Hyppy vauhdissa olevaan junaan

Museo 2015 -hanketiimi Teatterimuseon näyttämöllä. Takarivi vasemmalta: Eero Ehanti, Pekka Korhonen, Tomi Orre ja Toni Bärman. Istumassa vasemmalla Riikka Sainio ja oikealla Leena Furu. Kuva: Marika Kokkinen-Eurén/Museovirasto

Museoliiton uusin työntekijä, Museo 2015 –hankkeen projektipäällikkö Eero Ehanti esittäytyy.

Kuten tunnettua, Museo 2015 on Museoviraston yhteistyössä Kansallisgallerian ja Suomen museoliiton kanssa johtama hanke, joka toteutetaan vuosina 2011 - 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Vähemmän tunnettua saattaa olla se, että projektipäällikkö on hiljattain vaihtunut. Siksi esittäydyn, samalla hankkeen kuulumisia päivittäen.

Taustani on taidehistoriassa, konservoinnissa, näyttelynteossa, Museovirastossa, Suomen merimuseossa, Damaskoksessa, ICOMissa – monessa muussakin, kuten antikvariaateissa ja pipolätkäkentillä. Mutta museomaailmasta tulen ja sinne asetun entistä tukevammin vetäessäni tätä hanketta. Olen iloinen päästessäni osaksi suomalaisen kokoelmahallinnan jatkumoa, joka on pitkä ja kunniakas. Iloitsen siitä, että pääsen edistämään museokokoelmien entistä parempaa avautumista meidän ammattilaisten ja suuren yleisön hyödynnettäväksi, kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Iloitsen siitä, että saan edetä yhteisessä linjassa kaikkien muistiorganisaatioiden kanssa muodostamassa yhteistä muistia.

Tässä ollaan hyvällä asialla. Valistusfilosofi Denis Diderot halusi koota maailman tiedon Ensyklopediaansa ja lisäksi esittää siitä kaikesta kokonaisnäkemyksensä. Tuloksena on 1700-luvun mittapuulla massiivinen kirjasarja, joka on tieteellisiltä ja taiteellisiltakin ansioiltaan sitä luokkaa, että imperfektin käyttö on mahdotonta sen merkitystä pohdittaessa, siitäkin huolimatta, että tiedot ovat luonnollisesti monin paikoin vanhentuneita. Asiaa on valtavasti järjestelmällisessä muodossa komeasti kuvitettuna ja nerokkaat sensuurin kiertämiseksi suunnitellut ristiviittaukset tekevät tiedonhausta elämyksellistä, joskaan ei helppoa.

Brittikirjailija Douglas Adams esittelee hulvattomassa kirjasarjassaan ”Linnunradan käsikirja liftareille” taskukokoisen laitteen, johon on koottu kaikki maailman tieto. Älypuhelin lienee aika lähellä tällaista laitetta, jonka välityksellä pääsee käsiksi valtaviin tietomääriin. Vaan ei kaikkeen tietoon, ainakaan jos ei pysty siivilöimään tietomassasta olennaista ja oikeaa. Voi käydä niin, että haaviin jää jotakuinkin yhtä olennainen tietomäärä kuin oli Adamsin Linnunradan käsikirjassa maapalloa koskien, joka kuului kokonaisuudessaan: ”mostly harmless”. (Ei ihme, että maa jouti tuhottavaksi galaksienvälisen moottoriväylän tieltä.)

Miksi tällaisia suureellisia esimerkkejä? Koska jotenkin tällaisessa jatkumossa näissä hommissa ollaan tai ainakin tällaisista mielleyhtymistä haen inspiraatiota. Diderot’n Ensyklopedian kanssa samoihin aikoihin kehittyivät sellaiset ensyklopedistiset museot kuin Eremitaasi, British Museum ja Louvre, jotka tänä päivänä haluavat valtavat kokoelmansa saataville sillä helppoudella, jolla Adamsin sankari Arthur Dent Linnunradan käsikirjaansa käytteli.

Samalla museoiden haasteena on tehdä kulttuuriperinnöstä niin elämyksellistä, että ihmiset tulevat, näkevät ja kokevat. Ja tulevat vielä uudelleenkin. Sekä verkon kautta että paikan päällä. Uskon, että me muistiorganisaatioissa jatkamme kunniakkaasti Diderot’n Ensyklopedian ja Adamsin visioiden avaamia teitä, sekä pistämme vielä paremmaksi tarjotessamme järjestelmällisempää, kattavampaa ja yhteismitallisempaa sisältöä. Museoilla on oma osansa tässä yhteistyössä ja siihen Museo 2015 -hanke keskittyy.

Kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri julkaistiin viime vuonna ja sen päivitystyö tulee jatkumaan. Kokonaisarkkitehtuuri havainnollistaa, miten museoiden kokoelmahallinta kokonaisuutena Suomessa toimii ja millaisia siihen liittyvät tiedot, järjestelmät ja prosessit ovat. Vastikään julkaisimme erittäin kattavan, kansainväliseen SPECTRUM-standardiin perustuvan Museoiden luettelointiohjeen. Näitä ohjeita noudattamalla tieto tallentuu yhteismitallisesti ja, jos niin halutaan, leviää maailmalle Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-käyttöliittymän kautta. Luettelointikoordinaattorimme Leena Furun ja museoiden edustajista muodostetun luettelointityöryhmän ponnistus on ollut valtava ja tulokset ensiluokkaiset, joista tässä ylpeänä kiittelen.

Museoiden luettelointiohje on julkaistu verkkosivustona osoitteessa www.luettelointiohje.fi.  Sen teknisestä toteutuksesta vastaa It-suunnittelijamme Pekka Korhonen. Verkkosivuilta löytyy palautelomake, jonka kautta toivomme saavamme runsaasti palautetta sekä ohjeeseen että verkkosivustoon liittyen. Ohje on ladattavissa myös viitenä erillisenä pdf-tiedostona, joista jokainen käsittelee vain yhden objektityypin luettelointia. Koulutusta ohjeen käyttöön on saatavilla tämän vuoden aikana Leenan vetämissä lukuisissa koulutustilaisuuksissa, joihin voi ilmoittautua Museoliiton koulutuskalenterin kautta.

Hankkeen seuraava merkkipaalu on kokoelmahallintajärjestelmän lanseeraus ja pilotointi, jossa eletään parhaillaan olennaisia hetkiä koordinaattorimme Toni Bärmanin jämäkässä ohjauksessa. Mukana toki koko tiimi, erityisesti it-suunnittelijamme Tomi Orre ja Pekka, jotka myös auttavat museoita siirtämään aineistojaan KDK:n asiakasliittymään Finnaan. Tästä kaikesta tullaan kertomaan
tiedottajamme Riikka Sainion asiantuntemuksella.

Näin keltanokkanakin voin jo todeta olevani ylpeä kaikesta Museo 2015 -hankkeessa tehdystä ja tekeillä olevasta. Hyppään tässä hyvässä vauhdissa olevaan junaan. Nöyränä asetun hanketta hienosti vetäneen Satu Savian seuraajaksi. Monia muitakin on ollut mukana, samaten ansiokkain tuloksin.
Tästä jatketaan, loistavalla porukalla. Kuulette meistä vielä!

Eero Ehanti 

Kirjoittaja on Museo 2015 -hankkeen tuore projektipäällikkö. Teksti perustuu Eeron
puheenvuoroon Museoiden luettelointiohjeen julkaisemistilaisuudessa 27.2.2014.

Inspiraatiot:

Diderot, Denis 1751-1772. Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers
Adams, Douglas 1979-1992. The Hitchhiker's Guide to the Galaxy