SÄMPLE-hanke esittäytyy

Museotyön rajat ovat liikkeessä. Yleisö- ja kokoelmatyö limittyvät toisiinsa, kun teknologiset kehitysaskeleet tuovat museoammattilaiset ja museoiden käyttäjät lähemmäs toisiaan. Yhteisöllisyys, avoimuus ja digitaalisuus ovat avainasemassa myös museoiden välisessä yhteistyössä. Haasteeksi muodostuu resurssien suuntaaminen niin, että niistä riittää sekä museoiden elintärkeisiin perustoimintoihin että uusien toimintatapojen ja -mallien luomiseen.

Toistaiseksi on hyvin vähän tietoa siitä mihin ja miten käyttäjät haluaisivat kulttuuriperintöaineistoja ja museoita käyttää. Suunnannäyttäjäksi on noussut Finna, joka tarjoaa museoille yhtenäisen julkaisualustan ja asiakkaalle – toivottavasti, joskus – yhtenäisen käyttökokemuksen. Museoiden kokoelmahallintajärjestelmät tarjoavat varsinaisen tiedon lisäksi harvoja palveluita. Harvat olemassa olevat palvelut ovat vaihtelevasti yhdistettävissä Finnaan, mikä hankaloittaa sekä museoiden että asiakkaiden käyttökokemusta.

Ei enää vain asenteesta kiinni
SÄMPLE – Sähköiset museopalvelut -hanke syntyi halusta kartoittaa, tutkia, kehittää ja kokeilla palveluita, joita museot voisivat tarjota. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman viiden museon yhteistyöhankkeen taustalla oli ajatus siitä, että mitä useampi organisaatio tarjoaa samoja palveluja, sitä yhtenäisempi on asiakkaan palvelukokemus. Vapriikin kuva-arkiston koordinoimassa hankkeessa Postimuseo, Työväenmuseo Werstas, Gallen-Kallelan museo ja Suomen Metsämuseo Lusto halusivat selvittää avoimeen dataan liittyviä toimintatapoja ja haasteita sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Hankkeen juuret ovat vuonna 2013 päättyneessä SAKU-projektissa, jonka aikana esiin nousseita huomioita museoiden, sidosryhmien ja käyttäjien tarpeista on käytetty lähtökohtana SÄMPLE-hankkeessa. Avoin data on herättänyt viime vuosina runsaasti kiinnostusta museoissa, ja aihetta käsitteleviä projekteja on runsaasti. Tästä johtuen yksi SÄMPLE:n keskeisistä toimintaperiaatteista on ollut pyrkimys välttää päällekkäisyyksiä. Hanke on keskustellut aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa.

Yhteistyötä ja avoimia aineistoja
Museot ovat avautumassa yleisöille yhä enemmän avoimen datan ideologian leviämisen myötä. Kotimaiset museot ovat rohkaistuneet avaamaan erityisesti valokuva-aineistoja esimerkiksi kuvapalvelu Flickrissä. Vapriikin kuva-arkiston koordinoimassa SÄMPLE-hankkeessa museot avasivat monipuolisesti dataa. Kuva-aineistojen lisäksi avattiin esimerkiksi äänitiedostoja ja paikkatietoja. Näistä kerrotaan lisää tulevissa blogikirjoituksissamme. Hankkeessa on havaittu, että museokentällä kaivataan tietoa siitä miten ja mihin aineistoja käytetään ja ketkä niitä käyttävät. SÄMPLE-hanke on pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen osallistumalla aktiivisesti erilaisiin avoimen tiedon tapahtumiin, joissa on ollut mahdollista seurata aineistojen hyödyntämistä ja verkostoitua käyttäjien kanssa. Lisäksi hanke on kartoittanut muiden museoiden julkaisemia aineistoja esimerkiksi museoiden käyttämien lisenssien osalta sekä selvittänyt avoimeen dataan liittyviä ongelmakohtia nimenomaan museoiden näkökulmasta.

Kokemukset hyötykäyttöön
SÄMPLE-hanke päättyi touko–kesäkuussa 2015. Avoimuuden ajatukselle uskollisena projekti haluaa julkaista hankkeen aikana esille nousseita kysymyksiä ja ajatuksia. SÄMPLE-hankkeen tekstejä julkaistaan eri blogeissa kulloisenkin käsillä olevan aiheen mukaisesti. Tekstinikkarina toimii Susanna Haavisto apunaan SÄMPLE:n projektipäällikkö Maija Ekosaari Vapriikista ja ohjausryhmän jäseniä Gallen-Kallelan museosta, Lustosta, Postimuseosta ja Werstaalta.  Luvassa on esimerkiksi Avoimen datan lyhyt sanakirja, Yhteisöllisen tallentamisen case -esimerkki (kiitokset tästä Keski-Suomen museon innovatiiviselle projektille!) ja erään kuva-aineiston matka maailmanmaineeseen – ei kuitenkaan välttämättä tässä järjestyksessä.

Maija Ekosaari ja Susanna Haavisto

SÄMPLE Facebookissa:
https://www.facebook.com/pages/S%C3%A4mple-s%C3%A4hk%C3%B6iset-museopalvelut/1567107720170356?sk=timeline&ref=page_internal