Museoiden ja päättäjien välistä yhteistyötä kannattaa lisätä. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä analysoi eduskuntavaalien tuloksia ja kertoo, miten Museoliitto kannustaa museoita lisäämään vuorovaikutusta poliitikkojen kanssa.
Suomi sai uuden eduskunnan yleisen arvion mukaan yllätyksellisissä vaaleissa. Yllätyksellisyys toteutui näkökulmasta riippuen joko kielteisenä tai myönteisenä.
Suomi sai uuden eduskunnan yleisen arvion mukaan yllätyksellisissä vaaleissa. Yllätyksellisyys toteutui näkökulmasta riippuen joko kielteisenä tai myönteisenä.
Kulttuurin näkökulmasta vaalit käytiin yllättävän myönteisissä merkeissä. Neljä viidestä tällä hetkellä hallitusneuvotteluissa olevista puolueista sitoutui ennen vaaleja kulttuurin rahoituksen korjaamiseen ja allekirjoittivat tavoitteen rahoitustason nostamisen 1 prosenttiin valtion budjetista. Toteutuessaan tämä merkitsisi kulttuurirahoituksen nousua reilulla 100 miljoonalla eurolla.
Myönteistä oli myös, että hallitusneuvotteluja vetävän
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen hallituskysymyksissä huomioitiin kulttuurin
aseman kehittäminen. Toivotaan, että kysymys johtaa hallitusohjelmakirjaukseen.
Kulttuuriasioiden nousu vaalikeskusteluihin ja
hallituskysymysten joukkoon on merkki siitä, että kulttuurin
yhteiskuntapoliittinen rooli on kasvamassa. Selvää on myös, että merkittävä
ansio kulttuuripolitiikan nosteessa on viime vuonna perustetulla Kulttuurin ja
taiteen keskusjärjestö KULTAn toiminnalla. Museoalalle kulttuuriasioiden
esilläolo ja esilläpito yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa on erittäin
tärkeää, sillä rahoituksestamme keskimäärin 80 % tulee poliittisen
päätöksenteon kautta.
KULTA on antanut vauhtia ja uusia mahdollisuuksia
museoalan edunvalvontaan. Emme voi kuitenkaan ulkoistaa edunvalvontaamme
KULTAlle tai millekään muullekaan taholle. Meidän on tehtävä se itse.
Lähtökohdat ovat hyvät. KULTAn järjestämässä foorumissa
6.5.2019 julkistetun selvityksen mukaan päättäjät suhtautuvat kaikilla tasoilla
myönteisesti kulttuuriasioiden esille nostamiseen. Samalla he antavat
palautetta siitä, että kulttuuriasioiden lobbaaminen ei ole heidän mielestään riittävää. Paikalliselle ja
valtakunnalliselle lobbaamiselle on siis museoiden puolelta tarvetta ja
poliitikkojen puolelta kysyntää.
Suomen museoliitto järjestää poliitikoille suunnatun lobbauskampanjan tulevana syksynä jo neljännen kerran. Viikon nimi on vaihtunut
Kutsu poliitikko museoon -viikosta Poliitikon museoharjoittelu -viikoksi. Nimenmuutos kuvaa entistä paremmin sitä näkökulmaa, jolla haluamme museoiden
merkitystä nostaa esiin. Toivomme, että poliitikot pystyvät konkretian kautta saamaan kattavan kuvan museotyöstä sekä museoiden mahdollisuuksista ja merkityksestä
monen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen toteuttamisessa.
Tämä vuoden teemaviikolla (26.-30.8.) rohkaisemme
museoita kutsumaan harjoitteluun erityisesti alueen juuri valittuja kansanedustajia.
Kansanedustajalle harjoittelupäiväksi maanantai on todennäköisesti paras, sillä
silloin he perinteisesti keskittyvät alueensa kysymyksiin.
Kansanedustajien lisäksi kunnanvaltuutetut ja
euroedustajat ovat viikon tärkeitä museovieraita. Kuntapoliitikot ovat museoita
koskevassa päätöksenteossa useimmiten ratkaisevassa asemassa ja EU-parlamentin
budjettiraami on kulttuuriasioiden osalta tulevina vuosina huomattavasti
aikaisempaa väljempi.
Kutsu poliitikolle on hyvä laittaa liikkeelle ennen
kesälomakautta. Suomen museoliitto kutsui viime vuonna vuoden museoon
eduskunnan puhemiehen. Sen tulemme toistamaan, kunhan eduskunta ensin valitsee
puhemiehensä ja museopalkinnon valintaraati julkaisee vuoden museon.
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
P.S. Käythän klikkaamassa itsesi Poliitikon museoharjoittelu -kampanjan Facebook-ryhmään. Siellä kerrotaan kampanjaan liittyvät tuoreimmat kuulumiset ja luodaan foorumi päättäjien ja museoiden väliselle keskustelulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti