Koskevatko Venäjä-sanktiot vain Valion tuotteita?

Venäjän asettamat talouspakotteet tarjosivat suomalaisille edullista "Putin-rahkaa" elokuussa 2014. Kuva: Tuuli Rajavuori/SML

Vuosi sitten aloitetussa Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen yhdessä osahankkeessa on seurattu ja kehitetty venäläismatkailijoiden museokäyntejä. Aikaa on kulunut vain 12 kuukautta, mutta maailmanpolitiikan tilanne on nyt aivan erilainen kuin hankkeen alussa. Leena Tornberg pohtii venäläisiä matkailijoita ja suomalaisia museoita.

Voisi kuvitella, että isoilla tai pienillä maailmanpoliittisilla heilahduksilla ei ole suurta merkitystä vakaaseen ja vakiintuneeseen museoalaan. Loppukesällä 2014 on todettava, että Venäjän sanktioilla on suora vaikutus Valion maitoon, voihin sekä juustoon ja lisäksi myös – ehkä toisessa mittakaavassa –  museoihin.

Kaikki tilastot näyttivät vuosi sitten Venäjän keskiluokkaisten matkailijoiden lisääntynyttä määrää Suomessa, eikä suuntaukselle nähty suuria uhkia. Suomi sijaitsee lyhyen auto- ja junamatkan päässä miljoonakaupunki Pietarista. Joulun ja uudenvuoden aikaan venäläisiä matkailijoita on ollut viime vuosina lähes joka puolella Suomea, ei vain Itä- tai Etelä-Suomessa ja Lapissa. Venäläisten tuoma raha suomalaiseen talouteen on ollut merkittävä.  Viisumivapaalle matkustamiselle Venäjän ja EU:n välillä luotiin suunnitelmia ja edellytyksiä.

Vuoden alussa alkanut Ukrainan kriisi vaikutti eurooppalaisella maaperällä vieraalta ja sen oletettiin tai toivottiin menevän ohi nopeasti ja olojen vakiintuvan. Noin kuuden kuukauden aikana tilanne on edennyt ihan toiseen suuntaan. Kuka olisi vuosi sitten uskonut, että näinkin isot sanktiot EU:n ja Venäjän välillä toteutuvat? Museoala voidaan nähdä matkailualan alihankkijana, jolloin se ei ole sanktioiden ensisijaisena vaan välillisenä kohteena.   

Mitä venäläiset haluavat?

Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen aikana on tehty kyselyitä, haastatteluja ja havaintoja venäläisistä museokävijöistä. Kaikissa niissä on vahvistunut käsitys, että venäläiset osaavat ja haluavat käyttää kulttuuripalveluita kun puitteet ovat kunnossa. Verrattuna muihin ulkomaalaisiin kävijöihin omakielisen palvelun saatavuus on heillä merkittävämmässä roolissa. Kielen rooli korostuu museokäynnillä, koska venäläinen kävijä haluaa todella saada tietoa, oppia jotakin museossa. Hyvä fiilis, museon estetiikka, kahvila-, ravintola- ja naulakkopalvelut ovat hyviä lisiä, mutta museon sisällön saavuttaminen ja kokeminen omalla kielellä on hyvin tärkeää.

Monet suomalaiset museot ovatkin viime vuosina panostaneet venäjänkielisen materiaalin sekä asiakaspalvelun lisäämiseen ja kehittämiseen. Parantuneen tiedottamisen ja saavutettavuuden esimerkkinä voi mainita pääkaupunkiseudun seitsemän museota, jotka jo ennen hankkeen alkamista olivat päättäneet toimia yhdessä venäläisten kävijöiden saavuttamiseksi uusin keinoin. He muodostivat yhteisen VKontakt-sivuston, jota päivitetään venäjänkielisen yrityksen kautta aktiivisesti. Sivusto on haettavissa VKontakt-sivustolta afisha helsinki -hakusanalla. Mukana ovat Arkkitehtuurimuseo, Ateneumin taidemuseo, EMMA, Kiasma, Helsingin kaupungin taidemuseo ja kaupunginmuseo sekä Valokuvataiteen museo. Kaikki museot kertovat mielellään kokemuksistaan.

Ateneumin esittäytyy verkossa myös venäjän kielellä.

Museot vakiintuneita ja vakaita – vahvuus kieleen pohjautuvien palveluiden kehittämisessä

Vaikka sanktiot tuntuvat lisääntyvän puolin ja toisin, on kuitenkin hyvä muistaa, että venäläiset
matkailijat ovat edelleen suurin ulkomaalainen kävijäryhmä Suomessa. Venäläisen Rosstatin tilaston mukaan Suomi oli tammi-maaliskuussa 2014 venäläisten suosituin matkakohde (1,2 miljoonaa matkaa Suomeen). Venäläisten matkailijoiden osuus majoitusvuorokausina tilastoituna on suurin, 58 000 yöpymisvuorokautta. Vertailutietona toisen naapurimaamme, Ruotsin, vastaava määrä on 33 000 vuorokautta.

Kuva: Visit Finland / Aleksanteri Baidin

Jos vertaamme kielivalikoimien lisääntymistä museoissamme koko alan huomioon ottaen, se on tapahtunut pitkällä aikajanalla. 10-15 vuotta sitten englanninkielen asema kaikissa museoissa ei ollut itsestäänselvyys. Tänä päivänä sen merkitys vähintäänkin tiedostetaan. Vastaavaa tulee ehkä tapahtumaan venäjänkielisen materiaalin ja palvelun osalta. Nyt museoissa aloitettu työ on hyvällä alulla, jota ei kannata lopettaa sanktioiden takia. Vuosi on lyhyt aika museoajattelussa. Vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen, positiivisempikin.

Suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuus EU:n rajoilla?

Osallistuin alkuvuodesta Joensuussa venäläis-suomalaiseen näyttely-yhteistyöhön Carelicumissa Pohjois-Karjalan museossa. Samassa yhteydessä järjestettiin myös seminaari kulttuurimatkailun kehittämisestä yhteistyönä rajan molemmin puolin. Kulttuuriyhteistyötä rajan läheisyydessä on tehty paljonkin viime vuosikymmeninä ja erityisesti EU-rahoituksen turvin. Joissakin uutisissa on väläytelty tarpeesta tarkistaa EU:n rahoitusohjelmia, jotka on luotu edistämään yhteistyötä EU:n ulkorajoilla (ulkorajayhteistyön ohjelmat eli ENPI CBC–hankkeet, esimerkkeinä Suomesta  Kaakkois-Suomi, Karelia ja Kolarctic –rajaohjelmat).

Toivoa sopii, että näihin ei puututtaisi. Suomella on edelleenkin pisin yhteinen EU:n ulkoraja Venäjän kanssa, joten vaikutuksia varmasti tulisi mm. kulttuuriyhteistyöhankkeisiin.  

Kohti vuotta 2015 kaikesta huolimatta

Kesälomien jälkeen museoissa laaditaan vuoden 2015 toimintasuunnitelmia. Sanktioista huolimatta kannattaa ainakin jollakin tavalla rekisteröidä potentiaalisten venäläismatkailijoiden piikit Suomen matkailussa. Viime viikkoina tulleen tiedon mukaan yksityishenkilöt saavat viedä Venäjälle elintarvikkeita. Se saattaa lisätä venäläisten matkailua Suomeen. Samalla kun voita, Violaa ja Oltermannia haetaan, voidaankin jäädä pidemmäksi aikaa, ja nauttia vaikka kulttuurista.

Kannattaa merkitä museon kalenteriin seuraavat MEKin Venäjä-sivuilta löytyvät venäläiset lomapäivät

• to 1.1. – su 11.1. Uuden vuoden loma
• ma 23.2. Isänmaan puolustajien päivä (kolmen päivän viikonloppu)
• ma 9.3. Kansainvälinen Naistenpäivä (kolmen päivän viikonloppu)
• pe 1.5 – ma 4.5. Vappu (+ yksi uudelta vuodelta siirretty päivä > neljän päivän viikonloppu) 
• la 9.5 – ma 11.5. Voitonpäivä (vapaapäivä 9.5. siirtyy maanantaille > kolmen päivän viikonloppu)
• pe 12.6. – su 14.6. Itsenäisyyspäivä (kolmen päivän viikonloppu)
• ke 4.11. Kansallisen yhtenäisyyden päivä

Tämän lisäksi voi myös katsoa MEK:in Venäjän markkinointiedustaja, aluepäällikkö Arto Asikaisen kesäkuun katsauksen. Katsausta lukiessa huomaa, kuinka nopeasti tilanteet vaihtelevat suuntaan tai toiseen.

Suomen museoliiton projektikoordinaattori Leena Tornberg on seuraillut ajankohtaisia uutisia ja pohtii niiden vaikutuksia venäläisten matkailuun ja siten myös kulttuurimatkailuun.