SUTAME

Museoiden yhteiskunnalle aiheuttamat menot ovat pisara meressä verrattuna sosiaali- ja terveyspuolen kuluihin, toteaa Kimmo Levä.

Suhteellisuus on suhteellisen vaikea asia. Erityisen vaikeaksi suhteellisuus menee talouskysymyksissä. Miljoona on aina paljon rahaa, mutta jos miljoona on promille kokonaisuudesta, se on vähän. Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten, että keskituloinen suomalainen on sen verran vauras, ettei todennäköisesti kumarru kadulta nostamaan 50 senttiä pienempää rahaa. Samassa suhteessa Bill Gates ei näkisi vaivaa 5 miljoonaa euroa pienemmän rahan poimimiseen.

Museoiden taloudesta puhuttaessa suhteellisuuden tajun täydellinen menettäminen on helppo indikoida. Näin on aina, kun puheissa, kirjoituksissa ja muissa esityksissä samaan virkkeeseen tai asiayhteyteen laitetaan rinnakkain sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tehtävät sekä museoiden tehtävät. Tyypillisimpiä suhteellisuuden tajun menetyksiä eli sutameja ovat:

- Museoiden perustamisen ja ylläpidon sijaan rahat pitäisi laittaa vanhusten ja sairaiden hoitoon
- Museoiden menoista pitää leikata valtion heikon taloudellisen tilanteen vuoksi
- Joudumme sulkemaan museon kunnan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi

Valtion budjetti tälle vuodelle on 52 miljardia euroa, josta valtion verovaroista maksamat museomenot ovat 50 miljoonaa eli vajaan promillen (tarkalleen ottaen 0,0096 prosenttia). Valtio ottaa uutta velkaa 7 miljardia euroa eli jos museomäärärahat vedettäisiin nollaan, Suomi ei tarvitsisi uutta lainaa tänä vuonna kuin 362,5 päivänä. 2,5 päivää saisimme hengähtää suljettujen museoiden ovien takana.

Kuntien veromenoja ammatillisesti hoidetut museot lisäävät 66 miljoonaa euroa, kuntien kokonaismenojen ollessa noin 43 miljardia euroa. Museomenojen osuus kuntataloudessa on siten 15 promillea (tarkalleen ottaen 0,153 prosenttia). Vastaavat budjettiluvut sosiaali- ja terveyspuolella ovat valtiolla 15 miljardia euroa (20 % valtion budjetista) ja kuntapuolella 20 miljardia euroa (45 % kuntien budjetista).

Selvää on, että museot eivät ole julkisen talouden ongelman syy eikä ratkaisu. Ongelman aiheuttaja ja ratkaisu on sosiaali- ja terveyspuolella, jossa todella on uusien avausten aika.

Esitän, että aina kun näemme tai kuulemme taloudellisen rinnastuksen sosiaali- ja terveysmenot verrattuna museomenot, huudamme SUTAME. Samalla toteamme viittaavamme uusimpaan japanilaiseen talousoppiin, jossa hänen juuri esittämänsä rinnastus tai väite on osoitettu vääräksi. Tämähän on tietysti vale, mutta ette jää siitä kiinni, sillä ei rinnastuksen tekijä tiedä muistakaan teorioista tai talouden käytännön hoidosta.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto