Ollaanko muualla Euroopassa edellä kulttuurimatkailussa?

Leena Tornberg vieraili Berliinissä kansainvälisillä turistibisnesmessuilla. Voisiko messuilla nähtyä hyödyntää myös Suomessa?

Kävin MEKin Culture Finland -väen kanssa Berliinin ITB-messuilla (International Tourist Business) maaliskuun alussa. Ne ovat yksi alan suurimpia kansainvälisiä messuja ja osastoja on laidasta laitaan. Vietin kaksi päivää messuilla ja ehdin perehtyä vain Culture Lounge -osioon, Saksan, Pohjoismaiden ja vähäisessä määrin muun Euroopan tarjontaan. Kaukaisempien alueiden osastolle en ehtinyt edes kurkistaa.

Koko käynnin ajan päässäni oli museot matkailussa -lasit. Messujen yhteydessä pyöri päivittäin konferenssiesityksiä noin 10 eri lavalla, 10-15 esitystä/lava eli yhteensä noin 130-150 esitystä. Etsin museoihin liittyviä luentoja ja niitä löytyi viisi esitystä kolmen päivän ajalta.

Culture Finland projektipäällikkö Susanna Markkola ensimmäisen päivän aamuna messukartan
edessä. Karsinta alkaa. Kuva: Leena Tornberg/SML

Culture Lounge - kulttuurimatkailun eurooppalainen osasto

Osallistuin messuille, koska halusin perehtyä kulttuurimatkailun omaan messuosastoon, Culture Loungeen. Kulttuurimatkailua pidetään messujen ohjelmassa yhtä merkittävänä matkailun alana kuin risteily-, hyvinvointi- (kylpylät ym. fyysistä terveyttä edistävät asiat), nuoriso-, seikkailu-, eko-  ja muuita erityismatkailualoja. Tästä kehkeytyi alustava ajatus: Kannattaisiko tammikuussa Suomen matkailumessuilla olla oma suomalaisen kulttuurin kulttuurimatkailuosio. Kuka koordinoisi messuosaston? Ketkä lähtisivät mukaan? Olisiko messuosastolle tarvetta? Katsotaan, lähteekö asia etenemään. Onko sinulla mielipidettä asiaan?

Mallia Culture Loungen luomiseen. Kuva: Leena Tornberg/SML

Yksittäisiä museoita messuosastolla. Yhteisteema, yhteistuote - laajempi näkyvyys? Kuva: Leena Tornberg/SML

Culture Loungessa oli esillä noin 30 yksittäistä museota, pääasiassa Saksasta – Berliinissä kun oltiin. Culture Loungen tämän vuoden keskiosion ja samalla myös näkyvimmän ja isoimman paikan oli ostanut Hollanti. Hollannin museot olivat siten osa suurempaa näkyvää kokonaisuutta. Tuli vaikutelma, että hollantilaiset museot kokivat itsensä vahvasti osaksi jotakin laajempaa, merkittävämpää ja vaikuttavampaa. Onhan Hollannissa tällaisia museoita, mutta osana vielä isompaa voisi sanoa, että museot tulivat vielä näkyvimmiksi.

Vastaava tunne tuli saksalaisten alueiden osastoilla, joissa museot saivat hyvinkin näkyviä ja isoja

Kuva: Susanna Markkola

paikkoja, esimerkkinä vaikka Nordrhein-Westfalenin alue. Itselläni oli mielikuva alueesta Ruhrin teollisuusalueena, jossa ei paljon kulttuuria olettaisi olevan. Tämä oli tietysti ihan oma väärinkäsitykseni! Bonnin, Düsseldorfin, Dortmundin ja Aachenin kaupungeista esiteltiin vahvasti museoita isoilla, näyttävillä paneeleilla ja ständeillä. Erityisen suuren tilan sai Dortmundiin vuonna 2015 avattava Jalkapallomuseo.

Aachenin kaupunki ja sen museot pitivät toisen viidestä museoaihetta käsittelevistä konferenssiesityksistä. Heille on tulossa kesäksi kolme näyttelyä Kaarle Suuresta. Minulle uusi tieto ja elämys oli, että Aachenilla oli paljon kytköksiä Kaarle Suureen. Näin sitä oppii joka kerta uutta ollessaan tekemisissä museoiden kanssa. Esitystä oli pitämässä kolme henkilöä (20 minuutin esitys): kaupungin matkailupäällikkö, kaupungin varapormestari ja museon kuraattori. Jokainen puhui omasta näkökulmastaan, mitä Kaarle Suuresta kertovat näyttelyt merkitsevät. Äänensä sai kuuluviin niin
matkailun, hallinnon (osarahoittajana) kuin museon edustajakin.  Win-win toimintaa parhaimmillaan!

Esityksen viesti oli yhteinen: Tervetuloa Aacheniin ja Kaarle Suuren -näyttelyihin tai Tervetuloa Kaarle Suuren -näyttelyihin ja Aacheniin. Olisiko museolla ollut varaa – ehkä saksalaisella museolla olisikin – tulla yksin messuille kertomaan näyttelyistään? Tässä kohdin tuli mieleen, tuntevatko suomalaisten kaupunkien matkailu- ja hallinnonalat riittävästi omien museoidensa sisältöjä ja niiden mahdollisuuksista. Messuilla näyttävyys tulee yhteistyöstä.

Lopuksi vastaus otsikkoon: Vaikka matka oli antoisa ja kokemuksia karttui välitettäväksi edelleen Suomessa, voi todeta, että messujen laajuuteen suhteutettuna kulttuurimatkailu on vielä pieni tekijä kansainvälisellä tasolla. Culture Loungen pinta-ala oli yksi messujen pienimpiä. Messuosion ala oli pienempi kuin messukeskuksen pääsisäänkäyntiaula. Se oli sivusisäänkäyntien kanssa samankokoinen. Eli kasvua voi vielä tapahtua.

Suomessa emme ole jäljessä kulttuurimatkailun saralla muuta kuin suurissa messupaneeleissa ja näyttävissä ständeissä. Kiitos kulttuurimatkailun kehittämisestä kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka on myöntänyt  rahoitusta kulttuurin matkailulliseen kehittämiseen ja tuotteistamiseen sekä Museoliitolle että MEKin Culture Finlandille.

Leena Tornberg
Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Suomen museoliitossa Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeessa