perjantai 10. helmikuuta 2012

Brändäystä

Museobrändin vääristymät ovat seurausta vuosia laiminlyödystä viestintätyöstä.

Olin avaamassa viime viikolla erästä näyttelyä. Puheeni jälkeen sain mieltä ylentävää palautetta. Tilaisuuteen osallistunut herrasmies kysyi minulta tilaisuuden jälkimainingeissa, kuinka noin nuori mies on museoalalla? Tulkitsin kysymyksen niin, että hänellä oli oikea mielikuva minun iästäni, mutta väärä mielikuva museoalasta.

Mielikuva on konsultatiivisemmin sanottuna brändi. Museoiden brändiin ei kyseiselle herrasmiehelle kuulunut nuoret ihmiset. Hän ei liene yksin lajissaan, eikä hänen ilmaisemansa mielikuvaristiriita ainoa, joka ei vastaa todellisuutta. Kolkkous, kankeus ja köyhyys kuuluvat kadunmiehen museobrändikuvailun kärkikymmenikköön.

Missä vika? Suomalaisen brändiguru Liisa Sounion mukaan brändäyksessä fakta muuttuu fiktioksi. Osuvasti sanottu. Museobrändin vääristymät ovat seurausta vuosia laiminlyödystä viestintätyöstä. Museot eivät ole halunneet eivätkä sen vuoksi osanneet viestiä faktoja, joiden varaan voisi positiiviset ja oikeammat fiktiot rakentaa.

Brändin merkitys yhteisöjen menestystekijänä on kasvamassa. Tähän viittaa vahvasti se, että brändäyksen kultamaassa Yhdysvalloissa museoita ohjataan heidän etujärjestönsä American Association of Museumsin (AAM) uusimmassa uutiskirjeessä perusteellisesti brändin rakentamiseen. Brändäys ei tarkoita näyttelyjen ilmettä tai myyntiä. Se on Amerikan oppien mukaan mentävä läpi koko toiminnan. Sisältäen myös kokoelmat ja koulutustoiminnan sekä hallitus- ja vapaaehtoistyön.

Onko brändin rakentamisen aika omassa museossasi juuri nyt? Viitteitä antaa, kun kysytte vaikka serkultanne, mikä adjektiivi museostanne tulee ensimmäiseksi mieleen. Jos vastaus ei miellytä ala brändätä.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto

AAM:n verkkosivuilla: Business Card to Business Plan: Branding Your Museum

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti