torstai 23. toukokuuta 2019

Maahanmuuttajanaiset näyttävät mallia

Kuva: Monaliiku ry

Sektorirajoja ylittämällä museoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä tutustui kiinnostavaan hankkeeseen, jossa yhdistyy liikunta, museot ja uudet kokemukset.

Pääsin tutustumaan muutama viikko sitten Monaliiku ry:n (Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta) toimintaan. Yhdistyksen tehtävänä on aktivoida maahanmuuttajanaisia liikkumaan. Tutustuin heidän toimintaansa erityisesti siksi, että yhdistys on käynnistänyt äskettäin Kävellen museoihin -hankkeen, jossa maahanmuuttajataustaiset naiset kävelevät ryhmänä museoihin ja tutustuvat niiden näyttelyihin. Hankkeen rahoittaa Koneen säätiö.

Ryhmä kokoontuu jokaisen kävelyretken aluksi noin 2-3 kilometrin päähän tutustumiskohteena olevasta museosta. Matkan varrella tutustutaan kaupunginosaan ja kävely jatkuu museossa, jossa ryhmä tutustuu näyttelyyn omatoimisesti. Osallistujilla on käytössä Museokortit, mikä mahdollistaa yhteisten museokäyntien lisäksi omatoimiset museovierailut vuoden ajan.

Monaliikun konsepti on erinomainen esimerkki sektorirajat ylittävästä toiminnasta, jossa kaikki voittavat. Kohonneen kunnon lisäksi ryhmäläisille tulee tutuksi kaupunginosat, joissa he eivät muuten vierailisi. Museoiden sisällöt lisäävät ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja elämänmenosta. Maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä kynnys lähteä kotoa liikkeelle saattaa olla kantasuomalaisia korkeampi ja hanke madaltaa kynnystä tehokkaasti. 

Museoille on merkittävää, että hankkeen Museokortti-yhtyeys tuo museoille rahaa, samalla kun ne tavoittavat museoiden yhteiskunnallisen tehtävän ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta tärkeän kohderyhmän. Tämä on toimiva ja konkreettinen esimerkki siitä, että museoiden on mahdollista toteuttaa myös sosiaalipoliittisia tavoitteita siten, että se tuottaa museolle suoria tuloja.

Toivon, että Monaliikun kampanja kopioidaan. Museoilla on ainutlaatuinen tarjonta ja mahdollisuus edistää maahanmuuttajien kotouttamisen lisäksi muiden sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteutumista. Museokortti-työkalu olisi kaupungeille ja kunnille myös edullinen vaihtoehto. Kortinkäyttö tuottaa kuntien omistamille museoille tuloja, joten parhaimmillaan kaupungit voivat saada museoidensa kautta sosiaalitoimen sijoittamat rahat takaisin jopa korkojen kera. Parasta korkoa saataisiin kuitenkin ihmisille, jotka museovierailujen kautta saavat hienoja elämyksiä sekä mahdollisesti aikaisempaa aktiivisemman elämän.

Selvää on, että vallalla oleva toimintojen siiloutuneisuus vaikeuttaa tämän win-win-win -käytännön toteuttamista. Museoiden on ehdottomasti oltava aktiivisia tällaisten mahdollisuuden tarjoamisessa museo- ja kulttuurisektorin ulkopuolisille toimijoille, esimerkiksi sosiaali-, koulu- ja liikuntasektoreille.

Sektorimme ja perinteisten asiakkaidemme ulkopuolelta tulevat ryhmät tuovat mukanaan tarpeen museoiden palvelujen kehittämiselle. Monaliiku on tästä hyvä esimerkki. Kävellen museoihin -ryhmät ovat päättäneet tutustua museoihin omatoimisesti, koska kokemukset museoiden opastusten abstraktiotasosta ja selkokielisyydestä eivät ole rohkaisseet opastusten varaamiseen. Siksi meidän pitäisi yhä useammin kysyä itseltämme, miten sisältömme ovat tarjolla asiakkaille, jotka eivät seuraa tarinaamme suomalaisen peruskoulun pohjalta.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri


torstai 9. toukokuuta 2019

Kutsu poliitikko työharjoitteluun!



Museoiden ja päättäjien välistä yhteistyötä kannattaa lisätä. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä analysoi eduskuntavaalien tuloksia ja kertoo, miten Museoliitto kannustaa museoita lisäämään vuorovaikutusta poliitikkojen kanssa.  


Suomi sai uuden eduskunnan yleisen arvion mukaan yllätyksellisissä vaaleissa. Yllätyksellisyys toteutui näkökulmasta riippuen joko kielteisenä tai myönteisenä.

Kulttuurin näkökulmasta vaalit käytiin yllättävän myönteisissä merkeissä. Neljä viidestä tällä hetkellä hallitusneuvotteluissa olevista puolueista sitoutui ennen vaaleja kulttuurin rahoituksen korjaamiseen ja allekirjoittivat tavoitteen rahoitustason nostamisen 1 prosenttiin valtion budjetista. Toteutuessaan tämä merkitsisi kulttuurirahoituksen nousua reilulla 100 miljoonalla eurolla.

Myönteistä oli myös, että hallitusneuvotteluja vetävän SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen hallituskysymyksissä huomioitiin kulttuurin aseman kehittäminen. Toivotaan, että kysymys johtaa hallitusohjelmakirjaukseen.

Kulttuuriasioiden nousu vaalikeskusteluihin ja hallituskysymysten joukkoon on merkki siitä, että kulttuurin yhteiskuntapoliittinen rooli on kasvamassa. Selvää on myös, että merkittävä ansio kulttuuripolitiikan nosteessa on viime vuonna perustetulla Kulttuurin ja taiteen keskusjärjestö KULTAn toiminnalla. Museoalalle kulttuuriasioiden esilläolo ja esilläpito yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa on erittäin tärkeää, sillä rahoituksestamme keskimäärin 80 % tulee poliittisen päätöksenteon kautta.

KULTA on antanut vauhtia ja uusia mahdollisuuksia museoalan edunvalvontaan. Emme voi kuitenkaan ulkoistaa edunvalvontaamme KULTAlle tai millekään muullekaan taholle. Meidän on tehtävä se itse.

Lähtökohdat ovat hyvät. KULTAn järjestämässä foorumissa 6.5.2019 julkistetun selvityksen mukaan päättäjät suhtautuvat kaikilla tasoilla myönteisesti kulttuuriasioiden esille nostamiseen. Samalla he antavat palautetta siitä, että kulttuuriasioiden lobbaaminen ei ole heidän mielestään riittävää. Paikalliselle ja valtakunnalliselle lobbaamiselle on siis museoiden puolelta tarvetta ja poliitikkojen puolelta kysyntää.

Suomen museoliitto järjestää poliitikoille suunnatun lobbauskampanjan tulevana syksynä jo neljännen kerran. Viikon nimi on vaihtunut Kutsu poliitikko museoon -viikosta Poliitikon museoharjoittelu -viikoksi. Nimenmuutos kuvaa entistä paremmin sitä näkökulmaa, jolla haluamme museoiden merkitystä nostaa esiin. Toivomme, että poliitikot pystyvät konkretian kautta saamaan kattavan kuvan museotyöstä sekä museoiden mahdollisuuksista ja merkityksestä monen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen toteuttamisessa.

Tämä vuoden teemaviikolla (26.-30.8.) rohkaisemme museoita kutsumaan harjoitteluun erityisesti alueen juuri valittuja kansanedustajia. Kansanedustajalle harjoittelupäiväksi maanantai on todennäköisesti paras, sillä silloin he perinteisesti keskittyvät alueensa kysymyksiin.

Kansanedustajien lisäksi kunnanvaltuutetut ja euroedustajat ovat viikon tärkeitä museovieraita. Kuntapoliitikot ovat museoita koskevassa päätöksenteossa useimmiten ratkaisevassa asemassa ja EU-parlamentin budjettiraami on kulttuuriasioiden osalta tulevina vuosina huomattavasti aikaisempaa väljempi.

Kutsu poliitikolle on hyvä laittaa liikkeelle ennen kesälomakautta. Suomen museoliitto kutsui viime vuonna vuoden museoon eduskunnan puhemiehen. Sen tulemme toistamaan, kunhan eduskunta ensin valitsee puhemiehensä ja museopalkinnon valintaraati julkaisee vuoden museon.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

P.S. Käythän klikkaamassa itsesi Poliitikon museoharjoittelu -kampanjan Facebook-ryhmään. Siellä kerrotaan kampanjaan liittyvät tuoreimmat kuulumiset ja luodaan foorumi päättäjien ja museoiden väliselle keskustelulle.