Menestyksen eväät

Kiinteistökulut ovat kasvussa. Kakolan vankimielisairaalan rapistunut seinä. Kuva: Salla Hänninen/SML

Museoiden toiminta on murroksessa. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pohtii museoihin kohdistuvia tarpeita ja odotuksia. Millaiset eväät tuovat menestyksen? 

Tällä hetkellä museoiden toiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti suuremmassa muutoksessa kuin vuosiin. Museot ovat toiminnallisessa, rakenteellisessa ja taloudellisessa murroksessa. Toiminnallisista muutoksista huomattavaa on, että museoilta odotettaan entistä monipuolisempaa vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Enää ei riitä, että museot toimivat kansakunnan muistina tai yhteisen identiteettimme tai kulttuuriperintömme dokumentaationa.

Sosiaali- ja terveyssektorilla museoilla on lisääntyviä tehtäviä ja kasvavia odotuksia henkisen hyvinvoinnin parantamisessa, ihmisten mielen ja jopa kehon virkistämisessä. Lisäksi maahanmuuton seurauksena museoilta odotetaan kotouttamiseen liittyviä palveluja, johon museot erinomaisesti toki soveltuvatkin.

Viimeaikoina museoilta on alettu odottaa myös merkittäviä, positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Museot nähdään talouden kasvattamisessa tärkeänä toimijana sekä suoraan että välillisesti. Parhaiten tämä tulee esiin Guggenheim –investoinnista käydyssä keskustelussa. Sen keskiössä on enemmän museoihin liittyvä talouspolitiikka kuin kulttuuripolitiikka. Tähän keskusteluun on toki perusteet.

Vaasan yliopiston viime vuoden lopulla tekemän tutkimuksen mukaan, museot ovat paikkakunnilleen taloudellisesti kannattavia investointeja. Suorat vaikutukset aluetalouteen ovat 40 euron luokkaa kävijää kohden. Välilliset vaikutukset tulevat siinä, että museot rakentavat myönteistä yhteisökuvaa ja lisäävät paikkakuntien vetovoimaa luovan ja kulttuurihenkisen ilmapiirin rakentamisen kautta. Näyttää myös siltä, että Venäjän vientikauppiaat kaipaavat entistä enemmän tietoa maan kulttuurista ja ennen muuta historiasta. Näin ainakin voisi päätellä rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienosen haastattelusta Talouselämä –lehdessä 31/2014. Artikkelissa ”Venäjällä on pitkä muisti” Hienonen ohjaa suomalaisia yrityspäättäjiä ymmärtämään venäläisten nykyisiä toimia kulttuurin ja erityisesti 1990-luvun historian kautta. Toivoa luonnollisesti sopii, että yhtiöt tehdessään venäjäpäätöksiä eivät kuitenkaan kutsu paikalle Hienosta kulttuurista tai historiasta kertomaan, vaan turvautuvat ensisijaisesti Lenin-museon tai Kulttuurien museon palveluihin.

Toiminnallisista muutoksista merkittävä on myös digitalisoitumisen mukanaan tuomat tarpeet ja tehtävät. Enää ei riitä, että museoiden palvelut ovat saatavilla museorakennuksissa tiistaista sunnuntaihin virka-aikana. Palvelut on oltava saatavilla 24/7 internetin ja mieluiten mobiililaitteiden välityksellä.

Monipuolistuvat tarpeet ja odotukset vaikuttavat huomattavasti museoiden rakenteisiin. Riittävän osaamis- ja palvelutason ylläpitäminen ohjaa museoita yhteistyöhön. Näkyvimmät hankkeet ovat meneillä kokoelmatyössä, jossa Museo2015, TAKO ja Finna –hankkeet tuottavat hyviä yhteisiä työkaluja kokoelmien ja kokoelmatietojen hallintaan. Suomen museoliiton käynnistämä Museokortti-hanke tähtää yhteismarkkinoinnin ja myynnin jakelukanavan kasvattamiseen. 

Mäntyharjun tyhjillään oleva juna-asema. Kuva: Salla Hänninen/SML

Toiminnallisen ja rakenteellisen muutoksen lisäksi kolmas muuttuva tekijä on museoiden talouden muutos. Tällä hetkellä museoiden talous lepää julkisen rahoituksen varassa. Keskimäärin museoiden tulorahoituksesta 80 % tulee julkiselta sektorilta eli kunnilta ja valtiolta. Molemmat tahot ovat ilmaisseet, että huomattavaa lisärahoitusta on hankalahko järjestää. Valtio on jopa ilmoittanut vähentävänsä rahoitusta ainakin vuoteen 2017 saakka.

Odotukset museoiden toiminnan kehittämisestä eivät ohjaa siihen suuntaan, että toimintaa pitäisi tai voisi vähentää. Toiminnan kasvattamisen ja osittain myös nykyisen tason pitäminen edellyttää talouden monipuolistamista. Katseet kääntyvät yksityisen sektorin ja yksityisen kulutuksen puoleen.

Näkyvissä on kehitys, jossa kulttuurimatkailullisen vetovoiman säilyttääkseen paikkakunnan yritykset, erityisesti hotelli-, ravintola- ja liikennepalvelujen tarjoajien on innostuttava osallistumaan museoiden kuluihin. Lisäksi käyttäjien on maksettava palveluista nykyistä enemmän, mikä epäilemättä nostaa museopalvelujen taloudellista kynnystä.

Kulujen hallinnassa museoiden on saatava nykyisten henkilö- ja kiinteistökulujen osuus laskemaan kokonaismenoista. Nykyisin nämä kulut ovat keskimäärin 80 %, joka tarkoittaa, että toimintamäärärahat ovat aivan liian pienet. Erityinen ongelma on kiinteistökulujen nopea kasvu. Juuri ilmestynyt Museotilasto 2013 osoittaa, että 2010-luvulla museoiden kiinteistömenot ovat lisääntyneet 17 %, joka on rahasummana järkyttävän kokoinen - yli 10 miljoonaa euroa.

Toimintaympäristön ja odotusten muutos edellyttää uudenlaista tekemistä ja varmaa on, että toimintasuunnitelmia ei voi enää tehdä muuttamalla vuosiluvut edellisen vuoden suunnitelmaan. Oman toiminnan arvioimisen lisäksi on entistä tarkemmin katsottava ympärille. Michael E. Porterilainen (s. 1947) viisaus on, että kaikessa toiminnassa pitää tavoitella kilpailuedun luomista. Tämä ei onnistu, jos tehdään kuten muutkin.

Museum Journalin elokuun numeron artikkelissa The survivors kysyttiin saarivaltakunnassa muutoksen keskellä menestyneiltä museoilta, mitä he tekevät erilailla kuin muut. Tässä vihjeet:

•     keskitymme omiin vahvuuksiimme

•    teemme jatkuvasti töitä museomielikuvan muuttamiseksi: mielikuva on muututtava vierailun   arvoisesta houkuttavaksi, viihtyisäksi ja hauskaksi

•     olemme hinnoitelleet palvelut kannattavasti

•    olemme varmistaneet riittävän julkisen rahoituksen

•    organisaatiomme on muuttunut joustavaksi

•    lähdemme hankkeisiin siten, että me päätämme mitä haluamme ja hankimme siihen rahoituksen. Ennen päätimme haluta sitä mihin oli rahoitus.

•    olemme laajentaneet taloudellista pohjaamme

•    painotamme strategista johtamista

•    panostamme maineemme hallintaan sosiaalisessa mediassa

Miltä näyttää suomalaisten museoiden menestystekijöiden lista? Kerro sinä.

Kimmo Levä

Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri