maanantai 7. toukokuuta 2012

Osaajia hallituksiin

Museoiden hallituksiin saatetaan valita jäsenet kohteliaisuudesta tai vähiten hommaa vastustavien joukosta. Hallituksiin tarvitaankin uutta osaamista, huomauttaa Kimmo Levä.

Yritysten ja yhteisöjen hallitustyöskentely on ollut viime viikkoina keskustelun kohteena. Finnairin hallitus meni uusiksi, kun yhtiön toimitusjohtaja Mika Vehviläisen asunnon myynti ja takaisinvuokraus näyttäytyi hyvävelisuhmurointina. Viimeksi julkisesti hallitus meni uusiksi Varsinais-Suomen liitossa, kun Ilkka Kanerva erosi puheenjohtajan paikalta lahjusepäilyjen vuoksi. Hallitukselta oli Kanervan vuoksi mennyt luottamus ja samalla toimintakyky.

Ministeri Heidi Hautala totesi Finnairin uutta hallitusta perustaessaan, että uudelta hallitukselta odotetaan aikaisempaa laveampaa yhteiskunnallista näkemystä. Samoihin aikoihin Finanssivalvonnan (Fiva) johtaja Anneli Tuominen huomautti viitaten osin Finnair-rypyn toiseen osapuoleen, että eläkevakuutusyhtiöiden hallituksia pitää uudistaa. Hän totesi antamassaan televisiohaastattelussa, että näiden yhtiöiden hallituksessa pitäisi ainakin puolet olla sijoittamisen osaajia, mikä Tuomisen mukaan on edellytys työeläkevarojemme turvalliselle hoidolle

Henkivakuutusyhtiö Mandatumin uusimmassa Life-lehdessä Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö peräsi hallitukselta sitoutumista, osaamista ja aikaa perehtyä hallinnoimansa yhteisön asioihin. ”Hallitukseen pääsemiseksi ei riitä, että on hyvä tyyppi. Pitää oikeasti tietää asioista ja olla aikaa paneutua yhtiöön ja kokousmateriaaleihin”, hän totesi. Samassa lehdessä vuorineuvos Jorma Eloranta nosti hallituksen ensisijaiseksi tehtäväksi strategian toteuttamisen.

Museoissa ei toistaiseksi ole ollut näkyviä hallitusremontteja, mutta keskusteluun hallitusten rakenteesta on meilläkin aihetta. Museoiden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Tarvitsemme uutta osaamista. Toiminnaltamme odotetaan mitattavaa tuloksellisuutta kulttuurisektorin lisäksi entistä enemmän elinkeino-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspuolen tehtävissä. Toimintaympäristömme on myös entistä kansainvälisempi.

Museoiden hallituksia tai niiden roolissa olevia johto- ja lautakuntia ei valita osaamistarvekartoituksen perusteella. Huonoimmillaan hallitukseen valitaan kohteliaisuudesta tai vähiten hommaa vastustava. Yleisin tapa on valita hallitusjäsen edustamaan puolueen tai jonkin museon taustalla olevan yhteisön näkemyksiä tai intressejä. Yleistäen voisi sanoa, että museoiden hallitukset täyttävät ministeri Hautalan peräänkuuluttaman yhteiskunnallisen keskustelun kriteerit, mutta museobusineksen osaajat ja strategioihin keskittyvät hallituksen jäsenet ovat vähemmistössä, jos niitä on ollenkaan.

Hallitusammattilaisten yhdistyksessä ei oletettavasti ole ainoatakaan museoihin keskittynyttä ammattilaista. Kysynnän ja tarjonnan laki toteutuu. Edustuksellisuutta ja valvontaa korostavissa museoiden hallinnoissa on harvemmin nähty tarvetta pelkästään osaamiseen ja museon etuun perustuvaan hallitusjäsenvalintaan. Tarjonnan tappaa se, että hallitusammattilaiset eivät tee työtä pullakaffee- ja avajaiskutsupalkalla.

Museon johtamisen kannalta nykyinen tilanne ei ole hyvä. Olen kannattamassa Fivan johtajan Anneli Tuomisen näkemystä siitä, että myös museoiden hallituksissa pitää puolet olla substanssiosaajia. Oletettavasti tämä tavoite ei toteudu, jos museoiden omistajat ja muut taustavoimat valitsevat hallitusjäsenet joukoistaan. Ulkopuolista ammattiapua tarvitaan.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti