Mikä ihmeen mentori?

Mentorointi-sanan kuulee usein, kun puhutaan työyhteisöjen kehittämisestä, uravalinnoista tai hiljaisen tiedon siirtämisestä. Mitä termillä tarkoitetaan? Miten mentorointia voisi hyödyntää museoalalla?

Mentoroinnilla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen kehittämistä kahdenkeskisen luottamuksellisen keskustelun avulla. Kokeneempi osapuoli on mentori ja kokemattomampaa kutsutaan aktoriksi.

Epävirallista mentorointia tapahtuu monissa yhteyksissä luonnostaan. ”Virallista” mentoroinnista tekee osallistuminen ohjattuun toimintaan, jolla on selkeä aloitus sekä lopetus. Suhde on dialoginen, eikä siihen sisälly valta-asetelmia. Mentorin tehtävänä on asettaa oikeat kysymykset, mutta mentori ei käske tai anna valmiita vastauksia. Aktori on kuitenkin päävastuussa suhteen onnistumisesta. Hän myös määrittelee mentoroinnin tavoitteet.

Mentoroinnilla on tärkeä rooli oppivassa ja muuttuvassa organisaatiossa. Sen avulla voidaan huolehtia jaksamisesta ja kehittää suhdeverkostoja tai sosiaalisia taitoja. Mentori voi myös esimerkiksi auttaa sopeutumaan uuteen työkulttuuriin tai uusiin työtehtäviin. Nykyajan mutkittelevilla ja ajoittain hankalasti ennustettavilla urapoluilla mentorointi voi auttaa löytämään itselle parhaiten sopivat vaihtoehdot.

Museoliitto on mukana CREA.M-projektissa, jossa kehitetään kulttuurialalle sopiva mentorointiohjelma. Tällä hetkellä projekti on testausvaiheessa ja kokeilemme ohjelmaa kolmen mentoriparin kanssa. Pilottitestaukseen kuuluu kuusi tapaamista, joiden lisäksi parit pitävät yhteyttä verkossa. Projektin kohderyhmän mukaan aktorit ovat kulttuurialan koulutuksen saaneita nuoria, jotka haluavat työllistyä museoalalle. Mentorit ovat toimineet alalla jo pitkään erilaisissa tehtävissä.

Ensimmäiset kokemukset mentoroinnista ovat kiinnostavia. Ensimmäisten tapaamisten aikana parit ovat tutustuneet ja keskustelleet aktoria kiinnostavista teemoista. Useimmilla tavoitteena on aktorin kiinnostuksen kohteiden, vahvuuksien ja mahdollisten kehittämiskohteiden löytäminen. Tapaamisten aikana aktori ja mentori kokeilevat erilaisia harjoituksia, joiden avulla teemoihin voi syventyä 

Tapaamisten välillä aktori tekee kotitehtäviä. Tehtävä voi olla esimerkiksi LinkedIn-profiilin ja kontaktien luominen, uraelämäkertojen lukeminen tai kiinnostavaan kulttuuritapahtumaan osallistuminen. Tehtävät puretaan yhdessä mentorin kanssa seuraavan tapaamisen aikana.      

Toimivaan mentorisuhteeseen kuuluu molemminpuolinen kunnioitus, kahdenkeskisyys, sitoutuneisuus, aitous ja joustavuus. Suhteen sosiaalinen ulottuvuus koetaan palkitsevana molemmin puolin. Myös oppimisprosessin yllätyksellisyys on kiinnostavaa.

Mentoroinnin avulla tavoitellaan henkilökohtaista kehitystä ja muutosta. Muutoksia saattaa tosin olla hankala mitata tai ne tulevat näkyviin viiveellä. Muutokset voivat olla yllättäviä ja odottamattomia – joskus mentorointiin osallistuminen on johdattanut urapolun täysin uuteen suuntaan.

CREA.M-projektin testausvaihe on nyt puolessa välissä. Kokemuksia mentoroinnista kuullaan CREA.M-projektin seminaarissa, joka järjestetään Helsingissä 26.9.2013. Ohjelma julkaistaan Museoliiton verkkosivuilla elokuussa.  

Lisätietoja mentoroinnista: http://www.creative-choices.co.uk/develop-your-career/article/10-myths-about-mentoring

Tuuli Rajavuori

Kirjoittaja työskentee projektisuunnittelijana Suomen museoliitossa