Viikko sitten alkoi Museoliiton museologian perusopintojen Verso
2 -kurssi. Innostusta oli ilmassa, aivan kuten muillakin koulua ja opiskelua
aloittavilla syksyisin. Eri puolilta Suomea saapuneet opiskelijat
työskentelevät monenlaisissa museoammateissa ja haluavat kehittää itseään ja
osaamistaan lisää. Heistä suurin osa viettänyt jo viime kevään museologian
parissa. Nyt nämä aikuisopiskelijat suorittavat museologian perusopinnot
loppuun töiden ohella jouluun mennessä.
Museologia on suosittu
oppiaine yliopistoissa. Museoammatissa ja Museoliiton jäsenmuseoissa jo
toimiville vaihtoehtona on opiskella museologian perusopinnot (25 opintopistettä)
Museoliiton toteuttamalla monimuotokurssilla vuoden aikana. Opinnoista on hyötyä, sillä museoasetus edellyttää museologian perusopintoja museonjohtajiksi hakeutuvilta.
Elokuussa tutustuin brasilialaiseen museologian opiskeluun
osallistuessani Rio de Janeirossa järjestettyyn kansainvälisen
museoneuvoston (ICOM) yleiskokoukseen. Museologian opetuksella ja opiskelulla
on pitkät perinteet Brasiliassa ja laki edellyttää museoammattilaisilta
koulutusta, johon sisältyy myös museologiaa. Nykyisin yliopistot tarjoavat useita
museologian ohjelmia tutkinnon suorittaneille ja museologiasta on mahdollista
suorittaa myös maisterin tai tohtorin tutkinto. Museologian kurssien sisällöstä
ja koordinoinnista vastaa museologian kouluttajien ja professorien verkosto.
Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on havaittu tulokselliseksi
pienemmissä ja suuremmissa ympyröissä. Brasilialaiset tekevät yhteistyötä
intialaisten museoammattilaisten kanssa esimerkiksi jälkikolonialistisen
museologian kysymyksissä.
Toimivaa yhteistyötä ja yhteistyöhalukkuutta on tarvittu myös British Museumin ja intialaisten museoalan toimijoiden kuuden viikon koulutuksen toteuttamisessa. Ensimmäiset kaksi viikkoa opiskellaan New Delhissä, kaksi viikkoa Britanniassa ja viimeiset kaksi viikkoa jälleen Intiassa. Intialaiskollegat pitävät brittiläistä ja amerikkalaista museologian koulutusta hyvänä, vaikka museoalan toimintaympäristö ja tilanne eroavat huomattavasti intialaisesta. Intialaisille museoammattilaisille tarkoitetussa koulutuksessa onkin korostettu erityisesti kansallisen museoalan toimintaympäristön merkitystä koulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Intialaisilla kollegoilla oli hyviä kokemuksia jaettavaksi yhteistyöstä British Museumin kanssa ja toiveena on jatkaa koulutusta edelleen.
Toimivaa yhteistyötä ja yhteistyöhalukkuutta on tarvittu myös British Museumin ja intialaisten museoalan toimijoiden kuuden viikon koulutuksen toteuttamisessa. Ensimmäiset kaksi viikkoa opiskellaan New Delhissä, kaksi viikkoa Britanniassa ja viimeiset kaksi viikkoa jälleen Intiassa. Intialaiskollegat pitävät brittiläistä ja amerikkalaista museologian koulutusta hyvänä, vaikka museoalan toimintaympäristö ja tilanne eroavat huomattavasti intialaisesta. Intialaisille museoammattilaisille tarkoitetussa koulutuksessa onkin korostettu erityisesti kansallisen museoalan toimintaympäristön merkitystä koulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Intialaisilla kollegoilla oli hyviä kokemuksia jaettavaksi yhteistyöstä British Museumin kanssa ja toiveena on jatkaa koulutusta edelleen.
Intialais-brittiläisen yhteistyökoulutuksen pedagoginen
malli voisi olla kokeilun arvoinen myös meillä. Suomalaisen koulutuksen ja kansainvälisen
näkökulman yhdistämistä on kokeiltu myös museologian opiskelussa. Esimerkkinä
voisivat olla vaikka ne tyytyväiset museoammattilaiset, jotka ovat suorittaneet
museologian perusopintoihin sisältyvän lyhyen harjoittelun ulkomaisessa
museossa.
Leena Tokila
Kirjoittaja on Suomen museoliiton koulutuspäällikkö
PS. Museologiasta löytyy lisätietoa esimerkiksi Jyväskylän
yliopiston sivuilta: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/museologia/esittely
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti