 |
| Bussipysäkin korjaaminen oli yksi Eetu Kevarinmäen projekteista Seinäjoella. Kuva: Eetu Kevarinmäki. |
MUSEO-lehdessä 4/2018 haastateltiin kesän 2018 Seinäjoen kaupungin kesätyöntekijää, taiteilija Eetu Kevarinmäkeä. Seinäjoen kaupunki on vuosina 2017–2019 palkannut kesäkuvataiteilijan tekemään omaa taiteellista työtään kuukausipalkalla kahdeksi kuukaudeksi.
”Kuvataiteilija kuukausipalkalla työsuhteessa tekemässä omaa taiteellista työtään.”
Lause on epätodellinen, mutta se on ollut totta kahdelle onnekkaalle nuorelle kuvataiteilijalle Seinäjoella. Kaupungissa, joka mielletään musiikkikaupungiksi, muttei niinkään kuvataiteen parissa ansioituneeksi. Eihän siellä ole edes omaa taidemuseota.
Ennakkoluulon vahvistaa todeksi Eetu Kevarinmäki, joka on seinäjokelaislähtöinen taiteilija ja kaupungin kesän 2018 kesäkuvataiteilija. Kevarinmäki perustaa väitteensä baarikeskusteluille, jotka ovat hänen mukaansa kulttuuriperimän mitta.
”Tämä on täysin musiikkikaupunki. Ihan sama mihin baariin istut, niin pystyt puhumaan 1960-luvun progesta nykypäivän RnB-musiikkiin ja kaupunkilaiset tietävät kaiken. Kun rupeaa puhumaan nykytaiteesta, niin silmät pyörähtävät että mitäs tämä nyt on.”
***
Kesäkuvataiteilijan konseptin ovat ideoineet Seinäjoen Taidehallin näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen ja kaupungin kulttuuritoimen johtaja Leena Krånäs. Hankkeen taustalla on monia tärkeitä näkökulmia. Toisaalta tarkoituksena on nostaa esiin erilaisia taiteen tekemisen tapoja ja hyödyntää taiteilijan ammattitaitoa kaupunkikulttuurissa ja sen kehittämisessä.
”Taiteilijan tapa tarkastella ympäristöä ja yhteisöä on omanlaisensa. Ajattelu on taiteilijan työtä. Tällaisen työskentelyjakson kautta meillä seinäjokelaisilla on hyvä tilaisuus saada uusia näkökulmia omaan kaupunkiimme”, Karimäki-Nuutinen kertoo.
Toinen näkökulma on taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen.
”Kesäkuvataiteilijoille on asetettu oikeastaan vain yksi ehto. Heidän työnsä tulee näkyä kaupungissa tai kaupunkilaisten on voitava osallistua siihen. Kesän 2017 taiteilija Julia Kukkonen tutki hänelle vierasta kaupunkia performanssin keinoin. Eetun projekteissa oli jopa taidepoliittinen taustatavoite”, Karimäki-Nuutinen havainnollistaa.
Kevarinmäen lopputyönäyttelyn nimi oli Vihapuheen estetiikka. Hän myöntää, että hänen taiteensa on tavallaan aina kantaaottavaa.
”Kuulun vasemmistoliittoon ja olen feministi, joten se tulee luonnostaan. Mutta en pakota sitä taiteeseeni tai tekemiseeni. Ei se ole työni kärki. Se johtuu elämäntyylistä ja kasvatuksesta. Minulle nyt sattuvat ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset olemaan todella tärkeitä.”
 |
| Kasa-installaatio käsittelee julkisen tilan ja joutomaan yhtäläisyyksiä ja eroja. Kuva: Mikko Heino & Mikko Paakkonen. |
Eetu Kevarinmäen kesän työsuunnitelmassa tärkeää oli hiljainen ehdollistaminen nykytaiteelle. Hänen oma polkunsa taiteilijaksi on kulkenut juuri tätä reittiä. Sattuman kaupalla ja kohtalon oikusta hän päätyi Turun Taideakatemiaan opiskelemaan kuvataiteilijaksi.
”Sivarin jälkeen luulin hakevani Turkuun opiskelemaan valokuvausta, jota olin opiskellut kolme vuotta peruskoulun jälkeen. Koulun alussa olin kuvataiteessa ihan pohjalla. Pidin nykytaidetta typeränä elitisminä ja kaikkea muuta perusnaivia”, Kevarinmäki muistelee.
Nyt ollaan siinä pisteessä, että viiden vuoden opiskelurupeaman jälkeen Kevarinmäki muun muassa kuratoi kesäkuvataiteilijana jätekasainstallaation Seinäjoen kaupungintalon viereen.
”On tässä jonkinlaista kasvua tapahtunut. Tosi outo polku, mutta olen todella onnellinen.”
***
Seinäjoen kulttuurielämän lisäksi hankkeella halutaan vaikuttaa laajemmin kuvataiteen kenttään. Tänä päivänä kuvataiteessa taiteilijan ansaintamahdollisuudet etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella ovat haasteelliset, jopa heikot.
”Kehittämällä erilaisia malleja voimme parantaa tilannetta. Kuvataiteilijan kuukausipalkka on erittäin harvinainen asia. Minusta taiteilijan työn merkitys vain kasvaa nykymaailmassa. Taide on niin kokonaisvaltaista, että sen asemaa parantamalla voidaan saada moninkertaisesti hyvää takaisin”, Karimäki-Nuutinen pohtii.
Raha on tuskin kovin monelle taiteilijalle syy ruveta tekemään taiteellista työtä, mutta Kevarinmäki myöntää, että toisinaan ajatukset toimeentulosta ahdistavat.
”Valehtelisin, jos sanoisin, ettei ahdista. Jos olisin valinnut asioita toisin, minulla olisi varmasti paljon enemmän fyrkkaa ja asuntolaina. Kyllä sellaisia asioita välillä kaipaa, kun katsoo tiliä ja siellä on 14 euroa rahaa.”
Kolikon toisella puolella on tekemisen auvoisuus.
”Taiteen tekeminen itsessään on niin ihanaa, ja kaikki ihmiset kenen kanssa olen päässyt töitä tekemään, ovat niin vallattoman ihania, että se antaa tosi paljon takaisin. Aina sitä on selvinnyt, niin miksei selviäisi jatkossakin.”
Apurahojen lisäksi Eetu Kevarinmäellä on toinen lähitulevaisuutta koskeva toive, jonka hän mielellään näkisi toteutuvan.
”Tämä pesti maksaa kaupungille noin 8 000 euroa, mikä on tosi pieni summa kaupungin budjetissa. Miksei tämmöisiä ole muualla? Toivon, että muutkin kaupungit ymmärtäisivät tällaisen kesäkuvataiteilijapestin arvon ja mahdollisuudet.”
Seinäjoella hanke jatkuu ensi kesänä ja on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi kaupungin normaalia toimintaa.
Eetu Kevarinmäki
Syntynyt 27.3.1993 Seinäjoella. Asuu Turussa.
Valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta.
Vihapuheen estetiikka -näyttely Creat Galleryssä 2017.
Even Share -ryhmänäyttely Tallinnan EKKM-museossa 2017.
Rakkautta ja Piikkilankaa -yhteisnäyttely Jussi Haron kanssa Turun Ars Novan projektitilassa 2018.
Kuraattori Veikko Halmetojan assistenttina Mäntän kuvataideviikoilla 2018.
Pyörittänyt omaa pop-up-galleriaa ja järjestää urbaania teknofestivaalia Seinäjoella.
Seinäjoen kesäkuvataiteilija 2018.
Kaisla Mustakartano
Kirjoittaja on freelancertoimittaja.
Teksti on kirjoitettu kesällä 2018.
Seinäjoen kaupungin kesäkuvataiteilijan palkkaaminen jatkuu tänäkin vuonna.
Seinäjoen kaupungin kesäkuvataiteilijan palkkaaminen jatkuu tänäkin vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti