Strategisen kumppanuuden johtaja Marsha Semmel (Institute of Museum and Libary Services, USA) näkee meneillään olevan teknologisen muutoksen ja siihen liittyvän ihmisten verkottumisen muuttavan ratkaisevasti museoiden toimintaa. 1900- ja 2000-lukujen museot ovat hänen mielestään yksiselitteisesti erilaisia. Keskeisimmiksi eroiksi hän nostaa:
- Sisältökeskeinen
- Pääosin aineelliset kokoelmat
- Yksisuuntainen
- Fokus esittämisessä ja esille panossa
- Toimii itsenäisesti
- Sijoittunut yhteisöönsä
- Oppiminen oletettua ja ehdotonta
- Yleisö- ja sisältökeskeinen
- Aineellisen ja aineettomat kokoelmat
- Monisuuntainen
- Fokus yleisön osallistuttamisessa ja elämyksissä
- Toimii yhteistyössä
- Sulautunut yhteisöönsä
- Oppiminen lopputuloksena
Australian museon teknologiajohtaja Lynda Kelly on Semmelin kanssa samaa mieltä siitä, että meneillään oleva teknologinen muutos muuttaa ja pitääkin muuttaa museoiden tapaa toimia. Hän toteaa, että muutos on kuitenkin enemmän psykologinen kuin teknologinen. Meidän pitää oppia ajattelemaan erilaisella tavalla ja sen myötä myös toimimaan uudella tavalla.
- kaikki julkaisut verkkoon
- markkinoinnin korostaminen
- jäsenyydet rakenteiden tilalle
- toiminnan digitalisointi
- läpi koko organisaation
- ajatella ensisijaisesti mobiiliratkaisuja (kyseenalaistaa kotisivujen tärkeys)
- siirtyä staattisista kuvista liikkuviin
- tietoperusteiset päätökset
- toimia muutoksen sissinä
Seuraava 11.12.2012 julkaistava museotulevaisuussarjan kirjoitus peräänkuuluttaa valintojen tekemisen tärkeyttä otsikolla Valitsevilla museoilla ei ole valitettava tulevaisuus.
Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti