 |
| Museoiden tulojen ja menojen kasvukäyriä 2010-luvulla. |
Museovirasto julkaisi kesäkuun puolivälissä uusimman Museotilaston, joka kertoo museoiden toiminnasta tunnuslukujen valossa vuonna 2018. Tilaston perusteella voidaan jo tehdä arvio koko 2010-luvusta. Kuluva vuosi tuskin enää merkittävästi muuttaa vuosikymmenen trendejä.
2010-luvulla museoiden budjetit ovat kasvaneet lähes neljänneksen, 200 miljoonasta eurosta 249 miljoonaan euroon. Museotyön kannalta ongelmallista on, että yli puolet kasvusta on käytetty kiinteistömenoihin. Niiden kokonaismäärä on noussut peräti 41 prosenttia. Sen sijaan henkilöstöresurssien osalta vuosikymmen on ollut niukka. Museoiden henkilötyömäärä on vähentynyt 140 henkilöllä (5%), vaikka palkkasumma on noussut samalla 11 prosentilla.
Museoiden business-orientoituneisuus kasvanut
Talouden osalta museot ovat 2010-luvulla olleet edeltäjiään business-orientointuneempia, mikä on näkynyt erityisesti näyttelytoiminnassa. Museot ovat kasvattaneet pääsymaksutuloja 13,6 miljoonalla eurolla (133%). Kasvu on saavutettu myymällä kasvaneille kävijämäärille aikaisempaa kalliimpia pääsylippuja. Museoiden kävijämäärät ovat nousseet 2,3 miljoonalla (46%) samalla, kun myydyn pääsylipun keskihinta on noussut 2,5 eurolla (59%).
Näyttelyiden tuottamiseen ja niiden markkinointiin käytetyistä resursseista on tietoa vasta vuodesta 2013 alkaen. Tällä ajanjaksolla näihin käytetty rahoitus on kasvanut vain 3,7 miljoonaa euroa (18%).
Näyttelymäärien osalta koko vuosikymmen on ollut laskuvoittoinen. Vuonna 2010 museot tarjosivat kävijöilleen 126 näyttelyä enemmän kuin vuonna 2018. Yleisesti voi todeta, että näyttelyihin tehdyillä panostuksilla on saatu aikaisempaa parempi taloudellinen tulos.
Museokortti merkittävä kasvun tekijä
Museoiden näyttelytulojen ja taloudellisen kannattavuuden kasvun tärkein yksittäinen tekijä on vuonna 2015 lanseerattu Museokortti. Selvää on, että vastaavaa kasvua ei olisi tapahtunut ilman museoiden yhteistä myyntiä ja markkinointia edistävää järjestelmää.
Jotkut ovat arvelleet, että Museokortin myönteisten vaikutusten vastapainoksi kortti on vähentänyt yksittäisten pääsylippujen myyntiä. Tilaston perusteella negatiiviset vaikutukset ovat vähäisiä; yksittäisten pääsylippujen myynti on jatkanut kasvuaan lähes samalla tahdilla koko vuosikymmenen.
Pääsymaksutulojen rinnalla museokauppatulot ovat kasvaneet 6,2 miljoonaa (73%) ja sponsoritulokin 307 000 euroa (24%). Kokonaisuudessaan museot kattoivat menoistaan palvelutuloillaan 19 prosenttia viime vuonna. Vastaava osuus vuosikymmenen alussa oli 14 prosenttia.
Museoiden business-suuntautuneisuutta ja palvelutulojen kasvua ovat ohjanneet poliittiset päätökset, erityisesti valtion avustusrahoituksen leikkaukset. Museoiden valtionosuudet ovat vuosikymmenen aikana laskeneet 5,5 miljoonaa euroa (15%).
Kokoelmien kehityksessä suuria eroja
Museoluokittelun perusteella vuosikymmen on ollut taidemuseoiden kasvun aikaa. Näin voi päätellä ainakin kokoelmista – taidemuseoiden teoskokoelmat ovat kasvaneet 96 000 teoksella (30%). Samaan aikaan kulttuurihistoriallisten museoiden esine- ja valokuvakokoelmat ovat pysyneet entisellä tasollaan.
Tämän perusteella Suomen museoliiton strategiatyössä tunnistettu uhka digitaalisesta pimeästä ajasta, eli digitaalisen kuvamateriaalin vähäisestä päätymisestä museoiden kokoelmiin, ei ole aiheeton.
Luonnonhistoriallisten kokoelmien osalta kehitys näyttää olevan jopa takaperoista, sillä Museotilaston valossa luonnonhistorialliset kokoelmat pienenivät yli kuudella miljoonalla näytteellä (28%). Toivoa sopii, että tulokselle löytyy tilastotekninen selitys. Muuten kehitys kuulostaa kummalliselta ja jopa uhkaavalta. Lajit näyttävät häviävän sekä luonnosta että museokokoelmista.
Digitalisaation läpimurron vuosikymmen
2010-luku oli kaikilla toimialoilla digitalisaation läpimurron vuosikymmen. Museoissa digitalisaatiosta on puhuttu erityisesti kokoelmatyön yhteydessä.
Museotilaston perusteella digitalisaatio oli museoissa vielä pääosin skannailua. Kokoelmia saatiin digitoitua huomattava määrä, mutta saavutettavuuden parantaminen ja käytön lisääminen jäävät seuraavan vuosikymmenen tehtäväksi.
Kokoelmista oli viime vuoden lopulla digitoitu: esineistä 28%, teoksista 72%, valokuvista 15% ja luonnon historiallisten museoiden näytekokoelmista 3%. Saavutettavuus oli paras teoskokoelmien osalta, joista 11 prosenttia oli julkaistu verkossa. Vastaavat luvut muiden kokoelmien osalta olivat: esine 5%, valokuva 3% ja näyte 1%.
2010-luku oli näyttelytoiminnan kasvun vuosikymmen
Tilastokatsauksen perusteella 2010-luku tulee jäämään museohistoriaan näyttelytoiminnan kasvun vuosikymmenenä. Kasvun taustalla on epäilemättä se, että museoiden näyttelytoiminnassa on pystytty hyödyntämään digitalisaatiota näyttelyiden tunnetuksi tekemisessä sosiaalisen mediassa sekä pääsylippumyynnissä Museokortti-järjestelmän kautta.
Kokoelmatyön osalta kehitys on ollut vaisumpaa ja digitalisaatiossa jäätiin vielä pohjatyön asteelle ja lähtökuoppiin. Onkin helppo ennustaa, että 2020-luvulla digitalisaation edistäminen muille osa-alueille on vuosikymmenen keskeisin tehtävä.
Kuluva vuosikymmen on muuttanut myös museoiden johtamista. Todennäköisesti johtajilta vaaditaan seuraavalla vuosikymmenellä entistä vahvempaa liiketoiminnallista orientaatiota, jotta kasvava työmäärä resonoi kasvavien resurssien kanssa ja päinvastoin.
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti