Vanhat hyvät ajat

Uusi Helsingin kaupunginmuseo on tämän hetken tuorein museotapaus. Museossa on esillä pienoismalli vuoden 1878 Helsingistä. Kuva: Juho Nurmi

Vaikka lama on kurittanut Suomen museoita, museoalaa ei ole lannistettu. Museot ovat osoittaneet olevansa valmiita mukautumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön ja uudistumaan. Seuraavassa Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kirjoittaa valloilleen päässeestä museobuumista.


Viime viikolla vietetyssä Museokortin 1-vuotisjuhlaseminaarissa yksi viesti oli ylitse muiden: aika on muuttunut eikä maailma pysy sellaisena kuin olemme sen tottuneet näkemään. Tähän liittyen seminaarin pääkysymys oli, muuttuuko aika ja maailma museoiden näkökulmasta paremmaksi vai huonommaksi.

Solita Oy:n innovaatiojohtaja Lassi Kurkijärvi totesi, että ”Kaikki muuttuu palveluksi”. Museoiden näkökulmasta muutos on myönteinen, mutta museon määritelmän sekä sen kautta museokäsityksen uudistaminen on edessä.

Museokortin juhlissa Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson tiivisti muuttuvassa ajassa museoiden keskeisimmiksi tehtäviksi luotettavan tiedon jakamisen, kokemusten tuottamisen sekä yhteisöllisyyden rakentamisen ja tukemisen. Kaikki palveluja, joiden tarve kasvaa koko ajan.

Luotettavan tiedon kasvavan tarpeen nosti esiin myös seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko Raimo Hautanen Pohjalainen-lehden kolumnissa (4.5.2016), joka käsitteli uutta opetussuunnitelmaa ja siihen sisältyvää tavoitetta monilukutaidon edistämisestä. Hän totesi, että ”Koulussa tulee paneutua fiktion, faktan ja mielipiteen erotteluun”. Tämä edellyttää hänen mukaansa uusia oppimisympäristöjä.

Käytetyimmän eli ICOMin museomääritelmän mukaan "Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään."

Määritelmä on epäilemättä liian passiivisviritteinen. Kun kaikki muuttuu palveluksi, olemisen tilalle on otettava tekeminen. Museo ei ole kokoelma tai näyttely, puhumattakaan siitä, että museo olisi rakennus. Museo on palvelu, joka auttaa asiakkaitaan menestymään ja ”olemaan parempia ihmisiä”, kuten Susanna Petterson seminaariesitelmässään totesi. Tältä pohjalta voimme aloittaa yhdessä uuden museomääritelmän tuottamisen vaikka tämän blogin kommenttiosassa.

Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula nosti Museokortin juhlissa tulevaisuuden menestystekijöistä tiedon keräämisen, analysoinnin ja käyttämisen keskeisimpään asemaan. Hänen mukaansa erityisen merkityksellistä on se, kuinka hyvin pystymme käyttämään kertynyttä tietoa uusissa yhteyksissä ja sitä kautta kehittämään uudenlaisia palveluja. Näiden mahdollisuuksien löytämisessä keskeistä on se, kuinka avoimesti annamme hallinnassamme olevan tiedon muiden käyttöön ja sitä kautta laajennamme kehittäjien rinkiä. Tällä hetkellä museoala ei ole yhtenäinen sen suhteen, miten avoimesti dataa jaetaan.

Kun kaikki muuttuu palveluksi, se tarkoittaa myös sitä, että Suomen vienti muuttuu tavaroista palveluiksi. Tämä muutos oli Tekniikka & Talous -lehden (6.5.2016) pääteema. Lehtijutussa Palvelu on uusi tavara todettiin muutoksen jo tapahtuneen, sillä viennin kasvun painopiste on palveluissa.  Palveluviennin kokonaisvolyymi on reilut 20 miljardia euroa, josta matkailun osuus on 13 %. Matkailu on palveluviennissä kolmanneksi suurin sektori, ja se kasvaa vähintään muiden palvelusektoreiden tahdissa, jos ei nopeampaakin.

Museot ovat matkailubisneksen ytimessä. ”Jokainen museovierailu on tavalla tai toisella matkailua” totesi EMMAn viestintäkoordinaattori Iia Palovaara ytimekkäästi Museokortti-seminaarissa. Hänen mukaansa museoilla on eriomaiset mahdollisuudet menestyä matkailutoimijoina entistäkin paremmin. Museoiden tuote on kunnossa ja museot ovat matkanjärjestäjille ”riskittömiä” kohteita, kuten Palovaara esitelmässään totesi.

Museokortin 1-vuotisseminaarissa pidetyt esitelmät ja muut vinkit tulevaisuudesta ovat museoiden toimintaympäristön näkökulmasta yhdensuuntaisia: mahdollisuudet peittoavat uhat tylyin tennisluvuin 6–0. Keskeinen kysymys luonnollisesti on se, ovatko museot valmiita ja halukkaita muuttamaan mahdollisuudet vahvuuksiksi ja tuloksiksi? Hyvältä näyttää myös tältä osin.

Museokortti on museoiden yhteispalvelu, joka vastaa sekä kulutuskysynnän että kuluttajakäyttäytymisen muutokseen. Museokortti-seminaarissa Lassi Kurkijärvi tiivisti muutoksen sanomalla, että Museokortti ei edellytä kuluttajalta päätöstä museopalvelujen käytöstä. Museokorttilainen voi vain käyttää palveluja. Tästä syystä Museokortti on muuttamassa museoiden käyttökulttuuria nopeasti. Museoissa piipahdetaan suunniteltujen käyntien sijasta.

Museot ovat myös valmiita ottamaan aikaisempaa suuremman roolin kehityksessä, joka tuoreen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan on viemässä oppimista uusiin ympäristöihin ja entistä useammin ulos sekä luokasta että koko koulusta. Uusista taidoista monilukutaito on opettamisen keskiössä, ja kuten aikaisemminkin tässä blogissa on todettu, museot ja monilukutaito sopivat hyvin yhteen.

Odotettavissa on, että museo on entistä useammin oppimisympäristö myös luokkaretkisesongin ulkopuolella. Hyviä työkaluja tässä tehtävässä menestymiseen ovat Suomen museoliiton ja Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran vuonna 2015 julkaisema teos Museot ja mediakasvatus sekä ennen muuta toukokuun alussa avattu Opimuseossa.fi-sivusto.

Muuttuviin aikoihin varaudutaan investoimalla museoihin, mistä viimeisimpänä esimerkkinä loistaa juuri avattava uusi Helsingin kaupunginmuseo, jossa uusia tiloja merkittävämpi on palvelujen konseptointi. Uudistuksellaan museo on epäilemättä valmis menestymään tulevaisuudessa. Helsingin kaupunki ei toki ole ainoa, jossa museoihin investoidaan. Lähiaikoina uusia ja uudistettuja museoita avautuu useita, kuten esimerkiksi Hämeenlinnassa Museo Skogster, Tampereella Lenin-museo, Vapauden museo ja Suomen pelimuseo, Kangasalla Suomen Rallimuseo sekä Helsingissä Suomen Urheilumuseo.

Lista on vakuuttava, ja entistä vakuuttavammaksi se muuttuu, jos siihen lisää museot, jotka ovat avautuneet uudistuneina 2010-luvulla. Ei liene liioiteltua puhua museobuumista, joka näkyy investointien lisäksi asiakasmäärien kasvussa. Vuonna 2015 museokävijöiden määrä oli yli 5,6 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan ennen. Tulos ei aivan vastannut Suomen museoliiton vuonna 2013 asettamaa tavoitetta, joka oli ”miljoona uutta kävijää” verrattuna vuoteen 2011. Saavutettu tulos oli kuitenkin 620 000 uutta kävijää, mistä voimme olla tyytyväisiä.

Museoiden tulevaisuuden lasi on selvästi puoliksi täynnä. Näyttää onneksemme siltä, että vanhat hyvät ajat eivät ole palaamassa.

Kimmo Levä

Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri