 |
| Guggenheim Helsinki -museota suunnitellaan Helsingin Etelärantaan. Kuva: Tuomas Uusheimo |
Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä osallistui Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailun julkistustilaisuuteen. Tunnelmat tilaisuuden jälkeen olivat ristiriitaiset.
Guggenheim teki sen taas. Näyttävä arkkitehtuurikilpailun lanseeraus, mediaa ja merkkihenkilöitä paikalla. Tiedotusvälineet täyttyvät sekä toimituksellisesta materiaalista että kansalaismielipiteistä
hankkeen puolesta ja vastaan.
Minäkin olin siellä. Hyvä tarjoilu, hienot tilat ja muut järjestelyt sekä innostavat puheet. Puhujat toistivat yhteen ääneen, että taidemuseohanke on Guggenheim-säätiölle, Helsingin kaupungille, suomalaiselle talouselämälle ja jopa teollisuudelle sekä suomalaisille arkkitehdeille ja arkkitehtuurille erittäin tärkeä.
 |
| Richard Armstrong, Solomon R. Guggenheim museon ja säätiön johtaja Kuva: David Heald |
Minua tilaisuudessa alkoi laulattaa:
”Linnoissa Kreivien häät vietetään on morsiammella kruunattu pää.
Siel viihdyn suon viiniä shamppanjaa vaan, sydän kylmä voi olla kuin jää.
Siks mieluummin maantiellä tanssin, kun metsien humina se soi…”
Se, että en päätynyt mediaan, johtui puhtaasti siitä, että pidin lupaukseni lähiympäristölleni: En laulanut ääneen. Jos haluatte kuulla laulun toisten esittämänä, se onnistuu vaikka seuraavasta linkistä: Linnoissa kreivien.
En voi olla kiusaantumatta tunnelmasta, että hanke on tuntunut ja tuntuu edelleen herrojen puuhastelulta. Sydän tahtoo jäädä kylmäksi sisällön puuttuessa. Tämä realisoituu, kun sen
enempää arkkitehtuurikilpailun julkaisutilaisuuden puhujissa kuin tuomaristossakaan
ei ole taiteilijoita eikä museoita.
Voisi kuvitella, että tarvetta olisi. Ollaan sentään taidemuseota perustamassa. En tunne kovin hyvin
arkkitehtuurikilpailujen logiikkaa, mutta uskoisin, että tulevien käyttäjäviiteryhmän edustajat niihin useimmiten osallistuvat.
On olemassa vain huonoja syitä sille, miksi suomalaiset museo- ja taidealan edustajat ovat jääneet Guggenheim-hankkeessa tanssimaan maantielle ja kuuntelemaan metsien huminaa. Kysynnän osalta huono syy on se, että hankkeen vetäjät eivät näe alan nykyisten toimijoiden kuulemista tarpeellisena, koska he ovat tekemässä uutta ja erilaista. Tarjonnan osalta huono syy on se, että museo- ja taideala on onnistunut antamaan itsestään niin negatiivisen kuvan, että näyttäydymme enemmän energiaa vievänä kuin tuovana resurssina.
Kumpikohan syy on lähempänä totuutta?
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Samasta syystä on Guggenheim-museon toimintaa kritisoitu muuallakin. Elinkeinoelämän tarpeisiin tuotteistettu museokulttuuri ja sen puitteissa esitetty "globaali taide", jonka tarjonta profiloidaan pääasissa ulkomaisten turistien houkuttelemiseksi, saattaa jäädä täysin vieraaksi paikalliselle yleisölle. Kriitiikki on kasvanut erityisesti nepotistisesti hallituissa arabimaissa, joissa massiivisia museohankkeita ja länsimaista taidetta istutetaan konservatiiviseen muslimimaailmaan, jossa länsimainen museoperinne on vieras ilmiö.
VastaaPoistaUlkokohtaisuuteen ja autoritäärisesti johdettuihin museohankkeisiin liittyviä ongelmia analysoi suhteellisen kiinnostavasti esim. kuraattori ja tutkija Charles Merewether HongKongissa järjestetyssä konferenssissa 2009. Esitelmä ladattavissa http://www.aaa.org.hk/shiftingsites/download/Charles_Merewether_eng.pdf . Merewether oli Sydneyn biennaalin kuraattori 2006 ja Abu Dhabin Saadiyat- museoalueen koordinaattori v. 2007-2008, joten hänellä on varsin omakohtainen näköalapaikka kulttuurisiin vastakkainasetteluihin.
Toimittaja Salem Badar analysoi astetta 17.10.2013 kriitisemmin Abu Dhabin, Saudi-Arabian ja Qatarin keskinäistä kilpailua huippukalliiden länsimaisten taideaarteiden ja globaalin brändimuseoiden rakentamishankkeilla. Badarin mukaan länsimaiden taidehankkeiden avulla kilpaillaan kansainvälisestä statuksesta ja hillitään samalla arabikevään tyyppistä demokratisoitumisliikehdintää. Osaltaan alueiden keskinäinen nokittelu länsimaisen taiteen ja museoiden avulla juontuu myös eri islaminuskon lahkojen välisistä valtataistelusta. http://www.yourmiddleeast.com/culture/the-gulf-art-scene-change-in-the-air_18733
Kritiikille on sijaa ja tämänkin perusteella voi päätellä, että jotain tehdään väärin. Suurempi ongelma on, että nyt näyttää olevan liian vähän tietoa ja ideaa siitä, miten tehdä oikein. Meillä pitäisi olla keino, jolla sydän ja brändi yhdistetään. Tarvitsemme sydäntä ja intohimoa taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen, mutta tarvitsemme myös brändiä, että intohimomme tuotos saataisiin tiedoksi ja käyttöön.
VastaaPoistaSydämellä tuotetettu sisältö Guggenheim brändin alla on ehdottomasti parempi kuin sydämellä tuotettu sisältö Kerkko Keskiverron taidemuseossa. Mutta on myös niin, että kannettu vesi kaukomailta ei saa Guggenheim Helsinkiä kukoistamaan.