Museotulevaisuus 1: Sama kaiku on askelten

Kimmo Levän kirjoitus aloittaa kahdeksanosaisen sarjan, jossa käsitellään museoiden tulevaisuutta kahden kansainvälisen konferenssin herättämien ajatusten pohjalta.

Osallistuin marraskuussa kahteen seminaariin, jossa pääteemana oli museoiden tulevaisuus. Euroopan museoliittojen (NEMO) kokouksessa osallistujat olivat Euroopan maista ja ICOM:in INTERCOM-komitean ympäri maapalloa, toisin painottuen Australian, Oseanian ja Aasian maihin. Huojentavaa tai huolestuttavaa on, että museoala keskustelee samoista asioista kaikkialla.

Näitä ovat:

• budjetin tiukennukset ja leikkaukset     
• digitointi 
• verkottuminen ja osallistaminen sosiaalisen median kautta  
• ikääntyminen   
• kokoelmien nopea karttuminen
• luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos
• museoiden uudet tehtävät yhteisöissään (mm. sosiaaliset tehtävät)
• museot oppimisympäristöinä 
• arvon tuottaminen
• alkuperäiskansojen oikeudet

Talouskysymyksissä eri linjoilla tuntuvat olevan vain Norja, Intia ja Kiina, joissa museoiden budjetit ovat kasvamaan päin. Suomalaisissa museoissa ei puolestaan keskustella samalla tavalla luonnonkatastrofeista tai alkuperäiskansojen oikeuksista kuin Australiassa ja Oseanian maissa. Näiden kahden konferenssin perusteella tuntuu hieman yllättävältä, että ainoastaan Suomessa
tekijänoikeuskysymykset tuntuvat olevan tulevaisuuden pohdinnoissa kärkiaiheiden joukossa.

Alle on listattu tajunnanvirtatekniikalla koottuja muutamia keskeisiä lainauksia seminaariluennoista ilman lähdemainintaa:

• Museot ovat muuttuneet katalysaattoreiksi katsoa asioita uudesta näkökulmasta.   
• Hyödyntämättä olevat kokoelmat ovat hyödyttömiä.
• Kulttuurin siirtyminen sukupolvelta toiselle on uskomaton voima – kaikki dokumentit menneestä sisältävät energiaa.
• Museoiden tehtävä on ylläpitää yhteisönsä ylpeyttä.
• Kuljetamme kulttuuria mukanamme, mutta voimme päättää, mitä osaa siitä.
• Museoiden on vaihdettava näkökulmaansa kokoelmiin – omistajanäkökulma on vaihdettava hallinnoijanäkökulmaan.
• Chindiaan (China, India) syntyy lähivuosina erittäin suuri keskiluokka, jolla on tarpeeksi rahaa matkustamiseen ja he tulevat olemaan museoiden keskeisiä asiakkaita.
• Meidän on katsottava muutama vuosi eteenpäin selvittääksemme, mitä meidän pitäisi tehdä ensi viikolla.
• Singaporen kansallismuseon kokoelmien digitointiaste ja saavutettavuus internetin kautta on 100% (http://www.nhb.gov.sg/NHBPortal/).
• Objektiivinen tai puolueeton museo on mahdottomuus.
• Työkalut, joilla viiden vuoden päästä teet töitä, ei ole vielä keksittykään. Nyt pitää valmistautua investoimaan 3D-tulostimiin.
• Ihmiset kertovat parhaat tarinat joko kasvokkain tai videon välityksellä (ks. http://themuseumofthefuture.com/).
• Sanaa ”museo” haettiin lokakuussa 2012 mobiililaitteilla maailmanlaajuistesti yli 4 miljoonaa kertaa.
• On tärkeämpää kirjoittaa strategiaan, mitä saat valmiiksi kuin mitä aloitat.
• Kävijät tulevat museoihin taskuissaan enemmän teknologiaa kuin koko museossa on.

Museotulevaisuuden ensimmäinen kysymys on: "Mikä tai mitkä toimintaympäristömme muutokset meidän pitäisi ottaa erityisen vakavasti?".

Seuraava museotulevaisuuskirjoitus ilmestyy 7.12. Aiheena on 1900- ja 2000-lukujen museot. Tule mukaan keskustelemaan!

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto