Venäjän asettamat talouspakotteet tarjosivat suomalaisille edullista "Putin-rahkaa" elokuussa 2014. Kuva: Tuuli Rajavuori/SML |
Vuosi sitten aloitetussa Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen yhdessä osahankkeessa on seurattu ja kehitetty venäläismatkailijoiden museokäyntejä. Aikaa on kulunut vain 12 kuukautta, mutta maailmanpolitiikan tilanne on nyt aivan erilainen kuin hankkeen alussa. Leena Tornberg pohtii venäläisiä matkailijoita ja suomalaisia museoita.
Voisi
kuvitella, että isoilla tai pienillä maailmanpoliittisilla heilahduksilla ei
ole suurta merkitystä vakaaseen ja vakiintuneeseen museoalaan. Loppukesällä
2014 on todettava, että Venäjän sanktioilla on suora vaikutus Valion maitoon,
voihin sekä juustoon ja lisäksi myös – ehkä toisessa mittakaavassa –
museoihin.
Kaikki tilastot näyttivät vuosi sitten Venäjän
keskiluokkaisten matkailijoiden lisääntynyttä määrää Suomessa, eikä
suuntaukselle nähty suuria uhkia. Suomi sijaitsee lyhyen auto- ja junamatkan
päässä miljoonakaupunki Pietarista. Joulun ja uudenvuoden aikaan venäläisiä
matkailijoita on ollut viime vuosina lähes joka puolella Suomea, ei vain Itä-
tai Etelä-Suomessa ja Lapissa. Venäläisten tuoma raha suomalaiseen talouteen on
ollut merkittävä. Viisumivapaalle
matkustamiselle Venäjän ja EU:n välillä luotiin suunnitelmia ja edellytyksiä.
Vuoden alussa alkanut Ukrainan kriisi vaikutti eurooppalaisella maaperällä vieraalta ja sen oletettiin tai toivottiin menevän ohi nopeasti ja olojen vakiintuvan. Noin kuuden kuukauden aikana tilanne on edennyt ihan toiseen suuntaan. Kuka olisi vuosi sitten uskonut, että näinkin isot sanktiot EU:n ja Venäjän välillä toteutuvat? Museoala voidaan nähdä matkailualan alihankkijana, jolloin se ei ole sanktioiden ensisijaisena vaan välillisenä kohteena.
Mitä venäläiset haluavat?
Vuoden alussa alkanut Ukrainan kriisi vaikutti eurooppalaisella maaperällä vieraalta ja sen oletettiin tai toivottiin menevän ohi nopeasti ja olojen vakiintuvan. Noin kuuden kuukauden aikana tilanne on edennyt ihan toiseen suuntaan. Kuka olisi vuosi sitten uskonut, että näinkin isot sanktiot EU:n ja Venäjän välillä toteutuvat? Museoala voidaan nähdä matkailualan alihankkijana, jolloin se ei ole sanktioiden ensisijaisena vaan välillisenä kohteena.
Mitä venäläiset haluavat?
Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen aikana on tehty
kyselyitä, haastatteluja ja havaintoja venäläisistä museokävijöistä. Kaikissa
niissä on vahvistunut käsitys, että venäläiset osaavat ja haluavat käyttää
kulttuuripalveluita kun puitteet ovat kunnossa. Verrattuna muihin
ulkomaalaisiin kävijöihin omakielisen palvelun saatavuus on heillä
merkittävämmässä roolissa. Kielen rooli korostuu museokäynnillä, koska
venäläinen kävijä haluaa todella saada tietoa, oppia jotakin museossa. Hyvä
fiilis, museon estetiikka, kahvila-, ravintola- ja naulakkopalvelut ovat hyviä
lisiä, mutta museon sisällön saavuttaminen ja kokeminen omalla kielellä on
hyvin tärkeää.
Monet suomalaiset museot ovatkin viime vuosina panostaneet
venäjänkielisen materiaalin sekä asiakaspalvelun lisäämiseen ja kehittämiseen. Parantuneen tiedottamisen ja saavutettavuuden esimerkkinä voi mainita pääkaupunkiseudun
seitsemän museota, jotka jo ennen hankkeen alkamista olivat päättäneet toimia
yhdessä venäläisten kävijöiden saavuttamiseksi uusin keinoin. He muodostivat
yhteisen VKontakt-sivuston, jota päivitetään venäjänkielisen
yrityksen kautta aktiivisesti. Sivusto on haettavissa VKontakt-sivustolta afisha
helsinki -hakusanalla. Mukana ovat Arkkitehtuurimuseo, Ateneumin taidemuseo,
EMMA, Kiasma, Helsingin kaupungin taidemuseo ja kaupunginmuseo sekä
Valokuvataiteen museo. Kaikki museot kertovat mielellään kokemuksistaan.
Ateneumin esittäytyy verkossa myös venäjän kielellä. |
Museot vakiintuneita ja vakaita – vahvuus kieleen
pohjautuvien palveluiden kehittämisessä
Vaikka sanktiot tuntuvat lisääntyvän puolin ja toisin, on
kuitenkin hyvä muistaa, että venäläiset
matkailijat ovat edelleen suurin ulkomaalainen kävijäryhmä Suomessa. Venäläisen Rosstatin tilaston mukaan Suomi oli tammi-maaliskuussa 2014 venäläisten suosituin matkakohde (1,2 miljoonaa matkaa Suomeen). Venäläisten matkailijoiden osuus majoitusvuorokausina tilastoituna on suurin, 58 000 yöpymisvuorokautta. Vertailutietona toisen naapurimaamme, Ruotsin, vastaava määrä on 33 000 vuorokautta.
matkailijat ovat edelleen suurin ulkomaalainen kävijäryhmä Suomessa. Venäläisen Rosstatin tilaston mukaan Suomi oli tammi-maaliskuussa 2014 venäläisten suosituin matkakohde (1,2 miljoonaa matkaa Suomeen). Venäläisten matkailijoiden osuus majoitusvuorokausina tilastoituna on suurin, 58 000 yöpymisvuorokautta. Vertailutietona toisen naapurimaamme, Ruotsin, vastaava määrä on 33 000 vuorokautta.
Kuva: Visit Finland / Aleksanteri Baidin |
Suomalais-venäläisen
kulttuuriyhteistyön tulevaisuus EU:n rajoilla?
Osallistuin alkuvuodesta Joensuussa venäläis-suomalaiseen
näyttely-yhteistyöhön Carelicumissa Pohjois-Karjalan museossa. Samassa
yhteydessä järjestettiin myös seminaari kulttuurimatkailun kehittämisestä yhteistyönä
rajan molemmin puolin. Kulttuuriyhteistyötä rajan läheisyydessä on tehty paljonkin
viime vuosikymmeninä ja erityisesti EU-rahoituksen turvin. Joissakin uutisissa
on väläytelty tarpeesta tarkistaa EU:n rahoitusohjelmia, jotka on luotu edistämään
yhteistyötä EU:n ulkorajoilla (ulkorajayhteistyön ohjelmat eli ENPI CBC–hankkeet, esimerkkeinä Suomesta
Kaakkois-Suomi, Karelia ja Kolarctic –rajaohjelmat).
Toivoa sopii, että näihin ei puututtaisi. Suomella on edelleenkin pisin yhteinen EU:n ulkoraja Venäjän kanssa, joten vaikutuksia varmasti tulisi mm. kulttuuriyhteistyöhankkeisiin.
Toivoa sopii, että näihin ei puututtaisi. Suomella on edelleenkin pisin yhteinen EU:n ulkoraja Venäjän kanssa, joten vaikutuksia varmasti tulisi mm. kulttuuriyhteistyöhankkeisiin.
Kohti vuotta 2015 kaikesta huolimatta
Kesälomien jälkeen museoissa laaditaan vuoden 2015
toimintasuunnitelmia. Sanktioista huolimatta kannattaa ainakin jollakin tavalla
rekisteröidä potentiaalisten venäläismatkailijoiden piikit Suomen matkailussa.
Viime viikkoina tulleen tiedon mukaan yksityishenkilöt saavat viedä Venäjälle
elintarvikkeita. Se saattaa lisätä venäläisten matkailua Suomeen. Samalla kun
voita, Violaa ja Oltermannia haetaan, voidaankin jäädä pidemmäksi aikaa, ja
nauttia vaikka kulttuurista.
Kannattaa merkitä museon kalenteriin seuraavat MEKin Venäjä-sivuilta löytyvät venäläiset lomapäivät
Kannattaa merkitä museon kalenteriin seuraavat MEKin Venäjä-sivuilta löytyvät venäläiset lomapäivät
- to 1.1. – su 11.1. Uuden vuoden loma
- ma 23.2. Isänmaan puolustajien päivä (kolmen päivän viikonloppu)
- ma 9.3. Kansainvälinen Naistenpäivä (kolmen päivän viikonloppu)
- pe 1.5 – ma 4.5. Vappu (+ yksi uudelta vuodelta siirretty päivä > neljän päivän viikonloppu)
- la 9.5 – ma 11.5. Voitonpäivä (vapaapäivä 9.5. siirtyy maanantaille > kolmen päivän viikonloppu)
- pe 12.6. – su 14.6. Itsenäisyyspäivä (kolmen päivän viikonloppu)
- ke 4.11. Kansallisen yhtenäisyyden päivä
Tämän lisäksi voi myös katsoa MEK:in Venäjän
markkinointiedustaja, aluepäällikkö Arto Asikaisen kesäkuun katsauksen. Katsausta lukiessa huomaa, kuinka nopeasti tilanteet vaihtelevat suuntaan tai
toiseen.
Suomen museoliiton projektikoordinaattori Leena Tornberg on seuraillut
ajankohtaisia uutisia ja pohtii niiden vaikutuksia venäläisten matkailuun ja
siten myös kulttuurimatkailuun.