tiistai 9. heinäkuuta 2019

Luetteloinnin myyteistä

Aineistoja valtionarkiston (nyk. Kansallisarkisto) tutkijasalissa (Rauhankatu 17) v. 1910. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat. Kuv. Tuntematon. CC-BY 4.0.


Museoalan seminaareissa ei voi välttyä kuulemasta tiettyjä kokoelmatyötä koskevia väitteitä tai näkemyksiä, jotka toistuvat eri yhteyksissä säännöllisin väliajoin. Nämä väitteet eivät sinänsä ole virheellisiä tai perusteettomia, mutta niiden perusteita ei ole useimmiten eksplisiittisesti tarkemmin avattu. Kutsun seuraavassa tällaisia tarkempaa tarkastelua vaille jääviä väitteitä luetteloinnin myyteiksi. Olen poiminut alle esimerkinomaisesti kolme tällaista myyttiä tarkemmin analysoitavaksi.

”Meidän kokoelmiimme kuuluu niin ainutlaatuisia aineistoja, että niitä on mahdoton kuvailla yhteisillä kuvailusäännöillä.”

Väitteessä sekoittuvat itse aineistot ja niitä koskeva kuvailu. Museoiden kokoelmiin kuuluu lukuisia ainutlaatuisia ja - kertaisia aineistoja, mutta kaikki aineistot sinänsä ovat varmasti luetteloitavissa ja kuvailtavissa yhteismitallisesti. Museoiden luettelointiohje tarjoaa koko museokentälle aineistojen kuvailuun yhteiset säännöt, joita voidaan hyödyntää mitä tahansa objektityyppiä kuvailtaessa.

Kokoelmatyössä tarvitaan epäilemättä edelleen vahvaa erikoisosaamista, jotta eri aineistot pystytään kuvailemaan mahdollisimman kattavasti. Ongelmana ei kuitenkaan ole se, etteikö aineistoja sinänsä pystyttäisi kuvailemaan luettelointiohjeita noudattaen. Sen sijaan aineistoista itsessään saattaa jo lähtökohtaisesti olla puutteelliset ja virheelliset kontekstitiedot. Toiseksi luetteloija ei välttämättä yksinkertaisesti tunne kuvailtavia aineistoja riittävän hyvin, jotta ne tulisi kuvailtua eri näkökulmista mahdollisimman kattavasti.

Eri automatisoidut digitaaliset prosessit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa nopeuttamaan aineistojen kuvailua mm. tarjoamalla luetteloijalle relevanssiin perustuvia asiasanoja tai vaikkapa mahdollistavat aineistojen massadigitoinnin aiempaa tehokkaammin. Tämä ei sinänsä merkitse sitä, etteikö asiantuntevaa kokoelma-ammattilaista tarvittaisi edelleen museoissa: esimerkiksi historiallisen kontekstin tunnistaminen on osoittautunut melko haastavaksi koneoppimisen näkökulmasta. Myöskään koneoppimisen näkökulmasta ongelmat eivät siten liity kuvailun yhteismitallisuuteen, vaan pikemminkin strukturoidut luettelointisäännöt tukevat eri automatisoitujen menetelmien käyttöönottoa museoalalla. 

”Yhteiskäyttöiset termilistat tai ontologiat eivät riitä omien aineistojen kuvailussa”

Yhteiskäyttöisissä ontologioissa (esim. KOKO) voi toki olla puutteita esimerkiksi nykyhetken ilmiöiden tai vaikkapa uusimpien taidesuuntausten kuvailussa, kun terminologia ei ole vielä vakiintunut. Silti yhteiskäyttöisyyden näkökulmasta kannattaa suosia aina koko KAM-sektorin käytössä olevia ontologioita, termilistoja tai luokituksia, kun se vain on mahdollista. Tällä tavoin varmistetaan museossa tuotetun metadatan yhteismitallisuus esimerkiksi ulkoisia verkkopalveluja kuten Finnaa varten. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että Finton eri ontologioihin on mahdollista ehdottaa puuttuvia termejä suoraan, jos huomaa puutteita tai virheitä ontologioissa.

”Käytössä oleva kokoelmahallintajärjestelmä ei mahdollista kaikkien museon kokoelmiin kuuluvien aineistojen luettelointia”

Tämä varmasti pitää edelleen vähintään jossain määrin paikkaansa. Museoalalla on käytössä laaja joukko eri kokoelmahallintajärjestelmiä, joista osa ei pohjaudu mihinkään yhteiskäyttöiseen tietomalliin eivätkä ne myöskään noudata Museoiden luettelointiohjeeseen nojautuvaa tapaa tallentaa aineistoja. Historiallisista syistä esimerkiksi taidemuseoiden käytössä olleet kokoelmahallintajärjestelmät ovat taipuneet hyvin taideteosten luettelointiin, mutta niitä ei ole suoranaisesti tarkoitettu esimerkiksi kulttuurihistoriallisen esineistön tai arkistoaineistojen hallintaan. Mahdollisen järjestelmäuudistuksen yhteydessä olisikin hyvä varmistua, että hankittava järjestelmä sopii hyvin kaikkien museon kokoelmiin kuuluvien objektityyppien luettelointiin Museoiden luettelointiohjeen mukaisesti.

Tuleeko mieleesi muita luetteloinnin myyttejä? Sana on vapaa kommenttikentässä.

Sampsa Heinonen
Kirjoittaja on Kookos-kokoelmahallinnan palvelupäällikkö Suomen museoliitossa

1 kommentti:

  1. Hyvä kannanotto museoiden kokoemien luetteloinnin myytteihin.
    Joskus tuntuu, että olisi hyvä avata muitakin museoalan myyttejä esimerkiksi sitä, että ala on niin erilainen, että mitkään yleiset käytänteet eivät sovi alalle. Ehkä ala haluaakin olla myyttinen ja mystinen!

    VastaaPoista