Helsingin kaupunginmuseon tutkija Tuomas Myrén kertoo Finnan nykytilasta. 3.4. järjestettävässä Finna-foorumissa palvelusta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista pääsee kuulemaan lisää.
Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna-palvelu lisää suosiotaan, ja myös museot ovat osallistuneet työhön kiitettävästi. Museoita on Finnassa mukana jo yli 70, ja kokoelmatietoja on palveluun viety lähes 1 300 000. Taidetta, valokuvia, esineitä, asiakirjoja. Monet kuvatiedostot on vieläpä lisensoitu vapaasti kaikkien käytettäviksi.
Useat organisaatiot ovat myös tehneet Finnaan yhden tai useamman oman näkymän palvelemaan käyttäjiä, ja Museovirasto ylläpitää museoiden aineistot yhden näkymän alle kokoavaa museot.finna.fi-palvelua.
Myös museoiden asiakkaat ovat ottaneet Finnan omakseen. Finna on museoille tärkeä työkalu ja julkaisuväylä ja toisaalta museoiden aineistot ovat kaikessa kirjavuudessaan näkyvä ja oleellinen osa Finnan sisältöjä.
***
Hyvässäkin palvelussa on aina kehittämisen varaa, ja jotta museoiden ääni saataisiin kunnolla kuuluviin, vaaditaan yhteistyötä ja keskustelua myös museosektorin sisällä. Yleisesti Finnan kehitystyötä ohjaa konsortioryhmä, joka on Finnassa mukana olevien organisaatioiden ja intressiryhmien edustajien yhteistyöelin. Konsortioryhmän toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan, ja ryhmä kokoontuu neljästi vuodessa. Nykyisen ryhmän toimikausi on 2018–2019, ja viime vuonna kokouksissa käsiteltiin mm. tietosuojaa, Finnan strategiaa ja tulevaisuuden trendejä.
Museosektorilta on tällä hetkellä konsortioryhmässä kolme edustajaa: Suomen museoliiton nimittämänä kunnallisten ja yksityisten museoiden edustaja, tutkija Tuomas Myrén Helsingin kaupunginmuseolta (varalla kokoelmapäällikkö Leena Paaskoski, Lusto – Suomen Metsämuseo), Kansallisgallerian edustaja, erikoistutkija Hanna-Leena Paloposki (varalla amanuenssi Siina Hälikkä) ja Museoviraston museoiden edustaja, yli-intendentti Ismo Malinen (varalla yli-intendentti Sanna Teittinen).
Konsortiotyöskentelyn tueksi kaivataan avointa foorumia, joka mahdollistaisi vapaan ajatustenvaihdon museoiden tarpeista ja toiveista Finnan kehityksen ja tulevaisuuden suhteen sekä avaisi yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi museoiden oman, Finnaan liittyvän kehitystyön suhteen. Museoiden ei tarvitse tyytyä vain Kansalliskirjaston kehitystyöhön, sillä Finnan avoin rajapinta mahdollistaa myös museoiden omaehtoisen palveluiden kehittämisen.
Kansalliskirjasto on perinteisesti järjestänyt sektorikohtaisia tapaamisia kahdesti vuodessa. Finna-museoiden tapaaminen oli viimeksi toukokuussa 2018, jolloin käsiteltiin mm. museoiden esittelysivuja Finnassa ja saavutettavuusdirektiiviä. Sektoritapaamiset ovat kuitenkin olleet usein tiedotustilaisuuden kaltaisia, ja osanottokin on valitettavasti jäänyt todella vaisuksi. Tarvittavaa sektorikohtaista keskustelua ja ajatusten vaihtoa ei ole syntynyt.
Tästä syystä Kansalliskirjasto, Museovirasto, Museoliitto sekä museosektorin edustajat konsortioryhmästä ovatkin päättäneet kokeilla uutta mallia Finna-museoiden tapaamiseen. Ylväänä ajatuksena on vahvistaa museoiden omaa roolia tapaamisten sisällön suhteen ja käsitellä museoiden kannalta ajankohtaisia, Finnaan tavalla tai toisella liittyviä aiheita.
Ensimmäinen Museoiden Finna-foorumi järjestetään Kansallismuseon Ateljee-kokoustilassa keskiviikkona 3.4. kello 13–16. Asialistalla ovat mm. museot.finna.fi-palvelun uudistus, organisaatioiden esittelysivut Finnassa sekä tietysti sektoritapaamisista tutut Finna-kuulumiset Kansalliskirjastolta. Toivomme runsasta osanottoa Finna-museoista. Lämpimästi tervetuloa!
Tuomas Myrén
Kirjoittaja on Helsingin kaupunginmuseon tutkija ja edustaa Finna-konsortioryhmässä kunnallisia museoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti