Flickr opettaa! Museokeskus Vapriikki oppi avaamaan dataa kantapään kautta

Vanha valokuva viehättää. Suomessakin museoiden avaamista aineistoista ylivoimaisesti suosituimpia ovat juuri historialliset valokuvat. Niiden julkaisualustana puolestaan toistaiseksi suosituin on kaupallinen verkon kuvapalvelu Flickr. Tässä tekstissä Tampereen Museokeskus Vapriikki kertoo, kuinka vanhojen kuva-aineistojen avaaminen Flickrissä onnistui ja mitä opittiin.

Horisontissa hackathon
Museokeskus Vapriikki avasi SÄMPLE-hankkeessa valokuvia teollistuvasta Tampereesta 1950-luvulla. Teema kattaa toisaalta Tampereen museoiden kotikenttäaiheet ja toisaalta se on ajankohtainen. Euroopan neuvosto on julistanut vuoden 2015 teollisuusperinnön vuodeksi. Syyskuun toisena viikonloppuna järjestettävien Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana tänä vuonna puolestaan on teollisuuden ja tekniikan perintö.

Historiallisten kuvien rinnalle haluttiin avoimen datan setissä esinekuvia. Niitä on julkaistu toistaiseksi melko vähän, vaikka esimerkiksi harrastajille ne tarjoavat runsaammin yksityiskohtia ja sitä kautta mahdollisesti uutta tietoa. Esinekuvien julkaiseminen avoimena datana on uusi tapa nostaa kokoelmien aarteita paremmin yleisön tietoisuuteen, ja siten jakaa ennestään tuntematonta aineistoa. Kuvat avattiin helmikuussa järjestettyä Hack4fi-tapahtumaa silmällä pitäen. Kuvien avaaminen tapahtuman yhteydessä toi aineistolle julkisuutta, ja siten helpotti materiaalin markkinointia.

Tekemällä oppii
Kuvien tallennusprosessi lähti käyntiin ryminällä. Vaikka käytössä oli tunnettu ja paljon käytetty palvelu ja Vapriikilla oli jo olemassa tunnus palveluun, sen käyttö ei ollut järin tuttua kenellekään “oman talon väestä”. Kaikki täytyi siis opetella alusta.

Tässä hankeyhteistyö osoittautui kullanarvoiseksi, sillä Gallen-Kallelan museo tarjosi auliisti vertaistukea esimerkiksi metadatatietojen viemisessä Flickriin. Pieninkin datasetti vaatii runsaasti valmistelutyötä. Aineisto täytyy ensin kerätä ja koostaa kokoelmista. Sen jälkeen se täytyy tarkistaa ja tarpeen tullen korjata ja täydentää puuttuvia tietoja. Nämä valmistelutyöt ovat ratkaisevia setin jatkokäytettävyyden kannalta.

Vapriikissa päädyttiin käyttämään museon omaa nimeä tilin tunnuksena sen tunnettuuden vuoksi. Tämän ajateltiin helpottavan myös aineiston markkinointityötä. Tunnukset ovat käytännössä vain kahden henkilön hallussa, ja heidän kanssaan oli neuvoteltava esimerkiksi erilaisista oikeuksista eri Flickr-albumeissa.

Eri palvelut pelaavat yhteen
Museokeskuksen Flickr-tili on kerännyt suuren yleisön. Hack4fi-viikonlopun aikana Flickr-tilin suosituimmat kuvat olivat keränneet tuhat katselukertaa. Tällainen tapahtuma ja sen tuoma julkisuus pienehkölle aineistolle on ollut oiva tapa kertoa muista Vapriikin kokoelmapalveluista, esim. Siiristä (http://siiri.tampere.fi). Siiri-tietokannassa viikoittaisia vierailijoita on vähemmän, mutta sen hakutoiminnolla kävijä tavoittaa koko museokeskuksen kokoelman ja voi halutessaan antaa palautetta näkemästään. Flickr-tili taas kerää runsaammin katselukertoja, mutta tarjolla on vain rajattu silmäys kokoelmien aarteisiin. “Flickrin tyyppinen toiminta on mielestäni erinomainen tapa tuoda uudella tapaa materiaalia esille ja samalla ohjata porukkaa Siirin ja Finnan äärelle.”, toteaa Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Ahola.

Mitä opittiin?
Havaintojen pohjalta syntyi ajatus siitä, että ideaalia olisi koostaa historiallisista valokuvista ja esinekuvista paketti. Kuvissa olevat esineet voisi tässä yhteydessä nostaa esiin erityisesti kokoelmaesineinä. Idean pohjalta syntyy uusia ajatuksia siitä, miten vähemmälle huomiolle ja suosiolle jääneitä esinekuvia voisi jatkossa nostaa paremmin esiin. Museoiden kannalta esinekuvien avaamisen puolesta puhuu myös helppous – niiden tekijänoikeudet kun ovat yleensä museolla.

Vapriikissa havaittiin hyväksi datan julkaiseminen olemassa olevia ilmaisia palveluja käyttäen. On helpompaa tarjota datasetti valmiiksi asemansa vakiinnuttaneen julkaisualustan kautta olemassa olevalle yleisölle kuin houkutella käyttäjiä täysin uuteen palveluun. Tärkeänä moderniin mobiiliin elämään liittyvänä detaljina nousi esiin myös palvelun ja kuvien skaalautuvuus mobiililaitteille.

Itse kuvasetteihin liittyvistä havainnoista tärkein liittyy niiden kokoon ja sisältöön. Parhaaksi huomattiin pienten ja kuratoitujen settien julkaiseminen usein. Kolmenkymmenen historiallisen kuvan setti, jossa on sama määrä aiheeseen liittyviä esinekuvia, on helpommin satunnaisen selailijan hallittavissa. Katsojien kiinnostus herpaantuu herkästi!

Teemu Ahola (Vapriikki) ja Susanna Haavisto