 |
| Kuvan tausta: antonioli |
Kokoelmapolitiikalla sekä toiminta- ja taloussuunnitelmilla on väliä. Ajantasaiset suunnitelmat ja strategiset valinnat helpottavat museoiden työtä, muistuttaa Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.
Valtionosuusuudistus saatiin 20.2.2019 välimaaliinsa, kun museot hakeutuivat uudelleen tai uusina kohteina VOS-rahoituksen piiriin. Hakeminen onnistui ainakin teknisesti hyvin, sillä kaikki tämänhetkiset valtionosuusmuseot ja viisi uutta kohdetta onnistuivat hakemuksen lähettämisessä. Lopullisessa maalissaan uudistus ei kuitenkaan vielä ole, ja paljon työtä on ennakkotietojen mukaan monen museon tehtävänä valtionosuuskriteerien täyttymisen osoittamisessa. Aikaa keskeisempien liitetietojen osalta on opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen mukaan 30.6.2019 saakka.
Eniten täydennyksiä tarvitaan ilmeisesti toimintaa ohjaaviin sääntöihin, kokoelmapolitiikkoihin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Näissä olevat puutteet ovat hieman yllättäviä, sillä suunnitelmia edellytetään myös tällä hetkellä noudatettavissa museo- ja VOS-laeissa.
Hakemuspuutteiden korjaaminen aiheuttaa sääntöjen uudistamisen osalta byrokratiajumppaa, jolla ei ole vaikutusta museoiden arkipäiväiseen toimintaan. Toisaalta säännöt usein kaivetaan esiin, kun arkipäivä ei syystä tai toisesta enää suju. Lienee siis perusteltua, että säännöissä on ratkaisut myös tilanteeseen, jossa museo syystä tai toisesta päättää lopettaa toimintansa. Sen sijaan kokoelmapolitiikkojen ja toiminta- ja taloussuunnitelmien pitäisi olla museoissa tehtävän työn tärkeimpiä ohjaajia, joiden olettaisi olevan kunnossa aina eikä vain silloin, kun niitä kysytään.
Museot, joilla kokoelmapolitiikat sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat ovat puutteelliset, joutuvat uudistuksen nopean aikataulun vuoksi tekemään korjaukset tai koko suunnitelmat hakemustarve edellä. Tämä ei useimmissa tapauksissa mahdollista tulosta, jossa politiikoista ja suunnitelmista tulisi työkaluja päivittäiseen toimintaan. Työkaluja niiden kuitenkin tulisi olla, oli VOS-päätös sitten positiivinen tai negatiivinen.
Kokoelmapolitiikan tehtävä on määrittää, miten museotoiminnan ydintä hoidetaan, mitä kartutetaan ja miten poistetaan. Jos tämä asiapaperi ei ole kunnossa, museon kokoelmat ovat vaarassa paisua keräilystä, vääristyä henkilöitymisestä ja ennen pitkää johtaa museon taloudellisiin ja toiminnallisiin ongelmiin.
Toiminta- ja taloussuunnitelmalla varmistetaan, että museolla on mahdollisuus selvitä velvoitteistaan tilanteessa kuin tilanteessa. Suunnitelmien tarvetta korostaa museoiden toiminnan ja talouden vähäinen liikkumavara. Museoiden taloudelliset mahdollisuudet riskeihin reagoimiseen ja muutokseen ryhtymiseen ovat sekä budjeteissa että taseissa vähäiset. Käytännössä meidän pitää jatkuvasti tutkata lähitulevaisuutta siten, ettei yllätyksiä tulisi ja että olisimme lähteneet riittävän ajoissa välttämättömien ja haluttujen muutosten toteuttamiseen.
***
Valtionosuuskriteereissä pitkäjänteisestä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ei käytetä sanaa strategia. Voisi käyttää. Toiminta- ja taloussuunnitelma ilman strategisia valintoja tai strategian sisältämää oletusta aikajaksolla toteutettavasta muutoksesta on pelkkä paperi, jolla täytetään valtionosuuden ehdot, mutta ei ohjata museota menestykseen.
Strategia tarvitaan toiminnassa havaittujen puutteiden korjaamiseen, toimintaympäristöstä nousevien uhkien taklaamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä omistaja- ja asiakastarpeista nousevien toiveiden toteuttamiseen.
Kaikki muutokset vaativat rahaa ja henkilötyötä. Muutokset vaativat myös aikaa, ja sitä enemmän aikaa, mitä vähemmän mahdollisuuksia kehittämisen kertainvestointeihin on.
Museotyö on luonteeltaan ikuista, joten aikaresurssia meillä on. Ei kuitenkaan tuhlattavaksi asti. Tältä osin ajantasainen ja pohdittu strategia on tärkein säästötoimenpiteemme.
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti