Tarinat peliin -hanke kysyi pelialan yrityksiltä, kiinnostaako niitä yhteistyö museoiden kanssa. Museoilta kysyttiin, ovatko pelialan yritykset kiinnostavia yhteistyökumppaneita. Hankkeen projektipäällikkö Pauliina Kinanen kertoo nyt, millainen yhteistyö kiinnostaa. Ovatko museot ja pelialan yritykset epätodennäköisiä kumppaneita vai ”match made in heaven”?
Museoita kiinnostaa pelillisyys
Museoita kiinnosti erityisesti pelillisyyden hyödyntäminen esimerkiksi näyttelyissä. Myös digitaalisen pelin tekeminen ja kokoelmissa olevien objektien tarjoaminen peliyrityksen käyttöön saivat kannatusta. Yhtä vastaajaa kiinnosti ”pelillisyyden hyödyntäminen näyttely-ympäristössä ja kokoelmien virtualisointi” eli ”lisäarvon luominen pelillisyyden kautta”.
Vastausten perusteella on selvää, että museoissa tunnistetaan pelillisyyden ja digitaalisten palveluiden potentiaali uusien yleisöjen saavuttamisessa sekä toisaalta se, että yhteistyökumppaneita tarvitaan tämän potentiaalin toteuttamiseen.
”Olemme pohtineet eri keinoja saada nuoret ja lapset kiinnostumaan museostamme digitaalisten, osallistuttavien ja pelillisten tapojen kautta. Museoalueemme on niin iso, että näemme siinä montakin potentiaalista vaihtoehtoa kehittää sekä pelialaa että museota.”
”Olemme avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle. Meiltä löytyy asiantuntemusta esihistoriasta nykypäivään sekä esineistä ja ympäristöistä tapoihin ja uskomuksiin. Osaamme myös kertoa näistä tarinallisesti kiinnostavalla tavalla. Me sen sijaan emme osaa koodata, tehdä 3D-mallinnoksia, animointeja tms.”
Pelialan yritykset haluavat hyödyntää museoiden asiantuntemusta ja tuottaa pelejä
Kenties itsestään selvästi pelialan yrityksiä kiinnostaa pelien tuottaminen museoille. Yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneita myös museoiden asiantuntemuksen hyödyntämisestä. Museoiden kannattaisikin profiloitua entistä vahvemmin historian, taiteen ja kulttuurin asiantuntijaorganisaatioina ja tarjota asiantuntijapalveluitaan myös kaupalliselle sektorille, esimerkiksi juuri pelialan yrityksien suuntaan.
Moni peliyritys tunnistaa museoissa olevan asiantuntemuksen sekä museosisältöjen ja -ympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet uudenlaisille digitaalisille kokemuksille.
”Mikäli haluaisimme tehdä esimerkiksi historiallisesti paikkansapitävän pelin, olisi museon apu korvaamatonta. Toisaalta mielessämme on käynyt myös tuottaa interaktiivista VR-sisältöä museoille.”
”Olisimme kiinnostuneita hyödyntämään asiantuntemusta omissa tuotteissamme sekä myös tuottamaan kokemuksia rikastavaa sisältöä museolle. Esimerkiksi VR:llä tai AR:llä olisi mahdollista kokea historiallisia tapahtumia ja/tai ympäristöjä täysin uudella tavalla.”
”Digitaalisen sisällön tuottamista museoille, esim. historiallisten kohteiden 3D-taltiointi (fotogrammetria), interaktiivisten sisältöjen ja visualisointien tuottaminen (esim. VR-kokemukset, virtuaaliset museonäyttelyt, pelillistäminen yms.)”
”Olemme aina avoimia yhteistyölle, jos halutaan luoda peli. Muuten museon kanssa yhteistyössä kiinnostaa asiantuntijat ja museon kokoelmat, ja niiden tuominen peleihin.”
”Haluamme toteuttaa hyötypelejä esim. opettamalla jotain museon sisältöä pelien avulla, tai lisäämällä museon houkuttelevuutta pelin tai pelillisyyden avulla. Meillä on kokemusta VR-peleistä sekä mobiilipeleistä.”
Mitä tarvitaan yhteistyön tiivistämiseksi?
Museot kertoivat kaipaavansa enemmän perustietoa peleistä ja pelillisyydestä. Lisäksi niissä kaivataan tietoa yhteistyöhön liittyvistä sopimuksista ja tekijänoikeuksista sekä yhteystietoja pelialan yrityksiin. Pelialalla puolestaan halutaan yhteistyöstä kiinnostuneiden museoiden yhteystietoja sekä perustietoa (digitaalisesta) kulttuuriperinnöstä.
Jälkimmäiseen tiedontarpeeseen vastaa muuten pelialalle suunnattu, mutta kaikille avoin verkkokurssi Kulttuuriperinnöstä potkua peliin!
Kyselyssä tiedusteltiin myös yhteistyön rahoituskysymyksiä. Millaisia kustannuksia pelialan yrityksille tulisi museon asiantuntemuksen tai kokoelmien käytöstä osana toimintaansa? Ovatko pelialan yritykset valmiita maksamaan tästä?
Tulosten perusteella museoissa ei ajatella yhteistyötä ennen kaikkea tulojen hankkimisen näkökulmasta, vaan nimenomaan yhteistyönä. Jotkin – tosin vähemmistö – pelialan yrityksistä olisivat valmiita maksamaan museoille asiantuntija-avusta tai kokoelmien käytöstä. Museoiden hoidossa olevan kulttuuriperintöaineiston käytön maksullisuutta voi olla vaikea perustella, mutta asiantuntijapalveluiden hinnoittelu ja myyminen entistä laajemmin voisi olla museoille sopiva tulonlähde.
Kaiken kaikkiaan sekä museoiden että pelialan yritysten vastauksista kävi ilmi, että projektirahoitus on edelleen realistisin ja ehkä myös kannatetuin vaihtoehto yhteistyön rahoittamiselle.
Miten löytää se oikea?
Ingressin kysymykseen palataksemme museot ja pelialan yritykset voivat hyvinkin olla ”match made in heaven”, kunhan vain kumppaninhaussa onnistuvat. Kyselymme perusteella sekä museot että pelialan yrityksen kokevat yhteistyökumppanin löytämisen hieman vaikeaksi. Lukemattomat museot suunnittelevat pelillisyyden tai esimerkiksi VR- ja AR-tekniikoiden hyödyntämistä sisältöjensä välittämisessä. Monissa peliyrityksissä taas on aitoa kiinnostusta ja usein myös osaamistakin historian ja taiteen hyödyntämiseen. Miten museot ja yritykset saadaan kohtaamaan?
Tosiasia on se, että Supercellin tai Rovion kaltaiset suuret, kaupalliset yritykset tuskin ovat museoiden potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Tosin niissäkin saatetaan tarvita museoissa olevaa asiantuntemusta. On kuitenkin olemassa paljon – usein pieniä – pelejä ja digitaalisia palveluita tuottavia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Kyselyymme vastanneista yrityksistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä.
Kyselyyn osallistuneiden museoiden ja pelialan yritysten yhteystiedot jaetaan niille vastaajille, jotka jakamiseen antoivat luvan. Näin saatetaan ainakin muutama yhteistyöstä kiinnostunut museo ja yritys kontaktiin toistensa kanssa. Tulevaisuuden yhteistyötä helpottamaan suunnittelemme Tarinat peliin -Facebook-sivun muuttamista avoimeksi museo- ja pelialan yhteiseksi ryhmäksi, jossa yhteistyöstä kiinnostuneet kumppanin tai tiedon etsijät voisivat löytää toisensa. Myös tämän vuoksi kannattaa klikata itsensä tykkäämään ja seuraamaan Tarinat peliin -Facebook-sivua!
Tarinat peliin Facebookissa.
Kysely toteutettiin syyskuussa 2018 ja siihen saatiin museoilta 29 ja pelialan yrityksiltä 18 vastausta. Tämän kirjoituksen pohjana toimi hankesuunnittelija-tiedottaja Tanja Salosen tekemä yhteenveto kyselyn tuloksista.
Pauliina Kinanen
Kirjoittaja on Suomen museoliiton koulutus- ja kehittämisasiantuntija ja Tarinat peliin -hankkeen projektipäällikkö.
Kirjoitus on osa Tarinat peliin -hankkeen blogisarjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti