Airbus A350 lentää, mutta miksi?

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän mielestä kulttuurimatkailuviestinnässä toistetaan samoja virheitä kuin muussa markkinoinnissa. Vanhojen virheiden toistamiselle olisi kuitenkin vaihtoehtoja.


Viime päivinä ja viikkoina olemme saaneet kuulla, että Finnairille tulee uusi lentokone Airbus A350. Uusi malli, ja kaiken lisäksi yhtiö saa sen ensimmäisenä Euroopassa. Tehokas kone. Lentää vähällä polttoaineella. Tilaa riittää ykkösluokassa ja turistiluokkakin on tavallista paremmin varustettu. Päivän Helsingin Sanomat (9.10.2015) toteaa Finnairin tavoittelevan designyhtiön mainetta, mikä näkyy sekä Vertti Kiven suunnittelemassa sisustuksessa että tarjoiluastioissa. Ainoa tieto, jota minä olen jäänyt kaipaamaan, on se, että mihin ja miksi minun pitäisi tällä koneella lentää? Vai onko kenties tulossa vielä uusi lipputuote A350, joka lentää ympyrää ja jonka kyydissä voimme nauttia kaikesta nyt kerrotusta?

Yhdeksi taloutemme kurjuuden syyksi on mantramaisesti nostettu se, että suomalaiset eivät osaa myydä ja markkinoida. Olemme edelläkävijöitä ja tuotteemme kestävät vertailun, mutta moisen tietävät lähinnä insinöörit.

Insinöörivetoisen myynnin ja markkinoinnin kerrotaan olevan yhtenä syynä Nokian matkapuhelinvalmistuksen romahdukseen. Yhtiö osasi tehdä hyviä puhelimia, akut kestivät, kamerat lauloivat, yhteyksissä riitti nopeutta ja muotoilukin oli kohdallaan. Vain yksi unohtui – ei kerrottu ja kehitetty sitä, mitä puhelimella voisi tehdä. Tämä huomattiin, kun iPhone tuli ja vei asiakkaat mennessään.

Nokian matkapuhelinbisneksen romahduksen ja tietoisuuden insinöörivetoisen markkinoinnin ja myynnin ongelmista luulisi herättävän ja saavan ihmiset reagoimaan. Erityisesti tätä odottaisi luoviksi julistautuvilta viestinnän, markkinoinnin ja myynnin ammattilaisilta.

Finnairin esimerkin perusteella näin ei kuitenkaan näytä olevan. Mainostila ja viestinnän resurssit on käytetty siihen, että yhtiölle on tulossa uusi lentokone. On luonnollisesti syytä onnitella yhtiötä hienosta hankinnasta. On myös syytä onnitella insinöörejä, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa yhtiön viestinnässä ja markkinointiosastolla.

Ihmiset eivät kuitenkaan lennä lentokoneen tai matkan vaan määränpään vuoksi. Kokonaisuutena Finnairin liiketoiminnan tärkein osa ei ole lentokonetehdas vaan lentomatkan päässä olevat, ihmisiä kiinnostavat kohteet. Väitän, että Finnairin lento olisi tulevaisuudessa paljon vakaampaa, jos mainonnan kärki olisi lentokoneen sijasta vaikka kohdemaiden museoissa ja muissa kulttuurimatkailukohteissa. Toivon, että valittu mainonnan näkökulma on käytössä vain kotimaisissa medioissa, ja esimerkiksi Kiinassa Finnairin lehti-ilmoittelu keskittyy maamme tarjontaan, johon pääsee tutustumaan hienolla uudella lentokoneella.

Finnair ei ole ainoa kulttuurimatkailun piirissä oleva toimija, joka painottaa mainostamisessaan syiden sijasta välineitä. Hotellit mainostavat huoneitaan, VR ja bussifirmat hintojaan. Tämä on kulttuurimatkailun keskeisin ongelma. Kulttuurimatkailukohteilla on mitä mainostaa, mutta ei varaa tehdä sitä. Liikenneyhtiöillä ja hotelleilla on varaa, mutta ei mainostettavaa. Liiketoiminta yskii. Se on harmi, koska korjaaminen ei maksaisi mitään.

Kimmo Levä

Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri