Kuntavaalit lähestyvät – valitse puolueesi!

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017. Miltä näyttää museotoiminta uudistuvassa kuntakentässä? Museoliitto kysyi puolueilta näkemyksiä museotoimintaan liittyen ja vastaukset saatiin seitsemältä puolueelta.

 

1. Miten sote- sekä kunta- ja maakuntauudistus vaikuttaa museoiden toimintaan ja rahoitukseen?
2. Mitkä ovat puolueenne keskeisimmät museo- ja kulttuuripoliittiset linjaukset?
3. Mihin suuntaan museoiden toimintaa tulisi kehittää kunnallisena palveluna?



Kansallinen Kokoomus, ohjelmapäällikkö Antti Vesala

1. Uudistukset vaikuttavat siten, että kun kunnilta siirtyy pois sote-tehtäviä merkittävästi, jäljelle jäävissä tehtävissä museotoimen merkitys nousee tärkeämmäksi. Tämä koskee koko kulttuuritoimea.

2. Museot – olivatpa ne sitten historiallisia tai taidemuseoita – entistävät, säilyttävät ja varjelevat kulttuuriperintöämme ja auttavat ymmärtämään sitä. Kulttuuriperintö antaa elämään perspektiiviä liittämällä meidät osaksi sukupolvien ketjua ja auttamalla käsittämään oman paikkansa maailmassa ja
historiassa. Tämä on museoiden sivistystehtävä. Arkielämän näkökulmasta museot ovat kulttuurisia palveluita, jotka ovat kunnalle vetovoimatekijä.

3. Julkisten palveluiden saavutettavuus ja laatu ovat keskeisiä käsitteitä kokoomuslaisessa ajattelussa. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia myös museotoimintaan, ja toivomme sen mahdollisuuksia hyödynnettävän kokoelmien avaamisessa. Kannatamme myös paikallista yhteistyötä ja ovien avaamista muuhun yhteiskuntaan: kun museot toimivat yhteistyössä esimerkiksi koulujen, kirjastojen, vapaan sivistystyön ja paikallisten yhdistysten kanssa, ne voivat tarjota kunnassa uudenlaista elinvoimaa ja elämyksiä sekä syventää sivistystä.

 Suomen Keskusta, puoluesihteeri Jouni Ovaska


1. Uudistuksilla ei ole olennaisia vaikutuksia museoiden toimintaan tai rahoitukseen.

2. Museot vahvistavat kulttuuriamme ja kansamme sivistyspohjaa. Kulttuuriperintö on tuotava mahdollisimman lähelle ihmisiä. Keskusta korostaa kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ihmisten asuinpaikasta, varallisuudesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Kuntien kulttuuripalvelut hallinnoivat ja huolehtivat lukuisista museoista mutta myös yksittäiset henkilöt ja yhdistykset ylläpitävät laajaa museo- ja kulttuuritoimintaa. Tämän toiminnan tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.

Julkisilla varoilla on tuettava mahdollisimman monet väestöryhmät saavuttavia kulttuuripalveluja ja –harrastusmahdollisuuksia. Etenkin lapsille, nuorille ja vähävaraisille on varmistettava riittävästi
maksuttomia ja edullisia matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua museoihin ja muihin kulttuurin muotoihin.  

3. Sote-uudistuksen jälkeisen kunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy.  Niin museot kuin muutkin kulttuuripalvelut ovat tässä tärkeässä roolissa.

Museoista on luotava entistä monipuolisempia oppimisen, elämysten ja tiedonhaun keskuksia. Esimerkiksi koululaisten museokäynnit eivät saisi olla muusta koulupäivästä erillisiä tutustumisvierailuja paikalliseen museoon. Niiden pitää olla koulujen ja museoiden yhteistyönä valmisteltuja mielenkiintoisia ”seikkailuja”, jotka tukevat koulupäivän yhteisöllisyyttä ja opetuksen sisältöjä. Kun museokäynneistä tulee lapselle myönteinen kokemus, jatkaa hän vierailuja museoihin myös aikuisiällä.

Keskusta kannustaa museoita sellaiseen tarjontaan, joka houkuttelee mahdollisimman monet suomalaiset ja myös ulkomaalaiset vierailijat tutustumaan näyttelyihin mutta samalla myös tarjoaa monipuolista ja laadukasta sisältöä. Nämä kaksi tavoitetta eivät ole toisiaan poissulkevia.

 Suomen Kristillisdemokraatit, Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Esa Erävalo

1. Sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen vaikutuksia ei voi vielä arvioida, koska uudistukset ovat pahasti kesken. Lakiesityksen mukaan yksi maakunnan tehtävistä on ”18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista.” Näistä tehtävien siirroista valmistellaan erillinen esitys, joka annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017.

Suurin osa kulttuurin julkisesta rahoituksesta tulee kunnilta. Voi kuitenkin ajatella, että maakuntamuseot ja aluetaidemuseot sopisivat maakuntatasolta rahoitettaviksi. Kun maakunnille ei kuitenkaan tule verotusoikeutta, käytännössä rahoitustilanne tuskin juuri muuttuu nykyisestä. Eniten rahoitukseen vaikuttavat jatkuvat eduskunnan enemmistön, eli hallituspuolueiden päättämät säästöt, kuten HE 177/2016 vp.

2. Kulttuurimyönteisyys on keskeinen piirre KD:n ohjelmissa, myös kulttuuripoliittisessa
ohjelmassamme: http://kd.multiedition.fi/KD/www/fi/politiikka/Ohjelmat/Kulttuuriohjelma/KD_kulttuuripoliittinen_ohjelma_2009_A5_web.pdf

Ohjelmat korostavat osallistavaa kulttuurikasvatusta, kuten että ”Yleistaidekasvatus ja eri taiteenaloihin tutustuminen toiminnallisesti sekä kotipaikkakunnan kulttuurikohteisiin vierailu tulisi aloittaa jo päivähoidossa ja jatkaa peruskoulussa.”

Painopiste on laajassa eri kansankerrosten kulttuuriosallistumisessa, mutta myös taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan tasossa katsotaan olevan paljon parannettavaa.

Kulttuurin rahoitusta tulee parantaa uusilla rahoitustavoilla, esimerkiksi ”Uudisrakentamisessa sekä peruskorjauksessa tulee huolehtia ns. prosenttiperiaatteen toteutumisesta”. On pystyttävä turvaamaan rikas kulttuuritoiminta kunnissa myös näinä vuosina, jolloin julkinen talous velkaantuu. Kulttuuritoimintojen katkaiseminen tai keskeyttäminen ei palvele pitkäjänteistä yhteistä hyvää.

Museoista kulttuuripoliittinen ohjelma mainitsee mm seuraavaa: ”Museotoimintaa tulee ylläpitää nykyisessä laajuudessaan. Museoille tulisi nykyistä enemmän osoittaa vastuuta ja informaatio-ohjausta museopedagogiikan kehittämisestä ja näyttelytoiminnan elävöittämisestä perheiden ja koulujen kulttuuriperintökasvatuksen tukemiseksi. Museoiden kokoelmien saavutettavuudessa tulee huomioida sosiaalisen median mahdollisuudet. Museoiden näyttelytoiminnassa vähemmistökulttuurit tulee huomioida.” Lainaus jatkuu ajatuksella internet-palvelujen kehittämisestä ja saavutettavuuden parantamisesta.

3. Erilaisille museoille ovat tietenkin auki erilaiset toiminnan kehittämisen mahdollisuudet. Monille museoille sopii osallistavan toiminnallisuuden kehittäminen, lähes kaikkiin sopii tieto- ja viestintätekniikan uusien keinojen käyttöönotto. Digitalisaatiolla ja robotisaatiolla on entistä enemmän mahdollista taloudellisella tavalla saada kunkin katselun tai muun kokemisen kohteen yhteyteen asiaan liittyvä luonteva tieto ja vastauksia heränneisiin kysymyksiin. Yhteiset nettiportaalit ja hyvät nettisivut ovat eduksi, kenties virtuaalilasien tullessa yhä enemmän käyttöön, myös virtuaalimuseokäynnit voivat inspiroida oikeaan käyntiin reaalimaailmassa.

Museoiden pääsymaksut koetaan joskus liian korkeina, siksi suunta kohti monen museon yhteisiä pääsymaksuja tai kattavia museokortteja on kannatettava. Museot auttavat paikkakuntansa taloutta myös kulttuurimatkailun edistyessä, ja kulttuuritarjonnan on hyvä olla keskeinen osa paikkakunnan brändiä.



Suomen ruotsalainen kansanpuolue, lehdistöpäällikkö Niklas Mannfolk

1. Uudistuksen myötä kunnilla on selkeämpi vastuu kulttuurista ja myös kunnan kulttuuritarjonnan säilyttämisestä. Maakunnat puolestaan vastaavat maakuntakulttuurin ylläpidosta. 
Toivottavasti uudistusta ajavat tahot muistavat myös tämän, eivätkä keksity ainoastaan taloudellisiin lukuihin ja terveydenhoitoon.

2. Taiteen luomisella ja kokemisella jokainen voi laajentaa näkemystään ympäröivästä maailmasta, siksi kulttuurielämysten tulee voida olla osa ihmisten itsensä toteuttamista ja yhteiskunnallista osallistumista. 
Kulttuuria tulee tukea, mutta valtion ei tule sitä ohjata, ja kulttuurin tulee voida kehittyä yhteiskunnan mukana. Elävää kulttuuria luodaan yhteisvaikutuksessa kulttuuriperinnön ja muuttuvan ympäristön kanssa; molempia tarvitaan.

3. Kulttuuripolitiikan tulee edistää lisääntynyttä moninaisuutta ja laajaa kulttuuritarjontaa sekä siten suurempaa valinnanvapautta. Kulttuurilaitokset, kirjastot ja museot ovat tärkeitä tiedon kantajia ja välittäjiä. Haluamme virkistää alueiden kulttuurielämää huolehtimalla esimerkiksi alueteattereiden toimintaedellytyksistä. Niiden toimijoiden ja laitosten, joille myönnetään valtion varoja, tulee olla valmiita kantamaan erityinen uudistumisen vastuu. Samalla valtion täytyy vahvistaa valmiuksia tukea vapaata taidekenttää. 


Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, puoluesihteeri Reijo Paananen

1. Hallituksen esitys ei anna selvää vastausta museoiden toiminnan tulevaisuudesta. Yleisesti näyttää siltä, että hallitus vaikeuttaa julkisen talouden tilannetta kokonaisuudessaan. SDP:lle on erittäin tärkeää, että julkisista palveluista pidetään hyvää huolta myös jatkossa.

2. SDP kannattaa monimuotoisia kulttuuripalveluita, joihin kansalaisilla on varaa tulotasosta riippumatta. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Julkisesti tuettujen kulttuuripalveluiden pitäisi kattaa suunnilleen koko maa ja tuottaa hyvää laatua ja elämyksiä sekä isoille että pienille yleisöille.

Kunnolliset kulttuurilaitokset ovat myös reiluja työpaikkoja kulttuurin ammattilaisille. Esimerkiksi valtionosuusjärjestelmä on paljon mainettaan parempi. Museot tekevät arvokasta työtä mm. tukemalla ihmisten historiantuntemusta, suojelemalla kulttuuriympäristöjä ja pitämällä huolta kulttuuriperinnön monimuotoisuudesta. Kulttuuriministeri Pia Viitasen aikana käynnistettiin Kaikukorttikokeilu, joka mahdollistaa vähävaraisille pääsyn maksuttomiin kulttuuripalveluihin. On hienoa, että museot ovat innolla mukana tällaisissa hankkeissa.

3. Keskeistä on yhteistyön lisääminen erilaisten museoiden välillä. SDP pitää tärkeänä museoiden monimuotoisuutta ja avoimuutta. Vapaa pääsy, ilmaisillat tai edulliset pääsyliput ovat hyviä tapoja tavoittaa uusia yleisöjä. Haluamme kannustaa kulttuuritoimijoita yhteistyöhön myös taiteenlajien välillä.

Vasemmistoliitto, poliittinen sihteeri Dan Koivulaakso

1. Vasemmistoliiton mielestä kunta- ja maakuntauudistuksessa pitää turvata museoiden rahoitus myös
jatkossa. Kts. kohta 2. 


2. Taidelaitosten ja museoiden rahoitusta lisätään ja pääsymaksuja alennetaan. Arvonlisäveroa alennetaan veroluokista, joihin kuuluvat mm. kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineiden ensimyynnit sekä erinäiset kulttuurikorvaukset.

Taiteita ja kansalaistoimintaa pitää tukea avarakatseisesti. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita ja niiden pitää olla ihmisen perusoikeuksia. Kulttuuri ja taide ovat itsessään arvokkaita, mutta myös niiden taloudellinen merkitys korostuu tuotannon työn automatisoituessa.

Omaehtoinen kulttuuritoiminta vahvistaa ja luo uusia tapoja elää. Taide ja kulttuuri tuovat yhteiskuntaan aineetonta hyvinvointia. Siirtymällä kulutuskeskeisyydestä kohti aineettoman hyvinvoinnin lisäämistä luodaan kotimaista työtä, joka on myös ympäristön kannalta kestävää. Taidetta ja kulttuuria tulee voida harrastaa asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta riippumatta. Julkiset tilat tulee olla kansalaisten käytössä maksutta. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä entistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat: myös lähiöihin ja pienille paikkakunnille. Taiteilijoiden toimeentuloedellytykset on turvattava.


3. Museoiden julkisen rahoituksen tason pitää vakauttaa niin, etteivät suhdanteet ja riippuvuus yksityisestä rahasta pääsisi vaikuttamaan keskeisiin toimintoihin. Tämä myös vapauttaisi työntekijöiden resursseja ja työnjakoa museotoimintoihin erilaisesta markkinoinnista.

Museoiden tulosseurannassa pitäisi kehitellä määrällisten mittareiden ja kävijämäärätilastojen korostumisen rinnalle myös muita laadullisia mittareita, jotta museokenttä pysyy monipuolisena eikä tasapäisty menestyspaineiden takia. Ilman kokeellisempaa taidetta kulttuuri jähmettyy ja latistuu.

Kulttuurisen demokratian nimissä kunnallisten museoiden pitäisi olla maksuttomia samalla tavalla kuin kirjastotkin ovat. Trendi on nykyään päinvastainen kun erilaisia alennusryhmiä yritetään poistaa. Julkista tukea nauttivien museoiden menettely taiteilijoita kohtaan on oltava reilua esimerkiksi näyttelykorvausten suhteen.

Vihreä liitto, puoluesihteeri Lasse Miettinen

1. Jos hallituksen sote- ja maakuntauudistus toteutuu, se ei suoraan vaikuttane museotoiminnan ylläpitoon, järjestämiseen ja rahoitukseen.

Siltä osin kuin museot ovat kuntien hoitamia, niiden pitäisi sellaisina myös jatkaa. Uudistuksen mahdolliset vaikutukset (ja uhat) museoille tulevat rahoituksen kautta: kun kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon mukana puolet tuloista ja menoista maakunnille, monissa kunnissa tullaan varmasti tekemään nykyistäkin tiukempia valintoja siitä, miten rahat käytetään. Tällöin etenkin mahdolliset investoinnit museoihin voivat tulla nykyistä korkeamman kynnyksen taakse, jos kuntapäättäjät eivät hahmota kulttuurin ja sivistyksen merkitystä kunnan tulevaisuudelle.

Valtion museoihin uudistuksen ei pitäisi myöskään vaikuttaa; niiden tulevaisuuden kannalta tärkeämpi asia on, miten hallituksen leikkauspolitiikka on iskenyt kipeästi museoalaan. Museot ovat olleet isoja menettäjiä kulttuuribudjetin leikkauksissa; tämä ei voi jatkua, jos haluamme vaalia kulttuuriperintöä tässä maassa 2000-luvulla.

2. Vihreiden mielestä kulttuuri kuuluu kaikille ja sen tulee olla myös kaikkien saatavilla.
Tällä on hintansa. Vihreiden mielestä kulttuurirahoitukselle voi kehittää uusia muotoja, kuten joukkorahoitusta tai sponsorointia, mutta perusta on oltava julkisessa rahoituksessa. Valtion on kannettava vastuunsa kulttuurin rahoituksesta, eikä sitä voi jättää ihmisten hyväntahtoisuuden varaan.

Museoiden tehtävä on vaalia kulttuuriperintöä ja auttaa ihmisiä tunnistamaan se. Yhteinen kulttuuriperintömme auttaa ihmisiä ymmärtämään niin historiaa kuin nykyaikaakin. Museoiden yhteiskunnallisen merkityksen kannalta olisi tärkeää että niiden kävijämäärät kasvaisivat ja ne tavoittaisivat nykyistä suuremman joukon ihmisiä ja laajasti eri ihmisryhmiä. Museon kynnystä olisi mahdollista madaltaa poistamalla pääsymaksuja - toki ilman että tämä leikkaa museoiden käytettävissä olevia määrärahoja. Ruotsissa se on lisännyt erityisesti nuorten museokäyntejä. Museokortin käyttöönotto on askel oikeaan suuntaan.

Museoiden on tärkeää elää  ajassa ja tuoda esiin sitä moninaisuutta, joka kulttuuriin ja yhteiskuntaan sisältyy. Kulttuuri, yhteiskunta ja historia eivät ole vain yksi suuri, enemmistön ehdoilla kerrottu tarina. Kulttuurin kirjo ja rikkaus tulevat esiin esimerkiksi näyttelyjen kautta, jotka kertovat myös valtakulttuurin ulkopuolisten, kuten erilaisten vähemmistöjen historiasta.

On hyvä myös painottaa sitä, miten ja minne näyttelyitä tehdään ja kokoelmia tuodaan esiin. Ongelmana on ollut kokoelmien heikko liikkuvuus. Iso osa kokoelmista on sijoitettu paikkoihin, joissa ne eivät pääse esille.

Suomessa kulttuuriperinnön digitointi on edennyt hitaasti niukoista resursseista johtuen. Kulttuuriperintöä pitäisi saada kuitenkin enenevässä määrin verkkoon kaikkien saataville, niin tutkijoiden kuin kaikkien asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Tämä toisi museoiden kokoelmien rikkauden tietoyhteiskunnan välineiden avulla entistä paremmin kaikkien ulottuville.


3. Kunnallisena palveluna museoita olisi syytä kehittää monikäyttöisen ja yhteisen julkisen tilan suuntaan madaltamalla kynnystä museoiden käyttöön. Tässä esimerkiksi pääsymaksuista luopuminen ja helposti lähestyttävät sisällöt, jotka huomioivat eri ikäryhmät, olisivat tärkeässä asemassa. Helsingin kaupunginmuseo on tästä hyvä esimerkki ja Vantaalla on tehty hienoa työtä aivan uudenlaisten näyttelyiden kanssa. Museot rakentavat kunnan identiteettiä, kuten kulttuuri ja sivistys ylipäänsä tekevät, ja ne tulisi nähdä tärkeänä osana tarinaa, jota kunta itsestään kertoo - asioina, joista kunta voi olla ylpeä ja jotka tekevät sitä tunnetuksi muuallakin. Katso myös vastaus 2.