Tärkeää ei ole miten vaan miksi

Älkää kopioiko tämän vuoden toimintasuunnitelmaa vuodelle 2013, muistuttaa Kimmo Levä.

Nordisk Museologi ei ole houkuttelevalla taitolla pilattu opus, mutta jutut ovat useimmiten lukemisen arvoisia. Näin on uusimmankin kirjan osalta (Nordisk Museologi 1/2012). Erityisen puhutteleva on Robert R. Janesin haastatteluun perustuva juttu What are museums for? Revisiting Museums in a Troubled World, jossa pohditaan museoiden muuttunutta toimintaympäristöä ja erityisesti museon johtamisen haasteita. Janes ei säästele arvioidessaan museoiden johtamisen nykytilaa.

Janes kritisoi vahvasti sitä, että museot ovat toiminnassaan entistä enemmän kiinnittyneet yritysmaailman viitekehykseen. Museoita halutaan johtaa kuin yrityksiä ja tämä näkyy siinä, että museoiden hallituksiin haalitaan entistä enemmän yritystaustaisia jäseniä. Tuloksena on ollut museotoiminnalle vieras lyhytjänteinen toiminta, jossa yhteiskunnallisen tehtävän tilalle on tullut raha.

Lyhytjänteinen tuloksen tekemisen paine on johtanut näyttäviin rakennusinvestointeihin ja megaluokan vaihtuviin näyttelyihin. Tuloksena ei useimmissa tapauksissa ole ollut positiivinen talous vaan huima kiinteiden kulujen kasvu, joka on vienyt voimat ja mahdollisuudet muilta kehittämishankkeilta. Janesin mukaan yrityksiä pystytään pitämään elinvoimaisena keskimäärin 40–50 vuotta. Museoille tämä on lyhyt aika. Janes antaakin ymmärtää, että ehkä osaaminen pitäisikin kulkea toiseen suuntaan. Museoammattilaisilla olisi enemmän annettavaa yritysten hallinnossa kuin päinvastoin.

Museoiden suurin ongelma on tuudittautuminen merkittävän yhteiskunnallisen roolin ja tehtävän luomaan turvallisuuden tunteeseen. Tuloksena on ollut, että meritoituneet johtajat tekevät ja teettävät asiat samalla lailla vuodesta toiseen – ”…many museums managers and leaders who may have 20 years of experience, but it is the same year repeated 20 times”. Tämä on jo lähitulevaisuudessa tuhon tie. Museoiden on opittava itsekriittisyyteen ja kyseenalaistamaan oman asemansa ja toimintamallinsa. Nykyisestä käytännöstä, jossa korostetaan sitä, miten asiat pitää tehdä, on luovuttava. Sen sijaan meidän on kysyttävä, miksi joku asia on tehtävä?

Lomakauden jälkeisen syksyyn valmistautuminen on hyvä aloittaa aivojumpalla, jossa haette vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• - Miksi museonne on olemassa?
• - Mitä muutoksia museo haluaa saada aikaan?
• - Mitä ratkaisuja museo tarjoaa?

Jos ette löytäneet vastauksia, asia ei ole ongelmallinen muilta osin kuin siksi, että: 1) museo-organisaationne ulkopuolella olevat löytävät ne vielä huonommin, ja 2) teidän on aika potea huonoa omaatuntoa jokaisesta lauseesta ja kappaleesta, jotka kopioitte tämän vuoden toimintasuunnitelmasta vuodelle 2013.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto