 |
| Viestintä ei aina osu kymppiin. Kuva: Plugi |
Osmo A. Wiion (viestinnän professori emeritus, toimittaja ja entinen kansanedustaja) kerrotaan todenneen, että viestintä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Kuluneen viikon aikana museot ovat toteuttaneet tätä sääntöä onnistuneesti, ainakin jos mittarina käytetään Helsingin Sanomia.
Tiistain (16.5.) Helsingin Sanomat julkaisi Kesä-liitteen, jossa listattiin kesän 366 parasta tapahtumaa. Kesän 20 kiinnostavinta näyttelyä oli valinnut kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja. Näistä museoissa järjestettyjä näyttelyjä oli kaksi. Sunnuntain (20.5.) Helsingin Sanomien mielipideosastolla espoolainen Tiina Ruohonen ihmetteli, ettei ollut kuullutkaan Kansainvälisestä museopäivästä ennen kuin sattumalta törmäsi Kansallismuseossa ilmaiseen sisäänpääsyyn merkkipäivän kunniaksi.
Museotilaston mukaan Suomen 155 ammatillista museo-organisaatiota ylläpitää 330 museokohdetta. Museoliiton näyttelykalenterista löytyy tällä hetkellä yli 400 näyttelyä, joista uusia kesäkaudelle on avattu tai avataan ainakin 100. Miten on mahdollista, että Halmetoja ei nosta näistä enempää kuin kaksi Helsingin Sanomien suosikkien joukkoon?
Kansainvälistä museopäivääkin on Suomessa vietetty jo 35 vuotta ja sillä on vakiintunut asema usean museon ohjelmakalenterissa. Ainakin googlettaminen antaa sen vaikutelman, että useammat museot viettivät kuin olivat viettämättä sitä tänäkin vuonna.
Viestinnän epäonnistuminen johtuu joko lähettäjästä tai vastaanottajasta. Lähettäjän yleisin töppäys on, ettei lähetä viestiä ollenkaan. Vastaanottajan osalta ongelma on, että pääosa keskeisimmän kiinnostuksen reuna-alueilla olevista viesteistä jää lukematta, kuuntelematta tai katsomatta.
Vaikka vikaa on sekä sysissä että sepissä, museoviestinnän onnistumisessa vastuu on museoilla. Meidän on otettava viestintä mukaan kaikkeen toimintaamme. Nyt työ saattaa tuottaa aikaisempaa parempaa tulostakin. Sosiaalisen median merkityksen kasvu sataa suoraan laariimme, sillä onhan sisältöjen tuottaminen keskeisintä osaamistamme. Ilman resursointia tämäkään media ei toimi, mutta mediatilakustannukset ovat perinteisiä välineitä huomattavasti vähäisemmät.
Sosiaalisen median panostuksissa mobiilisovellukset ovat hyvä kohde, ainakin jos uskoo Googlen Euroopan mobiili- ja sosiaalisen median mainonnan strategiajohtajaa Ian Carringtonia. Hän esitteli uusimmassa Markkinointi ja mainonta -lehdessä tilastoa, jonka mukaan jo 64 % sosiaalisen median käytöstä tapahtuu mobiililaitteilla ja 50 % karttahauista tehdään mobiililaitteiden kautta.
Otetaan viestinnän onnistuminen omiin käsiimme ja aloitetaan heti. Jos haluat museoviestinnän onnistumista, hyvänä testinä Sinulle toimii se, välitätkö linkin museoiden näyttelykalenterin Facebook-sovelluksesta (http://www.facebook.com/nayttelykalenteri) tai Museo-lehden kesänäyttelykoosteesta (http://data.axmag.com/data/201205/U40384_F91344/index.html) eteenpäin tänään. Jos jätät nämä huomiseen, sitä ei koskaan tule. Minä aloitan päiväni, lähettämällä näyttelykalenteritiedot Veikko Halmetojalle.
Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
Paitsi että viestintä pitäisi ottaa mukaan kaikkeen museoiden omaan toimintaan, se olisi hyvä kytkeä myös yleisöjenne toimintaan: museoissa on aina osallistettu, nyt se pitää vaan viedä entistä pidemmälle! Yllyttäkää yleisöänne!
VastaaPoistaMahdollisuuksiahan on monia, asiakkaisiin kytkeytymiseen saa käyttää kaikki välineet. Viimeksi tänään bongasin innoittavan jutun Walesista: The Monmouthpedia Project.
Minä näin osallistuvana yleisön jäsenenä haluan museoille onnistumisia, ja sosiaalisen median kouluttajana toki toivon niitä onnistumisia etenkin siellä missä yleisö on ;)
Osallistuminen ja vuorovaikutus on todellakin tätä ja erityisesti huomista päivää. Onnistuneista hankeista ja hyvistä toimntamalleista olisi nyt tarve.
PoistaMuseoiden toiminnoista, esimerkiksi näyttelyistä, on nykyisin kiitettävästi informaatiota sekä sanoma- että aikakauslehdissä, verkossa,
VastaaPoistaradiossa ja televisiossa. Jos kulttuuritoimittaja laatii vielä oman ruutunsa, niin kohde muistetaan useita päiviä. Tosiasia vain on, että ihmisten ajankäytöstä kilpailee kanssamme niin moni muukin - väestöpohjamme on vähäinen. Ei siitä voi repiä suuria kävijämääriä! Vain taidenäyttelyt ovat olleet poikkeus, silloin tulokseen on päästy suurella tukijan rahalla ja kokosivumainoksilla. Yksi poikkeus on vuosikymmenten takaa: Kemijoki uhkasi tulvia Arctikumiin. Silloin tieto tuosta arktisesta keskuksesta levisi kaikkialle ja kävijämäärät nousivat.