tiistai 17. heinäkuuta 2012

Joukkojen viisaus

Voisiko hidasta sisällönkuvailua nopeuttaa ja sen laatua parantaa joukkoistamalla? kysyy Satu Savia.

Museo 2015 -hankkeessa toteutettavan kokoelmahallintajärjestelmän vaatimusmäärittelytyöryhmässä keskusteltiin kesäkuussa sosiaalisesta mediasta eli somesta. Esiin nousi joukkoistaminen ja sen merkitys museotyössä. Sama käsite, crowdsourcing, toistui kesäkuun lopussa Lontoossa järjestetyn Open Culture 2012 -konferenssin monissa esityksissä.

Konferenssissa esiteltiin joukkoistamishanke nimeltään Your Paintings www.bbc.co.uk/arts/yourpaintings. Public Catalogue Foundationin ja BBC:n Your Paintings -sivuston ideana on julkaista verkossa Yhdistyneiden kuningaskuntien kaikki julkisessa omistuksessa olevat kaksisataatuhatta öljyvärimaalausta. Tätä kirjoittaessani sivustolla on julkaistu 145 000 maalausta. Maalausten sisällönkuvailu (mm. asiasanat ja luokitus) tehdään joukkoistamalla. Kuka vain voi rekisteröityä sisällönkuvailijaksi eli taggaajaksi. Sisällönkuvailu tehdään taggeriksi nimetyllä työkalulla.

Mitä ihmettä? Voiko ilman taidehistorian opintoja tehdä taiteen sisällönkuvailua? Kyllä, ja mielestäni varsin onnistuneesti. Taggeri on helppokäyttöinen ja se ohjaa sisällönkuvailijaa tarjoten vaihtoehtoja, joita on jo aiemmin käytetty tai jotka asiantuntijat ovat syöttäneet taggeriin. Sisällönkuvailun oikeellisuus varmistetaan matemaattisesti. Mitä useampi taggaaja on sitä mieltä, että maalauksessa on jokin asia, sitä varmemmin se siellä myös on ja siirtyy teoksen kuvailutietoihin. Hyvin sisällönkuvaillusta aineistosta on kaikkien kiinnostuneiden helpompi hakea jatkossa sitä mitä tarvitsee.

Suomen museoissa on toki käytetty jo vuosia sosiaalista mediaa (esim. Tampereen museoiden Museosolmu www.museosolmu.fi). Mutta voisiko sitä hyödyntää vielä paljon enemmän? Mitä syitä voi olla sosiaalisen median käytön hylkäämiseen (tekijänoikeuksiin ym. rajoitteet pois lukien) museoissa? Koetaanko sosiaalisen median käytön uhat suurempina kuin sen vahvuudet? Onko se rahakysymys?

Somen käyttöä ilmaiseksi tarjoaa museoille vaikkapa Wikipedia, jonka sisältöjen tuottajaksi museot voisivat ryhtyä ja saada siten itselleen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Toinen idea voisi olla digitointihankkeiden sisällönkuvailun joukkoistaminen. Vanhojen valokuvavedosten jäljennöskuvaus digitaalikameralla ”sarjatyönä” on alkuvalmisteluiden jälkeen nopein vaihe digitoinnissa. Hitain vaihe on kuvien luettelointi kokoelmahallintajärjestelmään. Voisiko hidasta sisällönkuvailua nopeuttaa ja sen laatua parantaa joukkoistamalla? Voisiko joukkoistaminen tehdä kokoelmista vielä enemmän yhteistä kansallista omaisuutta ja saada asiakkaamme kokemaan osallisuutta ja arvostusta?

Suomen eOppimiskeskus ry:n projektisuunnitelija Anne Rongas esitteli Museoliiton sosiaalisen median koulutuspäivässä keväällä James Surowieckin ajatuksia joukkoistamisesta. Surowiecki on todistanut kirjassaan Joukkojen viisaus (The Wisdom of the Crowds, 2004), että on mahdollista saada erittäin laadukasta tietoa, kun ehdotuksia kerätään suurelta ja monimuotoiselta joukolta. Toivottavasti museoilla riittää ideoita ja rohkeutta joukkoistamiseen vaikkapa digitointihankkeissa, ennen kuin siitä tulee talouden alati kiristyessä välttämättömyyttä.

Lopuksi onnittelut meille kaikille siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 4.7.2012 kaikkiaan 44 museolle 252 000 euroa kokoelmien digitointiin.

Projektipäällikkö Satu Savia, Museo 2015 -hanke

2 kommenttia:

  1. Yksi viime aikoina levinnyt malli on "Wikipedian in residence" (http://outreach.wikimedia.org/wiki/Wikipedian_in_Residence) jossa aktiivinen wikimedialainen on tietyn ajan esim. museossa ja kehittää yhdessä museon henkilökunnan kanssa tapoja parantaa aineistojen näkyvyyttä ja käytettävyyttä erityisesti Wikipediassa.

    Riksantikvarieämbetetissä on aloittanut juuri oma Wikipedian in Residence (http://www.k-blogg.se/2012/06/01/presentation-av-wikipedian-in-residence/). Mielenkiintoista nähdä tuloksia, ja kuka lähtisi ensimmäisenä Suomessa vastaavanlaiseen?

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa hyvältä, toivottavasti joku Suomestakin kiinnostuisi vastaavanlaisesta. Näin "mukatiedosta" joskus syytetyn Wikipedian tietojen laatu paranisi entisestään

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kommentteja_Wikipedia-kritiikkiin#Laatu_edellytt.C3.A4.C3.A4_vertaisarviointia_ja_erikoisasiantuntemusta.2C_joita_Wikipedialla_ei_ole

    VastaaPoista