Museo 2015 –hanke rakentaa yhdessä museoammattilaisten kanssa muistipalatsia, jossa tiedot säilyvät, liikkuvat ja josta ne löytyvät. Tähän rakennustyöhön tarvitaan muun muassa yhtenäisiä luettelointiohjeita, museoiden kokonaisarkkitehtuuria sekä modernia kokoelmahallintajärjestelmää.
Museo 2015 -hankkeen esittely yleisölle on aina yhtä suuri ilo. Kenttä on valppaana! Mitä sieltä on tulossa? Vähään aikaan en ole estradeille päässyt, joten lyhyt tilannekatsaus on paikallaan.
Jo jonkin aikaa olen aloittanut Museo 2015 -esitelmäni muistipalatsivertauksella. Viittaan muistamisen tekniikkaan, jossa sijoitellaan asioita mielikuvatasolla johonkin tuttuun paikkaan, vaikkapa rakennukseen, josta tiedot sitten voi noutaa kulkemalla mielessään tuon tutun muistipalatsin käytävillä. Ajattelen, että me muistiorganisaatiossa rakennamme yhteistä kansallista muistipalatsia, jossa tiedot säilyvät, liikkuvat ja josta ne löytyvät — nyt ja aina. Lisäksi palatsin lukuisten ikkunoiden kautta suomalaiset pääsee käsiksi kaikille yhteisiin sisältöihin. Hankkeellamme on olennainen vastuunsa museoiden osalta tuon muistipalatsin suunnittelu- ja rakennustalkoissa. Miten meillä menee?
Varsin hyvin, ottaen huomioon asioiden haastavuuden, suuret paineet ja aikatauluviiveen, jollaisen olemme valitettavasti joutuneet nielemään. Muistipalatsi rakentuu ja tarkentuu. Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) kokonaisarkkitehtuurityössä olemme mukana selkiyttämässä muistipalatsimme rakenteita, sisältöjä, yhteyksiä ja prosesseja. Pari vuotta sitten julkaistu Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri päivittyy ja laajentuu kunnianhimoisemmalla nimellä "Museoiden kokonaisarkkitehtuuri". Tämä puolestaan liittyy laajempaan KDK:n kokonaisarkkitehtuuriin, jonka päivitykseen myös osallistumme. Hankkeella on edustajat myös kokonaisuuteen kuuluvissa tietoarkkitehtuuri- ja pitkäaikaissäilytysryhmissä. Kaikkien työryhmien tuloksien yhdistyessä kansallisen muistipalatsimme rakenteiden, sisältöjen ja toimintojen pitäisi olla kerrassaan hyvin selvillä. Tämä auttaa kaikkia muistiorganisaatioita muun muassa toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.
Kuinka sisältöjä sitten saadaan sinne palatsiin? Ainakin yhtenäisillä luettelointikäytänteillä. Museoiden luettelointiohje sisältää lukuisia ohjeita, joita noudattamalla saadaan metatietoa, joka menee varmasti oikeaan palatsin komeroonsa, josta se on helposti noudettavissa ja josta se liikkuu ongelmitta organisaatioiden ja järjestelmien välillä. Tämän vuoden aikana päivitämme tuon ohjeen ja käännämme sen myös ruotsiksi. Päivittyneen version saatte käyttöönne kevään aikana ja ruotsinnoksen syksyn aikana. Suosittu luettelointiohje-koulutuskin saa jatkoa. Se toteutetaan syksystä lähtien verkkomuotoisena, näin kaikilla luettelointityötä tekevillä museoammattilaisilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen, maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Tämän vuoden suurin ponnistuksemme, uuden kokoelmahallintajärjestelmän eli zetcom Ltd:n MuseumPlusRIAn pilotointi taas tuottaa meille suomalaisille museoihmisille parhaan mahdollisen työkalun tietojen viemiseksi muistipalatsiin ja niiden hallinnoimiseksi siellä. Se on moderni, maailman suurissa museoissa huippuunsa hioutunut järjestelmä, joka nyt räätälöidään Suomen oloihin sopivaksi. Se pelaa varmasti yhteen luettelointiohjeen ja standardien kanssa sekä varmistaa pitkäaikaissäilytyksen ja parantaa kokoelmien saavutettavuutta myös suuren yleisön suuntaan. Tarvittavat rajapinnat jälkimmäisiin liittyen tulevat sisään rakennettuina. Mutta tämä on se hankkeen osio, jossa olemme joutuneet hyväksymään mainitun viiveen. Pilottiaineistojen parissa meni paljon enemmän aikaa kuin me tai zetcom olimme arvioineet. Muitakin haasteita riittää, ennen kaikkea liittyen Musketti -järjestelmään, jonka moninaiset lonkerot ovat kerrassaan haastavia tiedonsiirron kannalta. Mutta hommia tehdään huolella ja maaliin päästään varmasti, tosin vasta ensi vuoden maaliskuussa. Ja silloinhan homma vasta alkaa, kun uusia suomalaismuseoita ryhdytään ottamaan kansainväliseen MuseumPlusRIA -yhteisöön. Tähän liittyvä suunnittelutyö on tämän vuoden olennaisimpia tehtäviä.
MuseumPlusRIAn pilotoinnin aikataulun hiominen vaati lukuisia post it –lappuja.
Muistipalatsivertauksessani hankkeemme neljättä palikkaa edustavat ne lukuisat ikkunat, joiden kautta suuri yleisö saavuttaa ne loistavat sisällöt, joita museoissamme on. Puhun tietenkin Finna -portaalista, jonka välityksellä aukeavat ikkunat myös kansainväliseen Europeana-portaaliin, jos halutaan. Museo 2015 –hanke tukee museoita kokoelmiensa avaamisessa tällä loistavalla foorumilla ja sekä ylläpitää Museoiden Finna-näkymää. Työskentely Finnan parissa jatkuu koko loppuprojektin ajan, ja tottakai homma toimii sen jälkeenkin KDK:n hyvässä huomassa.
Tulevaisuusnäkökulmia pohdimme jokaisen osiomme kohdalla, koska eihän saa käydä niin, että museoiden kokonaisarkkitehtuurityö tai Museoiden luettelointityön päivitys loppuu hankkeemme päättyessä. Tietenkin on myös sovittava tarkoin MuseumPlusRIAn hallinnolliset kuviot zetcomin ja kaikkien mukaan lähtevien museoiden kanssa ja varmistettava tulevien tiedonsiirtojen sujuvuus, jotta halukkaat museot pääsevät sujuvasti sisään 2016 syksystä alkaen. Hinnoittelumalliinkin liittyy vielä kysymysmerkkejä. Projektipäällikkönä keskityn näihin teemoihin briljantin tiimini paiskiessa töitä itse asioiden parissa.
Eero Ehanti
Kirjoittaja on Museo 2015 –hankkeen projektipäällikkö vuoden 2015 loppuun saakka. 1.1.2016 lähtien Ehanti toimii Kansallismuseon Konservointilaitoksen intendenttinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti