi ihan oikeasti fiksu hankinta. Kortin aktiivinen tarjoaminen on siis hyvää asiakaspalvelua, ei yltiökaupallista markkinatyrkytystä. Tarjotkaa rohkeasti Museokorttia vaihtoehtona. Eikä sen hintakaan päätä huimaa — alle 15 senttiä päivässä. Valitettavasti polttoaineet tai matkaliput museopaikkakuntien välillä museokävijä joutuu edelleen maksamaan itse.

3. Ovatko Museokortin materiaalit ovat näkyvästi esillä museonne tiskillä? Entä Museokortti -rintamerkit paitojenne rinnuksissa?  Aivan mahtavaa olisi myös se, että Museokortti näkyisi museonne pihamaallakin. Hyvä ehdotus on laittaa Museokortti-juliste A-standiin museon pihalle. Näkyvyysmateriaaleja. 
- Museokortti-pöytädisplay 
Museokortti-esite 
Osta Museokortti -rintamerkit  
Museokortin lattia- / seinätarra
- Museokortti-juliste.
Museokortti-julisteen voi ladata ja tulostaa täältä
Lisää logoja ja näkyvyysmateriaaleja digimuodossa

4. Ojentakaa kokeeksi Museokortti-esite kaikille tavallisenkin pääsylipun ostajalle. Näitä A5-kokoisia esitteitä riittää painon varastossa kymmeniä tuhansia kappaleita, eli jakovaraa toistaiseksi on.  

Voitte tilata museoonne lisää esitteitä lähettämällä sähköpostia Salla Hänniselle (etunimi.sukunimi@museoliitto.fi) otsikolla MATERIAALITILAUS tai käyttämällä sähköpostitse aiemmin jaettua linkkiä tilauslomakkeeseen.

 5. Lopuksi henkeä kohottamaan esimerkkejä Museokortista kirjoitetuista kommenteista:

"Tämän kesän retkien suunnittelua rajoitti merkittävästi raha. Työsopimus päättyy, tulot tippuvat. Ei työttömyyskorvauksella ihmeitä tehdä, kun tavalliseen arkeen menee joka tapauksessa iso osa tuloista. Museokortti tuli kuin tilauksesta käyttöön juuri tänä keväänä", kirjoitetaan Museokorttikesä-blogissa.
"Toisella kerralla museokortti osoitti jo syvempää nerokkuuttaan: se alensi kynnystä mennä museoon. Oli lauantai, alkuilta. Olimme olleet kavereiden luona chillailemassa iltapäivää, mulla oli vähän kohmeloinen olo edellisen illan kesäjuhlista, maleksimme kaupungin läpi eikä huvittanut vielä mennä kotiin, muttei varsinaisesti tehnyt mieli kahvia tai muutakaan.
Hoksasimme, että Amos Anderson olisi auki vielä puolisen tuntia – sinne!" kirjoitetaan Huippuhomma-blogissa.
"Seuraavaksi menin naimisiin miehen kanssa, joka harrasti taidetta. Vuosikymmenien aikana meillä on ollut tapana käydä monissa näyttelyissä yhdessä ja erikseen. Tänä keväänä elämämme mullistui täysin! Syynä ei ollut aviokriisi eikä salarakas. Syynä oli Museokortti!" kirjoitetaan Omapäistä arkeilua -blogissa. 
Taide-lehti uutisoi Museokortista seuraavasti: 

PS. 

Museokortti-museot kartalla
Koko ruudun levyinen kartta, jossa kaikki Suomen Museokortti-museot. Helposti zoomattavan kartan avulla voi esimerkiksi suunnitella laajempaa museokierrosta tai esitellä asiakkaalle lähellä olevia muita museokohteita.

Helposti tulostettava aina ajantasalla oleva lista Museokortti-kohteista. Kannattaisiko tulostaa näitä lipputiskille valmiiksi; asiakkaille tarvittaessa jaettaviksi?


Monissa museoissa on tehty itsenäisesti hienoja kampanjoita, joilla on vauhditettu Museokortin myyntiä. Se on enemmän kuin kannustettavaa. Soveltakaa rohkeasti ja olkaa aktiivisia.  Kuten ukkini tapasi sanoa: "Itse se kissakin häntänsä pystyyn nostaa."



Kaikkien aikojen museokesää toivottaen:

Seppo Honkanen
Museokortin kehityspäällikkö, joka lähtee nimeltä
mainitsematon kortti kädessä kesälomakierrokselle.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Guggenheim – museoalan Game Changer?

Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma "Art in the City". Kuva: Guggenheim-säätiön havainnekuva


Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pohtii, mitä uutta Guggenheim voi tuoda suomalaiselle museokentälle. 


Game Changer on asia tai ilmiö, joka muuttaa pelikentän sääntöjä tai käytäntöjä. Koko Suomea koskeva gamechanger oli Applen iPhone, joka muutti matkapuhelinbisneksen maailmanlaajuisesti. Sen välilliset vaikutukset näkyvät myös museoalalla.

Guggenheim-museosta odotetaan gamechangeria sekä Helsingin että koko Suomen mittapuulla. Sen odotetaan lisäävän luovuutta sekä parantavan maan imagoa ja houkuttavuutta moneen suuntaan. Lisäksi museon odotetaan olevan piristysruiske niin matkailulle kuin museo- ja taidesektorillekin.

Viime aikojen uutisoinnin perusteella Helsinki, Suomi ja taideala tarvitsevat ehdottomasti gamechangeria. Talous rämpii ja rakennemuutoksen aikaansaaville tai sitä nopeuttaville katalyytille on huutava tilaus. Kovaäänisiä ovat viime kuukausina olleet myös taidepiirien vaatimukset muutoksista, joiden tulisi parantaa taiteilijoiden taloudellista asemaa huomattavasti.

Tähän suhteutettuna voi ihmetellä taidepiirien pääsääntöisesti epäilevää suhtautumista Guggenheimiin, joka on heidän näkemystensä mukaan liian kaupallinen ja euro edellä menevä hanke. Kuminauhabudjetilla toimiva Check Point Helsinki miellyttää enemmän, vaikka siitä on turha odottaa alan gamechangeria kaupallisessa mielessä.

Onko museosektorilla tarvetta gamechangerille?

Museoviraston äskettäin julkaiseman Museotilaston 2014 perusteella vastaus on ehdottomasti kyllä. Museoalan tunnusluvut näyttävät pikemminkin huolestuttavilta kuin rohkaisevilta. Muutamia vuosien 2013 ja 2014 vertailuun perustuvia huolenaiheita:

  • Vakituisen henkilöstön määrä laski 10 %. Vähennykset kohdistuivat lähes kokonaan museoammatilliseen henkilökuntaan.
  • Kiinteistömenot kasvoivat 13 miljoonaa euroa. Niiden osuus kokonaismenoista nousi 32:sta 34 prosenttiin
  • Kävijämäärät kääntyivät laskuun. Näin kävi, vaikka samaan aikaan ilmaisten kävijöiden absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus jatkoivat kasvuaan ja museoala panosti näyttelyihin 2,8 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
  • Kokoelmien karttuminen romahti. Kartunta väheni erityisesti taidemuseoissa, joissa kokoelmiin liitettyjen teosten määrä laski 21 000 teoksesta 7000:een.
  • Menojen kattamiseen tarvittiin sekä suhteellisesti että absoluuttisesti aikaisempaa enemmän avustustyyppistä rahoitusta.


Guggenheimilla on mahdollisuutensa museoalan gamechangeriksi. Tätä roolia se ei kuitenkaan lunasta arkkitehtuurillaan eikä todennäköisesti myöskään sisällöillään, vaan ennen muuta herättämällä yksityisen rahan toimimaan museoalan hyväksi.

Yksityisen sektorin kiinnostuksesta on jo saatu lupaavia viitteitä, joista ehdottomasti rohkaisevin oli matkailu- ja ravintola-alan kesäkuun alussa julkaisema tieto huomattavasta rahallisesta panostuksesta museon toteuttamiseksi. Myös yksityisen rahoituksen kokonaiskertymä on merkittävä. Kertymän kasvua on lupa odottaa, sillä museon kannattajiksi ja hankkeen edistäjiksi on ilmoittautunut ilahduttava joukko suomalaista talouseliittiä.

Näyttää siltä, että Guggenheim-hanke on viemässä museoalaan liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa oikeaan suuntaan, jossa yksityisellä sektorilla sekä yritys- että kuluttajapuolella on museoita eteenpäin vievä voima. Aika, jolloin julkinen sektori investoi ja yksityinen sektori vain tuki, on muuttumassa ajaksi, jossa yksityinen sektori investoi ja julkinen sektori tukee.

Matkaa tämän tyyppiseen pelikentän muutokseen on tosin vielä melkoisesti. Vuonna 2014 museoala keräsi sponsorirahaa vain 1,4 miljoonaa euroa, millä rahoitettiin museoiden toimintaa vajaat kaksi vuorokautta. Ennakkotietojen mukaan Guggenheim on luvannut kaksinkertaistaa koko museoalan vuosittaisen sponsorirahoituspotin. Se on hyvä alku – jos ei nyt ihan gamechanger -tasoa, niin kyllä erä ainakin hyväksi voitoksi kelpaa.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

Ps. Museotilaston lukuja on tulkittu myös Museoliiton jäsentiedotteessa.