Euroopan museoliitot pohtivat digitaalisuutta

Nicolae Ceausescun rakennuttamassa Kansojen talossa Romaniassa kokeillaan uutta ansaintalogiikkaa. Kuva: Kimmo Levä/SML

Kimmo Levä kertoo kuulumiset NEMO:n vuosittaisesta konferenssista Romaniasta, jossa tutustuttiin paikallisiin museokysymyksiin. Lisäksi asialistalla oli museoiden digitalisoituminen, tiedon luotettavuus ja eurooppalaiset rahoituskanavat.

Euroopan museoliittojen verkoston, NEMO:n (www.ne-mo.org), vuosittainen konferenssi pidettiin Romanian pääkaupungissa Bukarestissa 1.-3.11.2013. Konferenssilla oli kaksi pääteemaa: ”Museums in a digital world” ja ”The Museums’ component of citizenship”. Näiden lisäksi konferenssissa käsiteltiin Euroopan unionin Luova Eurooppa –ohjelmakauden museoille tarjoamia mahdollisuuksia sekä Romanian museoiden tilannetta.

Romanian ongelmana taloudelliset ja poliittiset murrokset

Romanian museoiden tilanteesta alusti maan ICOMin puheenjohtaja ja kansallisen talonpoikaismuseon johtaja Virgil Stefan Nitulescu. Hän arvioi Romaniassa olevan 500-700 museota. Tarkkaa lukua hän ei pystynyt sanomaan, koska arviointia vaikeuttaa museomääritelmän vakiintumattomuus. Kokonaisuudessaan hän totesi museoiden määrän olevan kaupungeissa hyvällä tasolla, mutta maaseudulla museoita on liian vähän. Keskimääräinen museo on melko pieni ja vuosibudjetti noin 400 000 euroa.

Museoissa on noin 30 miljoonan objektin kokoelmat. Kokoelmien luettelointitilanne on hyvä, mutta säilytysolosuhteet heikot. Tämän on aiheuttanut osaltaan sodanjälkeinen kommunistivallan aika ja toisaalta nykyhetken taloudelliseen tilanne. Kommunistien tultua valtaan museoita perustettiin paljon yksityisiltä kansallistettuihin rakennuksiin. Ongelma on ja on ollut, että näitä rakennuksia ei luonnollisestikaan ole tehty museokäyttöön ja niiden tarjoamat säilytys- ja näyttelyolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset.

Erityinen ongelma syntyi vuoden 1989 vallankumouksen jälkeen, kun moni kansallistettu rakennus palautettiin alkuperäiselle omistajalleen. Joukossa oli museoita, joista omistajavaihdoksen yhteydessä kokoelmat sananmukaisesti siirrettiin kadulle. Seurauksena oli huomattava kokoelmien hävikki, mutta myös kokoelmien omistajuuden ongelmat lisääntyivät. Nykyinen heikko taloustilanne ei mahdollista uusia museorakennuksia.

Maan pitkäaikaiset talousongelmat ovat vaikuttaneet siihen, että museoiden työntekijämäärä on laskussa, vaikka tarve olisi päinvastainen. Erityisesti museopedagogian ja näyttelyrakentamisen osaajia tarvittaisiin lisää.

Museokävijöitä 20 miljoonan asukkaan Romaniassa noin yhdeksän miljoonaa. Tämä on Nitulescun mukaan liian vähän. Tilanteeseen on syynä museoiden huono imago, joka juontaa ajasta, jolloin museovierailut olivat pakollisia. Museot viestivät ja markkinoivat myös liian vähän. Lisäksi talouskriisit ovat vähentäneet kävijöitä. Erityisen heikko vuosi oli 2010, jolloin julkisella sektorilla palkkoja leikattiin 25 % ja jopa edullinen museolippu alkoi tuntua kalliilta.

Digitaalisuus ei ole projekti

Englantilaisen Collections Trustin toimitusjohtaja Nick Poole totesi ytimekkäästi, että konferenssin teeman nimi on vanhahtava tai vähintäänkin harhaanjohtava. Ei ole olemassa digitaalista maailmaa ja muuta maailmaa. On vain yksi moderni maailma. Samaan hengenvetoon hän totesi turhanpäiväiseksi erilliset digitointistrategiat. On olemassa vain museoiden strategiat, jossa digitaalisuus on osana kaikkea toimintaa. Vaihtoehtoja valita modernin ja vähemmän modernin maailman väliltä museoilla ei juurikaan ole, sillä niiden käyttäjät ovat joka tapauksessa jo siirtyneet digitaalisuuteen rakentuvien palvelujen ja viestimien käyttäjäksi.

Modernin maailman hän näki avaavan museoille ennen muuta mahdollisuuksia. Ensisijaisena mahdollisuutena avautuu se, että maailmassa luotettavat toimijat vähenevät huomattavalla nopeudella. Museoihin voi luottaa ja tästä brändistä meidän on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Luotettavuus vähenee erityisesti digitaaliseen maailmaan kiinteästi liittyvän tiedon kohdalla. Wikipedian ja muiden hakukoneiden antaman tiedon luotettavuuden taso on heikkoa verrattuna aikaisemman manuaalisen maailman tietoon, jossa Encyclopedia Britannica ja muut tietosanakirjat olivat keskeinen lähde.

Wikipediaa ei kuitenkaan pidä nähdä museoiden kilpailijana tai uhkana vaan mahdollisuutena ja kumppanina, totesi saksalainen iRights.Law –yhtiön lakimies Paul Klimpel. Hänen mukaansa museot eivät koskaan tule pärjäämään Wikipedialle googleosumissa. Haetaanpa mitä tahansa tietoa,  ainakin ensimmäisellä sivulla esiteltävät lähteet ovat Wikipediasta. Ainakin minulle oli uusi tieto se, että useimmiten tiedon koskiessa museoiden edustamaa alaa Wikipediatiedossa on ensimmäisten joukossa linkki museoon tai museoihin. ”Kaikki tiet lopulta vievät kuitenkin museoon”, totesi Klimpel.

Museoiden brändin ja sen säilyttämisen tärkeyttä korosti Nick Poolen tapaan amerikkalaisen Museum Computer Networkin johtaja Charlotte Sexton. Uuteen maailmaan ja uuteen tekemiseen pitää aina siirtyä sisältö ja kohderyhmä edellä. ”Aloita aina asiakkaasta ja asiakaskokemuksesta, älä teknologiasta”, ”Päätä pitkän tähtäimen tavoitteesi, ja mikä on mobiilin rooli siinä – rooli voi myös olla, että roolia ei ole”, hän opasti.

Jos ei jo aikaisemmin, niin viimeistään nyt on selvää, että digitalisaatioon liittyvät työtavat ja keinot eivöt ole määräaikainen projekti. Museoiden on tarjottava tasapuoliset palvelut perinteisen rakennuskäyttöliittymän, internetin ja mobiililaitteiden kautta tuleville asiakkaille.

Ongelmaksi tulee luonnollisesti resursointi. Jos emme onnistu lisäämään työ- ja raharesurssejamme, meidän on luovuttava jostain aikaisemmasta mahdollistaaksemme uudemman. Esitin omassa puheenvuorossani, että yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa on myös mietittävä, onko kaikissa tapauksissa museoiden näyttelyrakennukset tarpeellisia. Museo voi tarjota näyttelyelämyksiä ohjaamalla kävijöitä esimerkiksi mobiililaitteella historiallisille paikoille tai julkisissa tiloissa olevan taiteen äärelle. Saamani palautteen perusteella tämä vaihtoehto tuntuu kuitenkin olevan vielä vaikeasti hyväksyttävissä.

Museot osana uudenlaista eurooppalaista keskustelua

”Ei ole olemassa eurooppalaista kulttuuria, on olemassa vain eurooppalainen perinne”, totesi European Museum Academyn johtaja Massimo Negri oman puheensa aluksi. Tämä toteamus nostaa luonnollisesti museot eurooppalaisen arvokeskustelun keskiöön.

Museoiden yhteiskunnallista merkitystä ei kuitenkaan hänen mukaansa pidä ylikorostaa. Museoilta tunnutaan odottavan ja museot tuntuvat ottavan tehtäväkseen kaikkien olemassa olevien sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten ratkaisemisen. Tämä ei luonnollisestikaan ole mahdollista. Museoiden on hoidettava perustehtävänsä eli historian ja kulttuurin tallentaminen sekä esittäminen. Sitä kautta osallistumme aktiivisesti eurooppalaisuudesta käytävään keskusteluun sekä olemme rakentamassa eurooppalaisille kulttuurista taustaa, jolla on merkitystä siihen, kuinka asioita näemme ja tulkitsemme.

Tähän keskusteluun osallistumisessa ei enää riitä se, että tavoittelemme museoihimme vapaata sisäänpääsyä, vaan meidän on käytettävä kaikkia informaatioteknologian kehityksen mukanaan tuomia kanavia ja työkaluja. Keskusteluun osallistumisessa ei myöskään riitä se, että laitamme tietoja esille, vaan meidän on otettava kantaa, esitettävä yllättäviä näkökulmia ja asiayhteyksiä sekä herätettävä kysymyksiä.

Uusia rahoitusmahdollisuuksia

Museoiden uuden roolin ja uusien työkalujen kehittämiseen taloudellista apua on odotettavissa EU:n uuden Luova Eurooppa –ohjelman rahoista. NEMO:n konferenssissa ohjelmaa esitelleen Miora Lujanschin (Head of Romanian Cultural Contact Point) mukaan ohjelma tullaan julkaisemaan marraskuun puolivälissä ja ensimmäiset rahoitushakemukset on oltava valmiina helmikuun loppuun mennessä.

Päätöksiä rahoituksesta saadaan syyskuussa 2014. Ensimmäinen hakukierros on melko nopea ja ne suosivat hänen mukaansa pilottihankkeita. Jos pilotti onnistuu, jatkorahoituksen saaminen on melko todennäköistä. Jos moni pilotti menestyy, toisella hakukierroksella uudet hankkeet lähtevät hiukan jälkijunassa. Joulu- ja tammikuun työohjelmaan kannattaa jo siis tässä vaiheessa varata omien kehitystarpeiden kartoittamiseen, kehitysideoiden tekemiseen ja hankehakemuksen kirjoittamiseen. Muut EU-kumppanimme näyttävät ainakin jo teroittelevan kyniään.

Lopuksi ansaintalogiikkaidea tasoa Ajatusten Tonava. Kongressiohjelmaan kuului tutustuminen Nicolae Ceausescun rakennuttamaan palatsiin. Palatsista, jonka kerrottiin olevan maailman toiseksi suurin rakennus Pentagonin jälkeen, oli tällä hetkellä 80 % valmiina ja siihen se ilmeisesti jääkin muutamiksi vuosiksi. Palatsissa oli valokuvaus kielletty, ellei maksa 35 leitä eli vajaat 9 euroa. Tästäkö lisämyyntivaltti myös Suomen museoihin?

Kimmo Levä

Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri