Pakolaisia Elisenvaarassa. Elisenvaara 1940.03.18. SA-kuva. |
Museoliiton projektikoordinaattori ja koulutussuunnittelija Pauliina Kinanen kirjoittaa museoista ja mediakasvatuksesta. Medialukutaito kuuluu yleissivistykseen, ja museot ovat paikkoja, joissa yleissivistystä voi kasvattaa.
Tällä viikolla vietetään Mediataitoviikkoa. Edellisellä viikolla oli Sanomalehtiviikko. Näillä teemaviikoilla pyritään tuomaan esille erilaisten medioiden ymmärtämisen tärkeys osana erityisesti lasten ja nuorten kasvatusta. Viime aikojen lööppejä ja verkkokeskusteluita seuratessa on usein käynyt mielessä, että mediakasvatusta olisi syytä tarjota myös aikuisille.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski kirjoitti Sanomalehtiviikon aluksi, että median tarjoamien sisältöjen kriittinen arviointi onnistuu paremmin, kun ”koululaisella on tarpeeksi tietoa yhteiskunnasta, kulttuureista ja ajankohtaisista tapahtumista” (HS 1.2.2016). Museot tarjoavat juuri tätä: tietoa yhteiskunnasta ja kulttuurista. Lisäksi museot ovat mediarikkaita* ympäristöjä. Mikä olisi luontevampi paikka sisällön ja syvyyden tuomiseksi mediakasvatukseen kuin museo? Museot ovat tavallaan lööppijulkisuuden vastakohta. Mustavalkoisuuden ja kärjistysten sijaan ne tarjoavat näkökulmia ilmiöihin, taustoihin ja ihmiselämän koko kirjoon.
Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila totesi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että museoissa voidaan käsitellä menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta. Museoissa on mahdollisuus päästä käsiksi isoihin ilmiöihin, jotka konkreettisten esineiden kautta avautuvat aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi kirjoja lukemalla.
Museon tulee Anttilan mukaan osallistua myös ajankohtaiseen keskusteluun ja tuoda siihen oma historiallista perspektiiviä avartava näkökulmansa. Ajankohtaiseen pakolaiskeskusteluun liittyen Kansallismuseossa onkin esillä valokuvanäyttely Pakolainen, evakko, ihminen, joka taustoittaa ihmisten tulemista ja menemistä Suomesta ja Suomeen. (Ylen aamu-tv 29.1.2016)
Meneillään olevaa neljättä Mediataitoviikkoa vietetään tarkastellen netin tarjoamia mahdollisuuksia ja omaa mediasuhdetta teemalla Parempi netti virtaa meistä. Museot ja niiden sisällöt ovat yhä enenevissä määrin läsnä ja käytettävissä myös netissä.
Viime viikolla Kansalliskirjasto julkaisi museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistoja kokoavassa Finna.fi-palvelussa avoimen rajapinnan miljoonien aineistojen kuvailutietoihin. Kyseessä oli ennätyksellisen suuri kulttuuridatan avaus. Mikä parasta, samalla julkaistiin myös hakutoiminto, jolla voi löytää 200 000 avoimesti lisensioitua kuvaa kulttuuriperinnöstämme. Tarjolla on siis valtava määrä luotettavaa, sisällöltään rikasta materiaalia kenen tahansa kiinnostuneen käytettäväksi – tai vaikkapa aineistoksi mediakasvatukseen.
*Termiä käytti professori Kristiina Kumpulainen esityksessään Leikillinen ja luova oppiminen mediarikkaissa ympäristöissä Museot mediakasvattajina 2015 -seminaarissa.
Pauliina Kinanen
Kirjoittaja on Suomen museoliiton projektikoordinaattori ja koulutussuunnittelija
Kannattaa lukea myös Jaana af Hällströmin kirja Näyttelyviestintä, jossa pohditaan museonäyttelyä viestinnän näkökulmasta ja museonäyttelyä mediana.
VastaaPoista