Vastaus Hesarin kolumniin: Lapset pitävät museoista

Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla julkaistiin 12. helmikuuta toimittaja Ville Seurin kolumni otsikolla Miksi museoväki pelkää lapsia? Museoliitto tahtoo jatkaa keskustelua: vastauksemme on lähetetty lehden mielipidepalstalle. Tarkkailkaa paperilehteä.

Lapset pitävät museoista

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (12. helmikuuta) kehotettiin museoita huomioimaan lapset. Museoalan ammattilaiset ovat toimittaja Ville Seurin kanssa täysin samaa mieltä: lasten viihtyvyys on erittäin tärkeää. Kehittämisen varaa museoilla on varmasti, mutta onneksi lasten huomioimiseksi on jo tehty paljon.

Ensimmäiset museolehtorit palkattiin 1970-luvulla parantamaan juuri lasten kokemuksia. Pedagogisissa tehtävissä työskentelee suomalaisissa museoissa jo lähes sata henkilöä. Asenteet lapsia kohtaan ovat kehittyneet niin museoissa kuin muussakin yhteiskunnassa - näyttelyjä uusittaessa lapset pyritään huomioimaan aivan toisella tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. Valitettavasti näkyvä muutos ei tapahdu ilmaiseksi, eikä ihan hetkessä.

Pienillä resursseilla, mutta suurella halulla tehty museotyö on onneksi kantanut hedelmää. Lapset ja lapsiperheet antavat museoiden palveluista yleensä huomattavan positiivista kävijäpalautetta. Mitä useammin lapset museoissa käyvät, sitä paremmaksi heidän kokemuksensa tutkimusten mukaan muodostuvat. Merkittävää on, että koulut ja museot tekevät arvokasta yhteistyötä: joka vuosi lähes puoli miljoonaa koululaista vierailee Suomen museoissa.

Lapsiin vetoaa usein toiminnallisuus, mutta mieleenpainuva elämys - sekä lapselle että aikuiselle - voi esimerkiksi taidemuseossa olla pelkkä teoksen katsominen, siitä jutteleminen ja sen äärelle rauhoittuminen. Museoita myös sitovat lakisääteiset tehtävät yhteiskunnan muistiorganisaatioina. Kokoelmia pitää kohdella hellästi vaalien, tuleville sukupolville säilyttäen.

Museoissa ei pelätä lapsia, mutta joissakin näyttelyissä lapset saattavat pelätä. Esimerkiksi Tampereen Vapriikissa olevan suositun, sisällissodasta kertovan näyttelyn (1918) suositusikäraja on sen vuoksi 13 vuotta.

Riemunkiljahduksista päätellen on varmaa, että Suomesta löytyy paljon upeita, huolella ja mielikuvituksella rakennettuja näyttelyitä, joissa erityisesti lapsille suunnattua sisältöä ja toiminnallisuutta riittää. Ne tarjoavat perheille ainutlaatuisen mahdollisuuden saada yhteisiä, sivistäviä, positiivisia elämyksiä.

Seppo Honkanen

Kirjoittaja on Suomen museoliiton viestintäpäällikkö

EDIT: Virheellinen tieto korjattu. Vapriikin näyttelyssä suositusikäraja on 13 vuotta, vaikka intouduimme ensin väittämään ikärajaksi peräti 18 vuotta.