Miten houkutella venäläisiä?

Pääsihteeri Kimmo Levä kirjoittaa Venäjän tuntijoiden antamista vinkeistä

Suomessa ei taida olla matkailuorganisaatiota tai museota, joka ei pitäisi venäläisiä eräänä potentiaalisimmista asiakasryhmistä. Oikeassa kaikki ovat.

Pääsin jokin aika sitten EMMA:an kuuntelemaan erinomaisten Venäjän tuntijoiden, Anne Sidorovan ja Leena Liskin, näkemyksiä siitä, mitä museoiden pitäisi nyt tehdä. 

Sidorova ja Liski totesivat venäläismatkailijoiden olevan erityisesti museoille hieno mahdollisuus. Venäläiset on kulttuuriystävällinen kansa. He pitävät kulttuurin tuntemusta yhtenä keskeisimmistä kansalaisosaamisen mittareista. Venäläiset ovat myös tottuneita museoiden käyttäjiä tai kuten he totesivat: Museot ovat venäläisille luonteva vapaa-ajan viettomuoto. 

Museoiden menestystä venäläiskohderyhmässä lähitulevaisuudessa vahvistaa se, että naapurimaamme keskiluokka kasvaa nopeasti. Entistä useammalla on taloudelliset mahdollisuudet matkailuun. Uusi keskiluokka ei ole lähtökohtaisesti ostosmatkailijoita, vaan he etsivät elämyksiä. 

Parhaiten venäläistä kohderyhmää houkuttavat aiheet, jotka edes viitteellisesti liittyvät venäläisten hyvin tuntemaan omaan historiaan tai kulttuuriin. Luontevia aiheita ovat esimerkiksi sellaiset, jotka liittyvät autonomian aikaan tai toiseen maailmansotaan. 

Näkemyksen vahvisti myös suurlähettiläs Heikki Talvitie. Hän kertoi, että autonomian aika kiinnostaa venäläisiä erityisesti siksi, että siltä ajalta olevia materiaaleja on Venäjällä säilynyt suhteellisen vähän. Lisäksi Talvitie kertoi, että kiinnostus kansalliseen ikoniimme C.G.E. Mannerheimiin on lisääntynyt vahvasti.

Sidorova ja Liski antoivat EMMA:n tilaisuudessa käytännön vihjeitä, mitä museoiden pitäisi tehdä venäläisten houkuttamiseksi:

• 1) Laittakaa perustiedot (aukioloajat, lippujen hinnat) venäjäksi museoiden sivuille.
  
• 2) Rekrytoikaa venäjänkielisiä osa-aikaoppaita, joita voi kouluttaa Suomessa asuvista venäläisistä. He ovat tottuneet kotimaassaan tähän käytäntöön. Osa tekee hommaa myös vapaaehtoistyönä.
  
• 3) Huomioikaa palvelutarjonnassanne ja viestinnässänne venäläinen ”lomakalenteri”: esimerkiksi koulujen lomat, naistenpäivän loma, vapun ajan loma, uuden vuoden loma. Venäjänkielisiä palveluja ei välttämättä tarvitse olla ympärivuotisesti tarjolla.
  
• 4) Huolehtikaa, että kaupungissanne, tai alueellanne asuvat venäläiset tietävät palveluistanne. Usein venäläiset hankkivat ensimmäisenä tietoa soittamalla kaverille. Sen jälkeen on tapana mennä someen esimerkiksi Vontakte- tai Facebook-sivuille kyselemään tietoa. Vasta kolmantena listalla ovat tavalliset internet-sivut.
  
• 5) Lisätkää Suomessa asuvien venäläisten tietämystä museotarjonnasta esimerkiksi koululaisvierailujen avulla, kutsumalla venäläisiä yhdistysaktiiveja näyttelyjen avajaisiin, tai tehkää suoramarkkinointia venäjänkielisiin koteihin (osoitetiedot saatavissa). 

Venäläisten löytäminen asiakkaiksi ei ole siis mitään rakettitiedettä, tai edellytä valtavia markkinointikampanjoita. Tehkää tänään päätös toteuttaa edes yksi yllämainituista vihjeistä. Työ sataa varmasti laariin. 

Kertokaa myös ehtiessänne lisää hyviä käytännön vihjeitä kommenttikenttään. Miten olette saaneet venäläisia houkuteltua museoonne? Millaisia toimenpiteitä olette suunnitelleet toteuttavanne? 

Spasiba!

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri.
Hänet löytää Twitteristä tunnuksella @KimmoLev