Vapaus ja vastuu

Verkostotyöskentelyä Museo 2015 -hankkeen parissa. Kuva: Satu Savia

 Satu Savia pohtii etätyön mahdollisuuksia museoiden kehittämistyössä.

Pekka Ruohotie ja Juhani Honka ovat kirjassaan Ammatillinen huippuosaaminen (2003) määritelleet asiantuntijuuden koostuvan teoreettisesta, käytännöllisestä ja kokemuksellisesta tiedosta sekä itsesäätelytiedoista ja -taidoista. OECD:n DeSeCo-tutkimuksen mukaan avainosaamiseen kuuluu kyky käyttää apunaan erilaisia IT-välineitä ja sosiokulttuurisia tekniikoita.

Etätyössä on pitkälti kyse edellä mainituista: itsesäätelytaidoista ja it-välineistä, mutta vielä enemmän luottamuksesta. Museo 2015 –hanke perustuu museokentän keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhän. Hankkeen työ- ja kommenttiryhmissä on jo lähes 150 museoiden kanssa ammattinsa puolesta tekemisissä olevaa. Lisäksi hanketta seuraa postituslistan, uutiskirjeen ja Museoliiton Museoposti-listan välityksellä tuhansia aiheesta kiinnostuneita. Toivottavasti lisää seuraajia tulee myös hankkeen Twitterille.

Museo 2015 –työryhmien lähikokoukset ovat hyvin tärkeitä. Suurin osa hankkeen tuotoksista on kuitenkin tehty ja tehdään eDuunilla tai sähköpostilla. Hankkeen asiantuntijat tekevät siis töitä etänä. Myös etätyössä on kyse luottamuksesta.

Kaikessa asiantuntijatyön tekemisessä on kyse luottamuksesta. Harva museojohtaja kyttää tulevatko työt tehtyä ja museoalan työtekijät ovat monesti kutsumusammatissa. Etätyön tekemiseen liittyy kuitenkin jännitteitä. Työntekijän pitää luottaa itsekuriinsa: ei pidä laiskotella muttei innostua tekemään töitä ympäri vuorokauden. Työkavereiden ja johdon puolestaan on luotettava siihen, että tulosta syntyy. Johdon on oltava tarkkana, ettei epäilys työntekijän lusmuilusta vie selkävoittoa omassa päässä tai työyhteisössä. Jos epäluottamus on syynä etätyön eväämiseen, kannattaa pikaisesti selvittää luottamuspulan pohjimmaiset syyt.

70 prosenttia viestinnästä on muuta kuin sanoja. Organisaatiotutkija, strategia- ja tuloskonsultti Ari Heiskasen mukaan etätyötä on kritisoitu siitä, että etätyöskentelyssä työkavereilta ja johdolta jää paljon ei-sanallista viestintää huomaamatta. Istuma-asennot, naurunpyrskäykset ja huokaukset kertoivat todella paljon tunnelmista esimerkiksi Museo 2015 –hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän kokouksessa elokuun puolivälissä. Kaikilla on varmaan kokemuksia siitä, että sähköpostissa tai Facebookissa asioita tulkitaan helposti väärin. Hymiöiden käyttökin unohtuu joskus kiireessä ja viesti menee pieleen.

Museoiden asiantuntijatöitä pitäisi pystyä tekemään etänä. Valtionhallinnossa etätyön mahdollistamista ohjeistaa Valtiovarainministeriö. Koska työaikalainsäädäntö ei tarjoa vielä reunaehtoja etätyölle, ratkaisuna toimii vaikkapa yt-lain vaatima henkilöstösuunnitelma, johon etätyön reunaehdot voidaan kirjata.

Tulkaa mukaan Museo 2015 –hankkeeseen vaikka etänä ja viettäkää luottamuksen täyteistä toista kansallista etätyöpäivää perjantaina 21.9.2012.

Projektipäällikkö Satu Savia, Museo 2015 -hanke