Naapurimaassamme Ruotsissa on museomatkailijoita, miksi ei siis olisi meilläkin. Ruotsin museoliiton (Riksförbundet Sveriges museer) sivustolla käytetään termiä museiturist. Sillä tarkoitetaan matkailijaa, joka tulee Ruotsiin ensisijaisesti vieraillakseen jossakin ruotsalaisessa museossa (http://www.sverigesmuseer.se/nyheter/2013/05/utlandska-turister-en-guldgruva-for-sveriges-museer/). Ruotsissa näitä matkailijoita on artikkelissa esitetyn arvion mukaan 376 000 – 1000000. Määrä on Ruotsissakin vasta arvio, mutta tarkoittaa 15-45 % kaikista museokävijöistä.
Jäin pohtimaan, voitaisiinko Suomeen tulevista
kulttuurimatkailijoista erottaa arvio museomatkailijoiden tai museoturistien lukumäärästä.
Kuinka moni tulee Suomeen juuri tietyn museon vuoksi? Museossa
vieraillessaan he tuovat samalla mukanaan taloudellisen vaikutuksen muille
aloille esimerkiksi hotelleille, kulkuvälineille ja yrityksille.
Museilu on in!
Näin museilu-sanan kesällä pikaisesti televisiossa.
Sitä käytettiin ymmärtääkseni hotelliketjun
mainoksessa, jossa lueteltiin syitä lähteä kotimaan kaupunkilomalle. Mainoksessa
oli useita toimintoja ilmaistu samalla tavalla lu-päätteellä, esimerkiksi ”Shoppailu
on in”. Kokeilin museilu-sanaa hakukoneella. Yksi linkki meni mainossivulle, jossa sanaa käytettiin kuvitellun nuoren kielessä. Jos saisimme museilun yhtä
muodikkaaksi asiaksi nuorten keskuudessa kuin shoppailu, niin miljoona uutta
kävijää museoissa ei olisi mikään
ongelma. Museilu on varmasti jo joillekin matkailijoille syy lähteä matkalle.
Vakavasti
Edellä mainitut ajatukset
kumpuavat kulttuurimatkailun määritelmästä, jota käytetään tällä hetkellä sekä
työ- ja elinkeinoministeriössä että opetus- ja kulttuuriministeriössä. Heidän esitteissään kirjoitetaan:
Kulttuurimatkailussa
tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille
liiketaloudellisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus
tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin.
Näin vahvistetaan ihmisen identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden
kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat
kaikki ihmisen aikaansaama ja historian muokkaama:
historia, kulttuurimaisemat,
rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen
taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet,
elämäntyyli, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa,
teknologiassa ja elinkeinoissa.
Määritelmässä on ehkä tarkistamisen varaa
erityisesti museomatkailun näkökulmasta. Mitä mieltä olet? Tule mukaan keskutelemaan!
Leena Tornberg
Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Suomen museoliiton Museot kulttuurimatkailun
kärkeen -hankkeessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti