Kiinteistökulut ovat kasvussa. Kakolan vankimielisairaalan rapistunut seinä. Kuva: Salla Hänninen/SML |
Museoiden toiminta on murroksessa. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pohtii museoihin kohdistuvia tarpeita ja odotuksia. Millaiset eväät tuovat menestyksen?
Tällä hetkellä museoiden toiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti
suuremmassa muutoksessa kuin vuosiin. Museot ovat toiminnallisessa,
rakenteellisessa ja taloudellisessa murroksessa. Toiminnallisista
muutoksista huomattavaa on, että museoilta odotettaan entistä monipuolisempaa
vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Enää ei riitä, että museot toimivat kansakunnan
muistina tai yhteisen identiteettimme tai kulttuuriperintömme dokumentaationa.
Sosiaali- ja terveyssektorilla museoilla on lisääntyviä tehtäviä ja
kasvavia odotuksia henkisen hyvinvoinnin parantamisessa, ihmisten mielen ja
jopa kehon virkistämisessä. Lisäksi maahanmuuton seurauksena museoilta
odotetaan kotouttamiseen liittyviä palveluja, johon museot erinomaisesti toki
soveltuvatkin.
Viimeaikoina museoilta on alettu odottaa myös merkittäviä, positiivisia
taloudellisia vaikutuksia. Museot nähdään talouden kasvattamisessa tärkeänä
toimijana sekä suoraan että välillisesti. Parhaiten tämä tulee esiin Guggenheim
–investoinnista käydyssä keskustelussa. Sen keskiössä on enemmän museoihin
liittyvä talouspolitiikka kuin kulttuuripolitiikka. Tähän keskusteluun on toki
perusteet.
Vaasan yliopiston viime vuoden lopulla tekemän tutkimuksen mukaan,
museot ovat paikkakunnilleen taloudellisesti kannattavia investointeja. Suorat
vaikutukset aluetalouteen ovat 40 euron luokkaa kävijää kohden. Välilliset
vaikutukset tulevat siinä, että museot rakentavat myönteistä yhteisökuvaa ja
lisäävät paikkakuntien vetovoimaa luovan ja kulttuurihenkisen ilmapiirin
rakentamisen kautta. Näyttää myös siltä, että Venäjän vientikauppiaat kaipaavat
entistä enemmän tietoa maan kulttuurista ja ennen muuta historiasta. Näin
ainakin voisi päätellä rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienosen
haastattelusta Talouselämä –lehdessä 31/2014. Artikkelissa ”Venäjällä
on pitkä muisti” Hienonen ohjaa suomalaisia yrityspäättäjiä ymmärtämään
venäläisten nykyisiä toimia kulttuurin ja erityisesti 1990-luvun historian
kautta. Toivoa luonnollisesti sopii, että yhtiöt tehdessään venäjäpäätöksiä
eivät kuitenkaan kutsu paikalle Hienosta kulttuurista tai historiasta kertomaan, vaan turvautuvat ensisijaisesti Lenin-museon tai Kulttuurien museon palveluihin.
Toiminnallisista muutoksista merkittävä on myös digitalisoitumisen
mukanaan tuomat tarpeet ja tehtävät. Enää ei riitä, että museoiden palvelut
ovat saatavilla museorakennuksissa tiistaista sunnuntaihin virka-aikana.
Palvelut on oltava saatavilla 24/7 internetin ja mieluiten mobiililaitteiden
välityksellä.
Monipuolistuvat tarpeet ja odotukset vaikuttavat huomattavasti museoiden
rakenteisiin. Riittävän osaamis- ja palvelutason ylläpitäminen ohjaa museoita
yhteistyöhön. Näkyvimmät hankkeet ovat meneillä kokoelmatyössä, jossa
Museo2015, TAKO ja Finna –hankkeet tuottavat hyviä yhteisiä työkaluja
kokoelmien ja kokoelmatietojen hallintaan. Suomen museoliiton käynnistämä
Museokortti-hanke tähtää yhteismarkkinoinnin ja myynnin jakelukanavan
kasvattamiseen.
Mäntyharjun tyhjillään oleva juna-asema. Kuva: Salla Hänninen/SML |
Toiminnallisen ja rakenteellisen muutoksen lisäksi kolmas muuttuva
tekijä on museoiden talouden muutos. Tällä hetkellä museoiden talous lepää
julkisen rahoituksen varassa. Keskimäärin museoiden tulorahoituksesta 80 %
tulee julkiselta sektorilta eli kunnilta ja valtiolta. Molemmat tahot ovat
ilmaisseet, että huomattavaa lisärahoitusta on hankalahko järjestää. Valtio on
jopa ilmoittanut vähentävänsä rahoitusta ainakin vuoteen 2017 saakka.
Odotukset museoiden toiminnan kehittämisestä eivät ohjaa siihen
suuntaan, että toimintaa pitäisi tai voisi vähentää. Toiminnan kasvattamisen ja
osittain myös nykyisen tason pitäminen edellyttää talouden monipuolistamista.
Katseet kääntyvät yksityisen sektorin ja yksityisen kulutuksen puoleen.
Näkyvissä on kehitys, jossa kulttuurimatkailullisen vetovoiman
säilyttääkseen paikkakunnan yritykset, erityisesti hotelli-, ravintola- ja liikennepalvelujen
tarjoajien on innostuttava osallistumaan museoiden kuluihin. Lisäksi käyttäjien
on maksettava palveluista nykyistä enemmän, mikä epäilemättä nostaa
museopalvelujen taloudellista kynnystä.
Kulujen hallinnassa museoiden on saatava nykyisten henkilö- ja
kiinteistökulujen osuus laskemaan kokonaismenoista. Nykyisin nämä kulut ovat
keskimäärin 80 %, joka tarkoittaa, että toimintamäärärahat ovat aivan liian
pienet. Erityinen ongelma on kiinteistökulujen nopea kasvu. Juuri ilmestynyt Museotilasto
2013 osoittaa, että 2010-luvulla museoiden kiinteistömenot ovat
lisääntyneet 17 %, joka on rahasummana järkyttävän kokoinen - yli 10 miljoonaa
euroa.
Toimintaympäristön ja odotusten muutos edellyttää uudenlaista tekemistä
ja varmaa on, että toimintasuunnitelmia ei voi enää tehdä muuttamalla
vuosiluvut edellisen vuoden suunnitelmaan. Oman toiminnan arvioimisen lisäksi
on entistä tarkemmin katsottava ympärille. Michael E. Porterilainen (s. 1947)
viisaus on, että kaikessa toiminnassa pitää tavoitella kilpailuedun luomista.
Tämä ei onnistu, jos tehdään kuten muutkin.
Museum Journalin elokuun numeron artikkelissa The survivors
kysyttiin saarivaltakunnassa muutoksen keskellä menestyneiltä museoilta, mitä
he tekevät erilailla kuin muut. Tässä vihjeet:
•
keskitymme omiin vahvuuksiimme
•
teemme jatkuvasti töitä museomielikuvan muuttamiseksi:
mielikuva on muututtava vierailun arvoisesta houkuttavaksi, viihtyisäksi
ja hauskaksi
•
olemme hinnoitelleet palvelut kannattavasti
•
olemme varmistaneet riittävän julkisen rahoituksen
•
organisaatiomme on muuttunut joustavaksi
•
lähdemme hankkeisiin siten, että me päätämme mitä
haluamme ja hankimme siihen rahoituksen. Ennen päätimme haluta sitä mihin oli
rahoitus.
•
olemme laajentaneet taloudellista pohjaamme
•
painotamme strategista johtamista
•
panostamme maineemme hallintaan sosiaalisessa mediassa
Miltä näyttää suomalaisten museoiden menestystekijöiden lista? Kerro
sinä.
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri