Suomen museoliiton uuden puheenjohtajan Pekka Saurin harrastuksiin kuuluvat musiikki, historia, ornitologia ja luonnonvaraiset kasvit. Kuva: Tuuli Rajavuori. |
Suomen museoliiton uusi puheenjohtaja Pekka Sauri viihtyy kaupunginmuseoissa ja haluaa tuoda museot voimakkaasti digiaikaan.
Parhaiten Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, poliitikkona ja radiotoimittajana tunnetuksi tullut työelämäprofessori Pekka Sauri valittiin toukokuussa Suomen museoliiton puheenjohtajaksi.
Samalla Sauri sai vastuulleen joka toisen MUSEO-lehden pääkirjoituksen kirjoittamisen.
Sauri kertoo, että hänellä on läheinen suhde erityisesti historiallisiin museoihin. Myös taidemuseoissa tulee käytyä paljon.
”Museoiden laaja aika- ja historiaperspektiivi on kiehtova. Museot kertovat, millaista elämä oli menneisyydessä ja miten aika ja arki ovat muuttuneet. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vankemmin ajattelen, että ihmisten elämä ei muutu miksikään. Vain muoti ja teknologia muuttuvat.”
Sauri kertoo käyvänsä aina museoissa, missä ikinä onkaan. Kaupunginmuseot ovat erityisen kiinnostavia, sillä niistä oppii aina kunkin kaupungin historiasta ja voi ymmärtää kaupunkilaisten nykypäivää paremmin.
”Helsingin historia on aina ollut lähellä sydäntäni, joten voi sanoa, että Helsingin kaupunginmuseo on lempimuseoni.”
Sauri kertoo, että käynti Auschwitchin museossa on ollut hänen elämänsä hätkähdyttävin museokäynti.
”En ole toipunut siitä vieläkään, vaikka siitä on jo 40 vuotta. Myös Riian kaupunginmuseo on jäänyt mieleen. On uskomatonta, miten kaupunki selvisi toisesta maailmansodasta. Museosta löytyy hyvin koskettavia tarinoita.”
Suomen museoliiton puheenjohtajana Pekka Sauri toivoo pääsevänsä vaikuttamaan erityisesti museoiden digitalisoituminen.
”Jo nyt tämän parissa tehdään paljon, mutta paljon on varmasti vielä tehtävissä. Digitaalisuus on suurimpia murroksia historiassa.”
Sauri kertoo, että hänen oman elämänsä keskeinen historiaherätys tapahtui varhain.
”Olin vasta seitsemänvuotias, kun vanhempieni opiskelukaveri antoi meille Helsingin palotoimen 100-vuotishistoriiikin ja kiinnostuin siitä valtavasti. Se oli avainelämys historian ymmärtämisessä ja siitä kiinnostumisessa.”
Nelli Korpi
Juttu julkaistu MUSEO-lehdessä 3/2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti