tiistai 23. kesäkuuta 2015

Guggenheim – museoalan Game Changer?

Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma "Art in the City". Kuva: Guggenheim-säätiön havainnekuva


Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pohtii, mitä uutta Guggenheim voi tuoda suomalaiselle museokentälle. 


Game Changer on asia tai ilmiö, joka muuttaa pelikentän sääntöjä tai käytäntöjä. Koko Suomea koskeva gamechanger oli Applen iPhone, joka muutti matkapuhelinbisneksen maailmanlaajuisesti. Sen välilliset vaikutukset näkyvät myös museoalalla.

Guggenheim-museosta odotetaan gamechangeria sekä Helsingin että koko Suomen mittapuulla. Sen odotetaan lisäävän luovuutta sekä parantavan maan imagoa ja houkuttavuutta moneen suuntaan. Lisäksi museon odotetaan olevan piristysruiske niin matkailulle kuin museo- ja taidesektorillekin.

Viime aikojen uutisoinnin perusteella Helsinki, Suomi ja taideala tarvitsevat ehdottomasti gamechangeria. Talous rämpii ja rakennemuutoksen aikaansaaville tai sitä nopeuttaville katalyytille on huutava tilaus. Kovaäänisiä ovat viime kuukausina olleet myös taidepiirien vaatimukset muutoksista, joiden tulisi parantaa taiteilijoiden taloudellista asemaa huomattavasti.

Tähän suhteutettuna voi ihmetellä taidepiirien pääsääntöisesti epäilevää suhtautumista Guggenheimiin, joka on heidän näkemystensä mukaan liian kaupallinen ja euro edellä menevä hanke. Kuminauhabudjetilla toimiva Check Point Helsinki miellyttää enemmän, vaikka siitä on turha odottaa alan gamechangeria kaupallisessa mielessä.

Onko museosektorilla tarvetta gamechangerille?

Museoviraston äskettäin julkaiseman Museotilaston 2014 perusteella vastaus on ehdottomasti kyllä. Museoalan tunnusluvut näyttävät pikemminkin huolestuttavilta kuin rohkaisevilta. Muutamia vuosien 2013 ja 2014 vertailuun perustuvia huolenaiheita:

  • Vakituisen henkilöstön määrä laski 10 %. Vähennykset kohdistuivat lähes kokonaan museoammatilliseen henkilökuntaan.
  • Kiinteistömenot kasvoivat 13 miljoonaa euroa. Niiden osuus kokonaismenoista nousi 32:sta 34 prosenttiin
  • Kävijämäärät kääntyivät laskuun. Näin kävi, vaikka samaan aikaan ilmaisten kävijöiden absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus jatkoivat kasvuaan ja museoala panosti näyttelyihin 2,8 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
  • Kokoelmien karttuminen romahti. Kartunta väheni erityisesti taidemuseoissa, joissa kokoelmiin liitettyjen teosten määrä laski 21 000 teoksesta 7000:een.
  • Menojen kattamiseen tarvittiin sekä suhteellisesti että absoluuttisesti aikaisempaa enemmän avustustyyppistä rahoitusta.


Guggenheimilla on mahdollisuutensa museoalan gamechangeriksi. Tätä roolia se ei kuitenkaan lunasta arkkitehtuurillaan eikä todennäköisesti myöskään sisällöillään, vaan ennen muuta herättämällä yksityisen rahan toimimaan museoalan hyväksi.

Yksityisen sektorin kiinnostuksesta on jo saatu lupaavia viitteitä, joista ehdottomasti rohkaisevin oli matkailu- ja ravintola-alan kesäkuun alussa julkaisema tieto huomattavasta rahallisesta panostuksesta museon toteuttamiseksi. Myös yksityisen rahoituksen kokonaiskertymä on merkittävä. Kertymän kasvua on lupa odottaa, sillä museon kannattajiksi ja hankkeen edistäjiksi on ilmoittautunut ilahduttava joukko suomalaista talouseliittiä.

Näyttää siltä, että Guggenheim-hanke on viemässä museoalaan liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa oikeaan suuntaan, jossa yksityisellä sektorilla sekä yritys- että kuluttajapuolella on museoita eteenpäin vievä voima. Aika, jolloin julkinen sektori investoi ja yksityinen sektori vain tuki, on muuttumassa ajaksi, jossa yksityinen sektori investoi ja julkinen sektori tukee.

Matkaa tämän tyyppiseen pelikentän muutokseen on tosin vielä melkoisesti. Vuonna 2014 museoala keräsi sponsorirahaa vain 1,4 miljoonaa euroa, millä rahoitettiin museoiden toimintaa vajaat kaksi vuorokautta. Ennakkotietojen mukaan Guggenheim on luvannut kaksinkertaistaa koko museoalan vuosittaisen sponsorirahoituspotin. Se on hyvä alku – jos ei nyt ihan gamechanger -tasoa, niin kyllä erä ainakin hyväksi voitoksi kelpaa.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

Ps. Museotilaston lukuja on tulkittu myös Museoliiton jäsentiedotteessa.

16 kommenttia:

  1. Museotilaston valossa museoalalle näyttäisi tulevan pikemminkin Game Over kuin Game Changer! Yksityinen rahoitus kyllä kelpaisi ja sekään ei olisi pahitteeksi, jos päättäjät ja omistajatahot luottaisivat ammattilaisiin sisällöntuottajina. Kyllä myös alan toimijat voisivat katsoa peiliin, sillä kriittistä keskustelua ei kovinkaan paljon ole ja jos onkin, kritiikkiin vastataan usein tunteella ja loukkaantumalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Museotilaston tunnusluvut eivät tosiaan ole rohkaisevimmasta päästä, mutta ne eivät myöskään ole koko kuva museoalan tulevaisuudesta. Kokonaisuudessaan arviomme toimintaympäristön muutosten olevan alallemme enemmän positiivisia kuin negatiisivisia. Suurin lyhen tähtäimen uhka on luonnollisesti talous, jossa julkisen rahoituksen osuuden ei voi olettaa kasvavan. Gamehangerille on siten tilausta, mutta game overista olemme kaukana, oikeastan päin vastoin, nyt peli monlilta osin vasta alkaa. Suomen museoliiton arvion museoalan toimintaympäristön muutoksista 2015-2020 voit lukea verkkosivuiltamme osoitteesta http://www.museoliitto.fi/doc/strategia.
      /pestle_analyysi_2015.pdf

      Poista
  2. 'Taidepiirit' - somasti yksinkertaistettu ja niputettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, että yksinkertaistamisessa on voimaa ja poikkeus vahvistaa sääntöä. Enempää latteuksia en tähän kohtaan nyt saa niputetuksi, mutta lienee niin, että käydyn keskustelun ja julkisuuteen tulojen perusteella yksinkertaistamiseni ja nipputtamiseni tulos on enemmän oikea kuin väärä.

      Poista
  3. Niputtamisesi tulos on erinomaisen väärä. Suurin osa ns. taidemaailmasta on kiinnostunut lähinnä taiteesta, vain pieni osa on kiinnostunut siihen liittyvistä elitistisistä leikeistä, joita G ansiokkaasti edustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten mainitsin, niin tein niputuksen käydyn keskustelun ja julkisuuteen tulojen perusteella. Tältä osin pidän niputustani edelleen perusteltuna. Jos/kun julkinen keskustelu ei ole "edustava otos" taidepiirejä, niputtamiseni on luonnollisesti värin. Mielenkiintoni heräsi tältä osin kommentistasi eli onko tosiaan niin, että pääosalle taidekentästä hanke on aivan yhdentekevä? Ja jos näin on, mistä syystä? Elitistisyys -perustetta en aivan vielä tältä istumalta osta. Tästä seuraa kevyt jatkohuoli eli onko taidemuseotoiminta taidepiireille yleisemmälläkin tasolla melko yhdentekevää?

      Poista
    2. Aiheellisia kysymyksiä Kimmo Levältä. Odotan vastauksia mielenkiinnolla.

      Poista
  4. Guggenheim on kansainvälinen pyramidihuijaus jonka tukijoina voivat olla vain omista suojatyöpaikan turvin loisivista ja eliitin norsunluutorneista huutelevat.

    Yksityisen rahoituksen perään huudellaan. No, Guggenheim säätiö + yrityksethän voivat joko vuokrata tai ostaa kyseisen tontin sekä rakentaa sinne museonsa jos haluavat, sanotaan nyt vaikka 10 miljoonan euron kuukausihintaan.

    Leväperäistä kirjoittamista.

    "Guggenheim-museosta odotetaan gamechangeria sekä Helsingin että koko Suomen mittapuulla. Sen odotetaan lisäävän luovuutta sekä parantavan maan imagoa ja houkuttavuutta moneen suuntaan."

    Tämä on puhdas valhe. Joko olet epärehellinen itsellesi tai meille muille. Päätä itse kummin.

    Guggenheim ei ole Gamechanger vaan pelkkä pelimerkkien siirtäminen suomalaisilta Guggenheim-rosvosäätiölle.

    Piste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tämä kommentti menee minulta hiema ymmärryksen yli - paitsi toki oivalsin sukunimeeni linkittyvän kielikuvan. En hahmota, mitä epärehellisyyteen viittaavaa valitsemassi lainauksessa on? Kun seuraa Guggenheim keskustelua, mainitsemani game changer -odotukset ovat ilmeisiä. Jos luit sanan "odotetaan" merkityksessä "tulee", argumentillesi tulee katetta, mutta näinhän en kirjoittanut. Viimeisestä kommenttikappaleesta totean lyhyesti, kun siitä jättää asiattomuudet pois, kappaleeseen ei jää mitään.

      Poista
    2. Millä tavoin Guggenheim lisää luovuutta? Millä tavoin se parantaa maan imagoa (todistetusti?) Sen lisäksi lausahdus "houkuttavuutta moneen suuntaan" ei tarkoita oikeastaan mitään.
      Kyse on yksinkertaisesta laskukaavasta jolla mitataan toisiko mikä tahansa projekti riittävästi turisteja eli rahaa Helsinkiin ja Suomeen.
      "Odottaminen" on haihattelua kun puhutaan taloudellisista realiteeteista. Idealismin ajan tulisi olla ohi. Se ei tarkoita etteikö hyville ideoille olisi tarvetta, mutta että kaikista ideoista pitäisi toteuttaa se jossa ammutaan ensin itseä omaan jalkaan olemalla näiden iilimatojen kanssa samassa veneessä?

      "Viimeisestä kommenttikappaleesta totean lyhyesti, kun siitä jättää asiattomuudet pois, kappaleeseen ei jää mitään."

      Roskaa. Et viitsi kommentoida lausetta koska Se On Totta:
      "Guggenheim ei ole Gamechanger vaan pelkkä pelimerkkien siirtäminen suomalaisilta Guggenheim-rosvosäätiölle."

      Rosvoja täynnä koko säätiö. Pyramidihuijaus. Nigerialaiskirje hieman hienostuneemmassa muodossa. Sunny Car Center Junior.

      Vai oletko todellakin noin pihalla Guggenheimin toimintatavoista?

      Kuinka moni sijoittaisi hankkeeseen joka kertoo täysin epärealistisista epäsuorista mahdollisista vaikutuksista (koko maahan, hahahaaaaa) alueelle jonka sinä maksat sekä kaikki muut yhdessä ja sen lisäksi joudut maksamaan säätiölle lisenssimaksua että se saa tonttisi käyttöön ilmaiseksi? Miten tyhmä aikuinen ihminen voi olla? Vai onko kyse siitä että sen voi tehdä toisten rahoilla tai yhteisillä rahoilla ja uskotella että "kyl siitä hyvä tulee ja jos ei tule niin vika on jossain muussa kuin ideassa"...

      Nyt vieläpä kyse on huvittavan näköisen hillen väristen bajamajojen sijoittamisesta Helsingin yhdelle näkyvimmälle paikalle.
      Sekö ruokkii todellakin Suomen luovuutta ja imagoa? Uskooko joku tähän että se maksaisi itsestään edes murto-osaansa koskaan takaisin?

      Unohdetaan lasten sairaalat ja muut hankkeet sekä sijoitetaan rahat elitistien ja viinin/juuston maistelijoiden hiekkalaatikkoleikkeihin. Siinä on Suomen tulevaisuus joka toimii "katalysaattorina" Suomen taloudelle. Millä todellisilla mittareilla tällainen tapahtuu?

      Jospa tämä ei ole museoliiton virallinen linja että tällaista Rosvosäätiön tulonsiirtoja tuetaan toisten työn hedelmillä "luovuuden" kehittämisen (hahaa!) sekä imagon parantamisen nimissä.

      Kirjoituksessasi on niin monia huvittavuuksia että niitä on edes kaikkia nostaa esiin:
      "Aika, jolloin julkinen sektori investoi ja yksityinen sektori vain tuki, on muuttumassa ajaksi, jossa yksityinen sektori investoi ja julkinen sektori tukee."

      Siis tarkoitat että jos pieni osa rahasta tulee yksityiseltä sektorilta turistien toivossa Guggeli-hankkeeseen ja suurin osan rahoista pitäisi tulla edelleen ylivoimaisesti julkiselta sektorilta muiden rahoista niin pidät tätä jonkinlaisena siirtymänä?

      Gamechanger? Ehei.
      Päinvastoin, tämä on tätä samaa kuin ennenkin vieläpä paljon räikeämmässä muodossa.

      Säätiönä ollessa Guggenheim ei saisi tavoitella voittoa ja räikeästi kiertää näitä rajoituksia jotta kaikilla elitisteillä olisi varmasti suut märkänä ja vatsat täynnä jotta iilimato pääsisi imemään uuden uhrinsa julkisia varoja.

      Kirjoituksesi on yksinkertaisesti joko tietoisesti älyllisesti epärehellinen tai vain tavattoman kaukana siitä todellisuudesta jossa suurin osa ihmisistä joutuu elämään mainoskampanjojen ulkopuolella.

      Totuus ei ole koskaan asiaton vaikka se siltä sinun korvaisi sellaiselta voi kuulostaakkin.

      PS. Miksi Guggenheim haluaa museon juuri Helsinkiin? Koska täällä on tarpeeksi tyhmää pyrkyriväkeä tukemaan sitä ja byrokratia jonka kautta saada se ihmisten kurkusta alas.

      Poista
    3. Kiitos kommenteistasi. Luulen, että tämän keskustelun jatkaminen ei nyt rikastuta meitä kumpaakaan - muista potentiaalisista lukijoista puhumattakaan.

      Poista
  5. Mark IV - loistavaa kommentaaria, johon todella suuri osa taiteen tekijöistä liittyy. Haudataan jo Guggenheim ja tehdään taidetta ja kulttuuria ihmisille. Niille tavallisille, jotka jättävät museolaitoksen ja syystä.

    VastaaPoista
  6. Missä sitä tavallisille ihmisille tehtävää taidetta esitetään? Ostavatko ihmiset taidetta koteihinsa? Minulla ei ainakaan ole vara kovin moneen taideteokseen, joten käyn museoissa katsomassa taidetta ja museossa käynti mahdollistaa myös muun maailman taiteen näkemisen.

    VastaaPoista

  7. Nopeana kommenttina tähän kiinnostavaan blogiin: kokoelmien karttumisen hidastuminen voi kertoa hankintamäärärahojen pienenemisestä, mutta se voi olla myös myönteinen signaali. Olisimmeko kehittyneet kokoelmien kartuttajina kohti suurempaa suunnitelmallisuutta ja parempaa työnjakoa?

    Suomalainen museoala tarvitsee ilman muuta gamechangeria, ja tämä koskee sekä kulttuurihistoriallisia museoita että taidemuseoita. Guggenheim-hankkeen erinomainen ansio on se, että keskustelu on jo nyt lisännyt kotimaisten museoiden näkyvyyttä ja haastanut perustelemaan toimintatapoja – toivottavasti myös synnyttämään uusia ideoita. Hienoa olisi, jos joku jo olemassa oleva museo kykenisi houkuttelemaan yksityisen sektorin investointeja vastaavaa tavalla.

    VastaaPoista
  8. "Elitistinen leikki" on esimerkki taidepuheessa ilmenevästä tavasta käyttää retorisesti kohottavia termejä vailla konkreettista merkityssisältöä. Näin toimien on helppo osoittaa osoittaa olevansa hyvän puolella pahaa vastaan. Valitettavasti väite taidemaailman mielenkiinnon suuntautumisesta pitää ainakin osittain paikkansa. Tämä on valitettavaa, sillä maailmassa olisi tilausta taiteen maailmasta tulevalle aloitteellisuudelle. Nyt päätöksenteko taiteen asioista jätetään liian helposti taiteen ulkopuoliselle maailmalle.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kaikista tähän astisista kommenteista. Hieman hankalaa tästä aiheesta näyttää olevan keskustella puhtaasti faktapohjalta ilman, että tunteet, ennakkokäsitykset tai luulot eivät vaikuttaisi näkemyksiin ja kommeteihin. Taidan kuitenkin ottaa vielä riskin ja julkaista asiasta yhden postauksen....

    VastaaPoista